??.05.1972 / Turku, Kupittaa
??.05.1972 T1725 saapuu Karjaan suunnasta. Veturina on Hr12 2207. Juna sivuuttaa parhaillaan Kupittaan asemaa. Laskeva kevätaurinko valaisee makasiinin länsipäätä. Asemarakennuksen räystäitä näkyy hieman oikeassa reunassa. Taustalla Tunturin polkupyörätehtaan rakennuksia. Kuva on otettu Hämeentien sillalta.
Kommentit
| 09.03.2006 20:02 | Pasi Kokkonen: | Iso Hiivatti! Ei uskoisi paikkaa samaksi kuin nykyään. | |
| 09.03.2006 20:20 | Tommi K Hakala: | Lyhyttä ferrexpunaista tavaravaunua letkana,wanhan ajan tunnelmaa.Ainakin meikäläiselle. | |
| 09.03.2006 20:35 | Tapio Muurinen: | Onhan tämä maisema muuttunut reilussa 30 vuodessa. Tasoylikäytävästä mennään oikealle Keskussairaalan (silloin TYKS) nurkalle, josta Kiinanmyllynkadulle ja Sirkkalankadulle. Heti vasemmalla on liittymä Littoisten tiehen. | |
| 09.03.2006 20:54 | Tapio Muurinen: | Tommi, niin minustakin. Oikean junan näköinen, ainakin kuutta vaunutyyppiä letkassa. Kupittaan alueella oli paljon teollisuutta. Tänne ajoi aamuisin oma järjestelijä tuoden tavaraa, yleensä Dv/Vv 15-16-vetoisena. Illan suussa lähtevä tavara haettiin pois. Vaunuja oli yleensä kymmenkunta. | |
| 09.03.2006 21:15 | Petri Koskela: | Ja nelisen vuotta aikaisemmin oli järjestelijäkin tämännäköinen: http://vaunut.org/kuvasivu/5103 - kuva otettu kutakuinkin hurun oikealla puolella näkyvän roskalavan edestä. Toiseen suuntaan otettu on sitten kuva http://vaunut.org/kuvasivu/4379 jossa näkyvät tasoristeys ja tämän kuvan ottopaikka - silta taustalla. | |
| 09.03.2006 21:23 | Tapio Muurinen: | Vielä isompi Hiivatti! Nuo Petrin linkittämät kuvat mainioita vertailuja :-) | |
| 09.03.2006 21:25 | Jorma Rauhala: | Hurun takana pari muovikattoista (valkoisia) Gbl:ää. | |
| 09.03.2006 22:01 | [Tunnus poistettu]: | Hr12 2207 veti 27.12.1962 P 91:n (520 t.) Helsingistä Tampereelle. Lähti Riihimäeltä 20 min myöhässä jouduttuaan odottamaan siellä myöhässä ollutta P 82:ta. Tampereelle saavuttiin 15 min myöhässsä. | |
| 09.03.2006 22:18 | Tero Korkeakoski: | Ja nykyään ei tuolla välillä edes ole säännöllistä tavaraliikennettä... | |
| 09.03.2006 23:37 | Tapio Muurinen: | Terolle, tuolloin oli aikataulussa viisi Karjaan suuntaan ja neljä Turun suuntaan. Useimmat ajoivat yöllä. Tätäkin saattoi kuvata vain keväällä, kun illalla oli tarpeeksi valoa. | |
| 09.03.2006 23:41 | Tapio Muurinen: | Juhani, hyvä suoritus Huru-pojalta. Oli aika pitkä juna (kymmenkunta vaunua), lisäksi pysähdykset Hämeenlinnassa ja Toijalassa, ja kun ottaa huomioon Hurun verkkaisen kiihtyvyyden. | |
| 10.03.2006 09:20 | [Tunnus poistettu]: | Joo ja mitä myös yritin noilla Hr12:sta ajoilla kertoa, että kerran oli aika, jolloin nämä vetivät valtakunnan arvomatkustajajunia vilkkaimmilla pääradoilla. (Tiedä sitten talolle enemmän rahaa tuovia taisi kuitenkin olla ne näiden vetämät pitkät tavarajunat?). Joka tapauksessa nämä hallitsivat muutamia vuosia suvereenisesti pääradan junia Hki-Tpe ja Hki-Kv väleillä ja tietysti muuallakin. Oikaiskaa jos olen väärässä?. Ja ne rantaradan henkilö- ja tavarajunat piirtyvät voimaikkaimmin (Hv1/Hv2- vetoisten höyryjen jälkeen) 1960- luvulla juuri tämän sarjan vetämät junat. - Eipä taida nykypolvi aavistaakaan kuinka vaikeata ennen oli valottaa oikein ja saada skarppeja slaideja. | |
| 10.03.2006 09:30 | Petri Nummijoki: | 520 t on tuohon aikaan tarkoittanut noin 13-14 -vaunuista pikajunaa, koska ajettiin vielä puuvaunuilla. Ilmeisesti P91:ssä on viety juhlapyhän takia tyhjiä vaunuja Tampereelle, koska on ollut noinkin pitkä. Yleensä P91 ei kai ollut kovin raskas vai onko Juhanilla tai jollain muulla tarkempaa tietoa sen vakikoonpanosta? | |
| 10.03.2006 10:28 | Tapio Muurinen: | Niin, mitähän se Ei mahtoi painaa ollessaan täynnä matkustajia? | |
| 10.03.2006 11:47 | Petri Nummijoki: | Ei painoi tyhjänä noin 30-36 t valmistuserästä riippuen ja matkustajat tuovat tähän 6-8 t lisää painoa. Täydessä kuormassa se painoi siis noin 38-42 t. 520 t vastaa siis täyttä 13-vaunista junaa mutta 14-vaunuakin on mahdollinen, jos osa vaunuista on ollut tyhjiä. | |
| 10.03.2006 13:13 | [Tunnus poistettu]: | Tuossa edellä puhutun 520 tonnisen P91:n aks. määrä oli 52. - Lisää 2207:n elinkaaresta. Veti 13.10.1962 P82:n Kw-Hki 44 aks. Matkalla törmäys Dm7 4181:een Herralassa. Saapui Hki 45 min myöhässä. - Hr12 2207 veti 1.11.1962 P61:n Hki-Tpe 68 aks. 680 t. - Veti 20.12.1962 P75:n Hki-Kw 44 aks. Veti jouluaattona 1962 P96:n Tpe-Hki 48 aks. 480 t jne ja jne. - Tuon P 91 vaunustosta ei löytyne multa tietoa. | |
| 10.03.2006 14:01 | Juha Kutvonen: | Kyllä oli asiat hieman toisin 40 vuotta sitten: "Veti 13.10.1962 P82:n Kw-Hki 44 aks. Matkalla törmäys Dm7 4181:een Herralassa. Saapui Hki 45 min myöhässä." Nykyään, kun vaihdemoottori ylikuumenee Tampereella lauantai-iltana, niin koko Etelä-Suomen junaliikenne on sekaisin seuraavat kaksi vuorokautta... | |
| 10.03.2006 14:52 | Tapio Muurinen: | Eli melkoisia junia jo 1960-luvulla, kuten tuo P68, jonka perässä oli 17 vaunua. Ei laituritkaan riittäneet joka paikassa. Itse näin joskus 15-vaunuisia, mutta seassa oli jo uusia teräsvaunujakin. | |
| 10.03.2006 14:53 | Tapio Muurinen: | Piti sanomani P61. Meni akseliluku ja junan numero väärinpäin. | |
| 10.03.2006 15:09 | Petri Nummijoki: | Kiitos Juhani jälleen kerran mielenkiintoisista tiedoista. Minullakaan ei ole P91:n vakituisesta vaunumäärästä varmaa tietoa mutta ko. juna oli Kuurilan onnettomuudessakin mukana olleen MP41:n seuraaja. Siksi voisi olettaa, että kovin raskas se tuskin on yleensä ollut, koska 50-luvulla vetäjäksi riitti vielä Dm4. | |
| 10.03.2006 15:21 | Petri Nummijoki: | Teräsvaunut toisaalta painavat kuormassa noin 50 t ja ovat myös selvästi pidempiä, joten 15-vaunuinen "sekajuna" voi jo vastata noin 17-vaunuista puuvaunujunaa. Mitä itse olen kuullut niin Hr12-vetureilla olisi 60-luvulla vedetty Hki-Tpe välillä juhlapyhien aikaan yli 80-akselisia junia. | |
| 10.03.2006 17:01 | [Tunnus poistettu]: | Joo ja Kutvonen se ei ollut aivan vähäinen mälli, minkä 2207 tuolloin Herralassa ajoi. Hr12 2207 saapui klo 7,10 Herralaan, jolloin sille näytettiin asemalta pysähdysopastetta niin myöhään, että hätäjarrutuksesta huolimatta törmäys samalla raiteella seisseeseen lättään oli väistämätön. Rytäkässä loukkaantui 11 henkilöä. Onneksi vastakkaisesta suunnasta tullut moottorivaunujuna pysähtyi pääopastimen eteen. Ja kaiken tämän jälkeen P82 tuli vain vajaa tunnin myöhässä Hesaan . Hurukin sai monenlaisia vaurioita. - Nuo joulunaluspäivät muuten vuonna 1962 olivat rautatieliikenteellisesti poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa runsaan lumen tulon vuoksi ainakin Helsingissä. Junat myöhästelivät runsaslukuisesti. Sikäli mielenkiintoista, että näin säilyi kirjallisesti ylösmerkittyä tietoa jälkipolville monenlaista erikoistilanteista rautatieliikenteessä. Esim. kuinka paikallisjunat jäivät lisää myöhään, kun vesitykset jouduttiin tekemään epätavallisissa paikoissa monien hankalien vaihteiden takana tai jopa käymään Hesan asemalta Pasilan varikolla saakka vesitettävänä. | |
| 10.03.2006 20:14 | Lari Åhman: | Nykyajan muovijunat eivät ikipäivänä enää jatkaisi edes Lätän peräänajon jälkeen määränpäähänsä saakka. Paikalle pitää vähintäänkin kustsua lavetti kuskaamaan raato poies, ja toisekseen siitä eteenpäin liikenne olisi täysin sekaisin. Toista se on ollut Hurun kohdalla, sen rautaiseen keulaan tuskin lie tullut kuin pari maalivauriota ja lommoja.... :-D | |
| 03.04.2006 12:53 | Juhana Siren: | Täytyypä muuten käydä ottamassa vertailukuva Hämeentien sillalta kun rupeaa vuodenaikakin kohta vastaamaan... | |
| 03.04.2006 13:20 | Tapio Muurinen: | Laita Juhana ihmeessä kuva, että nähdään miltä maisema nykyisin sillalta näyttää. Itse on tullut puhkottua vain sitä moottoritien tapaista. |