09.05.1976 / Sörnäinen, Helsinki Sörnäinen

09.05.1976 Uusi linjaus Sörnäisten ratapihan ja rantatien raiteiston välillä kulki kaasulaitoksen ja Hanasaaren voimalan välistä. Ilmeisesti putkilinjan takia kuormaulottuma oli rajoitettu.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Helsinki Sörnäinen (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Sörnäinen
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 13.03.2006 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

13.03.2006 21:34 Mikko Martimo: Siis voi että, kun niitä yhdyssanoja ei ole osattu tuolloinkaan!!!
13.03.2006 21:45 Joni Leskinen: Onkos tuol tasoristeyksen relekoppi?
13.03.2006 23:11 Juha Paulavuo: Mitä tuo kuormaulottuma II mahtoi käytännössä tarkoittaa? Oliko kuormaulottuma ykköstä?
13.03.2006 23:57 Olli Keski-Rahkonen: Kuormaulottuma II oli pienempi kuin ykkönen. Nykyään ei taida kuormaulottuma kakkonen olla enää missään käytössä, ellei sitten Pasilassa huoltoraiteiden ristikkosilloila? Aikanaan mm. Helsingin eteläisellä satamaradalla Mannerheimintien alituksen kohdalla oli käytössä tämä kuormaulottuma kakkonen.
14.03.2006 01:08 Lasse Härkönen: Eipä ole II-ulottumaa enää mutta tuo huoltoraiteiden supistus on mainittu kuormaulottumassa: Jtt 2.42 ja 2.44 "Katkoviivalla esitetty kuormaulottuman supistus on voimassa rataosuudella Helsinki asema – Pasila asema – Ilmala ratapiha. Useilla teollisuus- yms. raiteilla on kuormaulottumaan nähden rajoituksia, jotka on otettava huomioon paikallisessa liikennöimisessä." http://www.rhk.fi/maaraykset/Jtt.pdf
22.12.2006 20:11 Mikko Koho: Onkos nuo piiput entiselle Suvilahden voimalalle kuuluvia?
13.01.2016 17:09 Jouni Halinen: Mikolle myöhäinen vastaus, ovat Suvilahden voimalan piippuja, voimalaitoksen vanhimmat osat ovat valmistuneet muistaakseni vuonna 1909, ja niissä käytettiin ensikerran Suomessa teräsbetonia kantavissa rakenteissa.

Tuli mieleen yksi juttu, tämän kuvan taustalla näkyy toinen vanhan kaasutehtaan kaasukelloista, se teräksestä tehty paljemallinen versio. Toinen on tiilestä muurattu ja täysin kiinteä. Paljon on pähkäilty niiden tulevaa käyttöä, mutta ongelmana on että ne ovat aika pahasti saastuneita, sisältä löytyy mm. syaniidia rakenteista. Ne ovat tiukasti suojeltuja ulkopuolisin osin.

Alueelle on muodostunut hiljakseen kulttuurikeskus joka on hyödyntänyt jo alueen muut rakennukset ja alueelle on suunniteltu myös rakennettavan moskeija. Joten alue on katsottu jo muslimeille sopivaksi.

Miksemme löisi kahta kärpästä samalla iskulla, ja sijoittaisi moskeijat kummallekin muslimiporukalle näihin kaasukelloihin. Toiseen tulisi Siiamusujen moskeija, ja sen kunnostamisen maksaisi Iran ja toiseen Sunnien moskeija joka taas laitettaisiin kuntoon Saudien rahoilla. Kumpi kummallekin tulee voitaisiin ratkaista kolikkoa heittämällä, kolikkoa tulisi heittämään Tarja Halonen, hän asuu siinä ihan lähellä.

Kun moskeijoihin kuuluu oleellisena osana myös minareetit (ovat torneja) niin ne saataisiin kätevästi suojelumääräyksiä soveltaen noista piipuista, kummallekin porukalle omansa, piippujen ulkopuolella on kätevät tikkaat joilla pääsee kiipeämään ylös kutsumaan uskonveljiä koolle.

En ole oikein oivaltanut Sunnien ja Siiojen uskon ristriitaisuuksia, mutta menikö se suunnilleen niin että toisen porukan mielestä Muhamed piti pikkuveijaria vasemmassa puntissa ja toinen taas on sitä mieltä että se oli oikeassa puntissa, tästä on riidelty tuhansia vuosia, nyttemmin myös Suomessa. Sietäisikö ideaa kehittää?. Pitäisikö tästä aiheesta (muslimeista yleensä) aloittaa oma rakentava keskustelu sivuraiteella, tämä kun on niin överisti ohi aiheen.
13.01.2016 23:40 Jorma Rauhala: Jounilla sana hallussa.
14.01.2016 08:30 Kari Haapakangas: Juu ei kiitos musu- ja mamukeskusteluja vorgiin. Sellainen kun houkuttelee kahta ei niin miellyttävää ihmistyyppiä, eli kuulapäistä neandertalia pesäpallomailan kanssa ja rättipäistä jihadistia pommivyön kera.
18.01.2016 08:12 Jouni Halinen: Edelliseen kommenttiini lisäyksenä. Toinen suuri keksintö rakennusteollisuuden alalla teräsbetonin lisäksi on mikrobetoni, se keksittiin 50 luvulla silloisessa Neuvostoliitossa, sen koostumus on 20 %:tia mikrofooneja ja 80 %:tia betonia. Mm. Viru hotelli Tallinnassa https://www.sokoshotels.fi/fi/ajankohtai​sta/uutinen/virun-kgb-museo/01965068_392​922?previous=542860937 ja Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa on rakennettu siitä. Mikrobetonin tuotanto oli pitkään laskusuunnassa, mutta sen tuotanto on nykyjään kasvussa Venäjällä.

Linnanmäellä seisoo myös iso vesisäiliö tyhjän panttina, sinnekin voisi perustaa ”kulttuurikeskuksen”, jos niitä nyt on "pakko" perustaa. Siinäkin on valmiina minareetti joka voitaisiin uhrata tämän hyvän asian eteen, eikä tarvitse kiivetä ylös tikkaita pitkin vaan pääsee vauhdilla ylös. https://goo.gl/maps/GP9CpTj5XJJ2

Nyt on Kuukkeliauto käynyt kiertämässä Linnanmäen alueella, aika kätevää.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!