12.09.1970 Jorman kuva Kalkkunasta antoi virikkeen sukellella negavarastoon. Onneksi, sillä värifilmit alkavat itsetuhoutua. Tässä sama 1413 Lahdessa pukkaa Gb roikkaa.
10.04.2006 21:15 | Ilkka Hovi: | Hups! Olikin paaki väärään suuntaan. Tässä siis 1413 Lahti vetää Gb roikkaa !. | |
10.04.2006 22:18 | Jorma Rauhala: | No hyvä kun mustakin oli hyötyä! Onkos nämä muuten värikääntöfilmiä tai paperikuvia? Eihän diasta ainakaan värit häivy ainakaan sataan vuoteen, kunhan ei säilytä niitä ikkunalaudalla patterin päällä villasukkien joukossa. Joka tapauksessa hieno kuvakulma, jossa kohde onkin savupatsas. Mustasta veturista ja samanlaisesta vaunusta on mukana vain olennaisin. Kuvasta tulee myös tahattomasti mieleen yli viisikymmentä vuotta ja enemmän taaksepäin tehdyt jälkikäteen kirjapainossa väritetyt mustavalkovalokuviin pohjautuvat postikortit, joita vielä joskus tapaa divareissa. Niistä liukenevat värit samanlailla. | |
11.04.2006 00:05 | Sakari Kestinen: | Onhan tässä realistisen hillityt värit verrattuna suurimpaan osaan 70-luvun filmeistä. Ehkä se johtuu haalistumisesta :) | |
11.04.2006 09:11 | Mika T. Polamo: | Onko kenelläkään kertoa kokemuksia E-6 kehitettyjen diojen haalistumisesta? | |
11.04.2006 09:32 | Tapio Muurinen: | Ei ainakaan kovin jyrkkää kantaa voi ottaa E-6:n puolesta tai vastaa. Sehän tuli E-4:n jälkeen ja "kaappasi" koko kentän. Vanhemmat E-4:lla kehitetyt, ja varsinkin itsekehitetyt, saattavat olla vähän hailakoita. Riippuu myös säilytyksestä, ja kuinka paljon niitä on "poltettu" projektorin halogeeneissa. (Huom! omia epätieteellisiä havaintoja) | |
04.01.2011 08:35 | [Tunnus poistettu]: | E-6 on pirullisen tarkka itse tehtäväksi - helppo keino tuhota diafilmit. Siksi teinkin sitä itse vain Kameraseurassa kokeneempien harrastajien valvonnassa. Pariin varta vasten kuvattuun filmiin se lopulta jäi kun oli kaiken lisäksi ihan helvatan kallis. Kyllähän ne diat ovat vieläkin jossain kunnossa kun ilmatiiviissä pimeässä laatikossa on säilytetty... tosin katsomiskerrat projektorilla haalistavat väkisinkin. |
|
04.01.2011 23:36 | Tapio Muurinen: | Ei varmaankaan ole prosessin (E-6) vika, jos värit alkavat muuttua; pikemminkin laboratorion/kotilaboratorion, huuhteluiden ja miten kuvia säilytetään. Tosin E-6:n läpi pantiin menemään melkein kaikki filmit ja merkit, jolla voi olla myös vaikutusta. Itse heitin homman siinä vaiheessa pois, kun E-4 lopetettiin. Yksityiselle filminkuluttajalle, jos halusi säästää, sen teki hankalaksi, että E-6 myytiin gallonan satseissa, jolla tosin kehitti yli 20 pitkää rullaa ilman tuoresteita. Valotetut rullat piti varastoida siksi ajaksi jääkaappiin, ja kehittää sitten n. kuukauden kuluessa. Toinen (vai kolmas) syy oli korkeat lämpötilat 38 astetta (+/- 0,3 astetta), jota kotioloissa oli hankala järjestää halvalla. - E-4 myytiin 1 litran satseissa, jolla kehitti muistaakseni 6 rullaa 20 asteen lämpötilassa. Kerhohommina tuo E-6 onnistui jotenkin, jos kaikki olivat huolellisia eikä liemiä sotkettu. Uskon sen silloin oleen jopa kannattavaa, jos filmin hankki vielä metritavarana. | |
05.01.2011 05:48 | [Tunnus poistettu]: | Tuota juuri tarkoitin; lämpötilatarkkuus on ehkä pahin asia tuossa prosessissa, mutta kyllähän se sujui kun oli osaavat ohjaajat. Ja siinä Kalevankadun kerholabrassa ei vehkeissä ollut moittimisia, jopa nuo lämpötilajututkin oli järjestetty hienosti. Itse tein siellä eniten Cibachromea koska se on helpoin harrastajan hommista. Siinäkin oli pitkään hankaluutena se että pienin satsi oli kaksi litraa mutta jossain vaiheessa sai niitä litrankin satseja. Ja hommahan oli niin että ne kemikaalit olivat kertasatseja: kun yksi paperi oli ollut purkissa, se kaadettiin altaaseen ja neutralointiaine sekaan eli se oli kertasatsi. En nyt muista miten E-6 -litkuille tehtiin mutta hankalampaa se oli. Kaikki välivalotuksetkin piti saada kohdalleen - ei ollut niinkään harvinaista että tuli "sateenkaari" eli värien kääntö oli todella kirjava pitkin rainaa kun välivalotus ei ollutkaan tasainen... ei tosin itselleni mutta parille muulle kaverille kyllä koska nämä kerrat tehtiin sattuneesta syystä isolla porukalla - ei nuorten vähät rahat muuten riittäneet! No, kolmekymmentä vuotta ja kehitystä moneen kertaan... nykyisin teen monin kerroin parempaa jälkeä ihan tällä samalla pöytäkoneella jolla tätäkin kirjoitan... |