??.??.1960 / Hamina, Hamina (uusi)
??.??.1960 Liikennepaikka: Hillo - Tr1 1096 on aloittanut matkansa Hillosta Kouvolaan junassa T 7514. Juna on Poitsilan ratapihan vetoraiteella. Lämmittäjä tähystää omalta puoleltaan, että juna tulee vaihteissa hyvin perässä ja junan oiettua vauhtia voidaan lisätä.
Kommentit
| 10.06.2006 02:20 | Risto Hirvonen: | Komea kuva Tapiolta! Kuinkahan usein lämmittäjä joutui hiiltä kattilaan lapioimaan ja montako kerrallaan vaikka esim. 10km matkalla? | |
| 10.06.2006 09:30 | [Tunnus poistettu]: | Tämä kuva sopisi hyvin esim. salassa otettujen kuvien sarjaan. Kuvaaja taitaakin tässä saada pian hiilipölykasteen, jos tuuli käy sopivasti kameraan päin. Kuva palauttaa mieliin muuutamat sodan aikaiset kuvat, jolloin ilmeisesti äkkiä kamera on otettu takin sisältä veturin jo ohitettua paikan. Englannissahan rautatiekuvaus sodan aikana onnistui tietyin edelletyksin, mutta Saksassa juuri tästä kuvakulmasta otetusta kuvasta eräs sikäläinen kuvaaja joutui poliisiasemalle kertomaan tekosistaan. Poistohöyryimuristako tässä radanvarren kastelua tehdään^;^)= | |
| 10.06.2006 12:50 | Tapio Muurinen: | Riston kysymykseen en tarkkaan osaa vastata, mutta kulutus riippui toki junan painosta ja mäkisyydestä. Yleensä ennen lähtöä lämmittäjä lapioi lähtöpesän, jonka jälkeen saattoi vähäksi aikaa istahtaa. Hiilisavu oli sitten lähtöhetkellä kuvan kaltainen. Painemittari kertoi, koska piti seuraavan kerran tarttua lapion varteen. - Varmaan muutaman minuutin välein ja useita lapiollisia kerrallaan. Haminan ja Kouvolan välillä, n. 50 km, ja lähes koko matka ylämäkeä kului hiiltä 100 akselisella junalla n. 1,5 - 2 t. | |
| 10.06.2006 14:28 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä se vaan on komia! Witteläisiä en koskaan nähnyt livenä, en ainakaan muista. Liekö Savossa päin pyörineetkään? | |
| 10.06.2006 14:45 | [Tunnus poistettu]: | No niin. Pyörihän ne ainakin Kuopiossa. Miten lie pohjosempana ja 60-luvun loppupuolella ja/tai 70-luvun alussa? | |
| 10.06.2006 14:46 | [Tunnus poistettu]: | Koojiille. Mikäli luet Mikkelin ja Pieksämäen Savoon niin niinkuin ilmaisit Witteläiset (myös Pekat) olivat siellä yhtä tuttu näky kuin raitiovaunut Mannerheimintiellä. Pm:n tallaleilla seisoi pikku-peltisiä toisinaaaan useita vierekkäin toiset juuri tulleina toiset kotiin lähdössä. Erottuivat paitsi puhtautensa myös peltiensä ansioista Pm:n omista koneista. Tässä eräs Rulla-Kone Savonsolmussa. http://vaunut.org/kuvasivu/21506. | |
| 10.06.2006 15:00 | [Tunnus poistettu]: | Muistatko vai tiedätkö koojii, mikä oli se (voi kai sanoa?) ainoa suomalainen Witteläinen, joka ei ollut Rulla-Kone(;^)= viettäen ansaittuja eläkepäiviään tietojeni mukaan nykyään Huopamäellä. - Sekään kone ei ollut alkujaan näillä "saksalaistyylisilla" savunohjauslevyillä varustettu vaan niillä tutuilla suurilla elefantin korvilla. Mikä kone siis kyseessä. Joskus Taanilakin radioissa piruillen varmaan väitti kaikkien suomalaisten tietävän juuri tämän koneen. | |
| 10.06.2006 15:28 | [Tunnus poistettu]: | Oisko ollu 1014? (mä oon ihan käsi näissä "tietokilpailukysymyksissä" :) ) | |
| 10.06.2006 15:32 | [Tunnus poistettu]: | Tuohon Tapion kommenttiin, lainaus ammattitermeistä: "Lähtöpesää varotettiin tekemästä harakanpesäksi. Se saattoi osaltaan vaikuttaa, että kuljettiin köyhänä, perse auki, vesi alamutterissa" (Vm 12/79) | |
| 10.06.2006 15:44 | [Tunnus poistettu]: | Voi kuinka tutun tuntuista tekstiä höyryveturien lähtöpuuhista tuossa yllä. Niin Hr1 1014:han oli se, johon kokeeksi oli asetettu, jossain vaiheessa pienemmät pellit. Sillä etsittiin vielä sopivaa muotoilua. On hieman erilainen kuin nuo varsinaiset rullakoneiden tuulipellit. Tässä vielä yksi mainio otos Rulla-Pekasta Mikkelissä. http://vaunut.org/kuvasivu/11182 | |
| 10.06.2006 16:08 | [Tunnus poistettu]: | Koojiille rulla-koneista Ylä-Savossa. Kaikki pienillä savunnostolevyillä varustetut höyryveturit olivat loppuaikoinaan Kouvolan kirjoilla ja kun tuo mainitsemasi alue oli Pieksämäen piirin reviiriä niin Pm ei lähettänyt niitä takamailleen. Koska ne olivat parhaimpia höyryvetureita niin niitä tarvittiin eniten kotivarikkonsa tärkeimmissä höyryvetoisissa junissa Kouvolasta. Kilometritilastot näyttävät, että rulla-koneilla ajettiin kuukausittain yleensä selvästi enemmän kuin muilla. Siksi oli varmaan luonnollista, että Pm:kin lähetti rulla-koneet aina takaisin Kouvolaan, eikä esim pistänyt niitä ainakaan säännöllisesti jatkojuniinsa. En muista näin äkkiseltään yhtään mainintaa rulla-koneista Iisalmessa. (Voin tietysti olla väärässäkin). Sen sijaan Kouvolan 900-sarjan Hv3:sia löytyi toisinaaan Iisalmesta saakka. Kun pikku-peltiset olivat uusia, niin niiden raskas akselipaino esti niitä liikkumasta silloin vielä tuolla ylämailla. Kontiomäki sai raskaan kiskotuksen vasta 1968, jolloin siellä harrastajatkin ovat ekat Riston numerot muistiin panneet. | |
| 10.06.2006 17:21 | Tapio Muurinen: | Omakohtaisina muistoina voisin yrittää kuvailla vielä näkymää, kun lämmittäjä pimeällä ajettaessa polkaisee lattiassa olevaa tulipesän luukkujen avaajaa lisätessään hiiliä. Hehkuvasta pätsistä kajastava oranssinpunainen valo valaisee koko hytin hetkeksi, kun suuluukut ovat auki. Hytin oviaukosta punertava valonkajo värjää myös yläpuolella kieppuvan savuvanan. - Kaunis, unohtumaton näky. | |
| 10.06.2006 18:21 | [Tunnus poistettu]: | Löytyisikö sinulta Juhani kuvaa siitä 1016:n ja 921:n parivedosta? Tai yleensäkin Pekoista tavarajunissa? | |
| 10.06.2006 22:02 | [Tunnus poistettu]: | Miten IHMEESSÄ koojii osasit kysyä nimenomaaan juuri noiden kahden koneen tuplavedosta (;^o=??. Olenko jossain (ilmeisesti olen) aikaisemmin maininnut niistä. Nimittäin juuri nämä yllä mainitsemasi koneet tulivat kerran kaksinvedossa etelästäpäin Iisalmeen. Näin ne muistaakseni auton ikkunasta jossain Iisalmen eteläpuolella. Kovaa ajettuani asemalle, sain koneet vielä yhteenkytkettyinä kuvattua, mutta jo junasta irroitettuna. Koska se oli niin erikoinen kaksinveto joudun säästämään sitä(kin) kuvaa vielä jonkun aikaa. 1960-luvun alkuvuosina mm. Hesassa näki ja onnekkaimmat kuvasivatkin Pekkoja (kiito)tavarajunissa mm. Honkasen Pete. Mä en oo muistaakseni Pekkoja kuvannut varsinaisissa tavarajunissa, mutta erilaisissa sora- ja sepelijunissa useita kertoja. No joo olihan se hieman "masentavaa" nähdä näitä uljaita pikajunavetureita tuollaisissa hommissa, mutta saman tien näyttää moni aikoinaan uljaana dieselinäkin kulkenut veturi vanhemmilla päivillä tehneen. | |
| 10.06.2006 23:32 | [Tunnus poistettu]: | Juhani, en minä niin viisas ole :) Ei, vaan tästä sinun kommentista: http://vaunut.org/kuvasivu/2660 En muista Pekkoja Iisalmen ajoilta, enkä edes Paikkujen tuplavetojakaan Lapinlahdelta, valitettavasti :( |
|
| 11.06.2006 00:53 | [Tunnus poistettu]: | Okay! Nyt asia selvisi. Vietin kesällä 1969 pitkiä aikoja eri kuukausina Iisalmen seudulla kuvaten oloissamme harvinaisia erilaisia höyryvetureiden kaksinvetoja, joihin vielä muodossa tai toisessa palaan. Mua lämmitti valtavasti, kun luin eräästä saksalaisesta junakirjasta, että kaksinveto pitäisi yrittää saada kuvattua niin, että molempien vetureiden piipusta nousisi savupatsaat kohtisuoraan taivasta kohden ainakin viiden metrin korkeuteen. Yhtään tällaista kuvaa en toistaiseksi ole Pohjoimaista löytänyt (normaaliliikenteestä). USA:sta ja Saksasta ynnä muualtakin luonnollisesti löytyy, mutta niissä junat usein nousevat vuorenrinteitä ylös. Lapinlahdella onnistuin tuolloin kuvaamaan useitakin nuo kriteerit täyttäviä kuvia (siinä oli kyllä mukana muitakin ehtoja), joista joitain kuvia on kulkeutunut jopa muutamiin maailman suurien rautatiemuseoiden arkistoihin. Pekkaa ja vielä vähemmän Paikkua ei voi pitää iisalmelaisina vetureina vaikka jotkut noiden sarjojen edustajista siellä kotvan ovat töitä tehneeetkin. Kyllä se tavallisin tuplavetojen konesarja oli tuolloin Lapinlahdella Tv1, mutta kuten sanottu useita muitakin erikoisia kaksinvetoja kuin tuo Pekan ja Jumbon, tuli tuolloin siellä kuvattua ja joihin toivon vielä voivani palata. | |
| 11.06.2006 01:07 | [Tunnus poistettu]: | Oikeastaan sinua Juhani on kiittäminen siitä, että "innostuin" höyrykuvista. Lainasin nimittäin kirjastosta vuonna -86 kirjasi "Eilispäivän kulkuneuvoja". Kun itse olen enemmänkin diesel-ajan lapsi, niin höyryt jäivät aikoinaan vähemmälle huomiolle. Taisin pitää silloin 70-luvun alussa höyryjä vanhentuneena tekniikkana - dieseliä se olla piti! | |
| 11.06.2006 01:43 | [Tunnus poistettu]: | Joo niinhän se ilmeisesti on, että mille aikaudelle kunkin paras kausi osuu, niin siitä vähitellen muodostuu se rakkain. Mä en enää oikein pystynyt muuntautumaan dieselien tahtiin. Eikä mua oikeastaan se juuri harmitakkaan, kun esim täälläkin näkee niin valtavan tietäviä diesel asiantuntijoita ja kuvaajia. Useasti olen jopa huomaavinani, että yks on erikoistunut siihen ja siihen sarjaan toinen taas toiseen. Voi vain ihmetellä minkälaisia tietopankkeja he ovat esim 20:nen vuoden kuluttua. Aivan niinkuin sanot, kyllähän höyryt olivat auttamattomasti jo 1970-luvulla menneen talven lunta ja jo itse asiassa paljon aikaisemminkin. Mutta mua kiehtoi mm., niiden kunniakas historia. Kerran niiden varassa kansakunta eli ja oli täysin riippuvainen niiden palveluksista. Voit vain arvata, kun minäkin muistan ajan Pasilasta, jolloin vielä läheskään kaikki Pekat ja Ristot eivät olleet valmistuneet ja siellä näki vielä paljon pieniä Sk- ja Hk- sarjojen vetureita, minkälaisen vaikutuksen se on tehnyt muhun. Joskus 1950-luvulla, kun kuunteli vanhojen vek kertomuksia ne olivat kuin siemeniä, jotka jäivät itämään ja sitten myöhemmin 1960 luvulla puhkesivat täyteeen kukkaan. Toive oli, että kun sais vielä edes "rippeet" taltioitua tästä kerran niin mahtavasta aikakudesta. | |
| 27.09.2006 20:26 | Sakari Kestinen: | Jes, viimeinen VR:lle valmistunut höyryveturi. Taattua Muuris-laatua! :) |