14.03.1985 / Helsinki asema
14.03.1985 Salaperäinen nimimerkki "Kutvonen" pyysi minua lisäämään tämän kuvani, tämän https://vaunut.org/kuva/26212 seuraksi.
Kommentit
| 14.06.2006 09:22 | Juha Kutvonen: | Kiitos! Oma versioni on skannattu niin pers...een, ettei sitä kehtaa täällä näyttää. Molemmat Sr1:et siis alkuperäisessä värityksessään. | |
| 14.06.2006 10:48 | Tero Korkeakoski: | Mihin numeroon asti noita ihan ensimmäisen väriversion saaneita vetureita oli? | |
| 14.06.2006 11:13 | Juha Kutvonen: | Veturit 3001 - 3039 (sekä proto 3000) maalattiin alunperin noin. | |
| 14.06.2006 12:28 | Sakari Kestinen: | Matalat laiturit, ei katosta, Siwa-mainokset plootun kyljessä, saneeraamaton Sm1+Sm2-pari rantaradan suunnan junassa, Sudet alkuperäisvärityksissään... Hiivatti! Kumpi noista vanhoista värityksistä on mielestänne paremman näköinen? | |
| 14.06.2006 13:05 | Juha Kutvonen: | Lisätään vielä löylyä sen verran, että taustalla näkyvistä sameista toinen on proto 6002 saksivirroittimella ja näiden pikureiden takaa on lähdössä Dv12 2758:n vetämä P 129 Turkuun, kts. https://vaunut.org/kuvasivu/19101 | |
| 14.06.2006 14:14 | Jouni Hytönen: | Enpä muista koskaan nähneeni tuota vanhinta väritystä. | |
| 14.06.2006 14:51 | Pauli Kyllönen: | Miekää en oo nähny tuota ihan ensimmäistä mut tuohon toiseen väritykseen oon kyllä törmänny ja se on minun mielestä parempi. | |
| 14.06.2006 14:54 | Juha Kutvonen: | Tuossa vaiheessa oli vanhoissa väreissä enää veturit 3002, 3008 ja 3009. Seuraavaan kevääseen mennessä oli kaikki saaneet "modernin" punaisen värin pintaansa. | |
| 14.06.2006 14:57 | Simo Toikkanen: | Ja kovin kauaa ei tainnut kulua, kun ensimmäinen IC-värityksen saanut Sr1 ilmestyi rataverkolle. Muistaako joku tarkkaa ajankohtaa? | |
| 14.06.2006 15:38 | Juha Kutvonen: | Tarkkaa ajankohtaa en muista, mutta loka-marraskuun vaihde 1987 lienee aika lähellä. Veturihan oli 3013. Itse näin sen ensi kertaa ajossa -87 marraskuun lopulla. | |
| 24.11.2025 12:19 | Juha Kutvonen: | Resiina 5/1987 tietää kertoa, että 3013 valmistui Hyvinkäältä uusissa IC-väreissä 10.11.1987. | |
| 24.11.2025 15:55 | Esa J. Rintamäki: | Kello on noin 15:40 tienoilla, ja kuvauspäivä on torstai. Onko 3046:n koukussa EP 57 Lapponia? Lähtöaikana klo 16-reikä-reikä. 3008:n roikassa ei näy olevan EFit:iä kuormausovet auki. Karelia? V. 1985 EP 7 Karelia ryntäsi linjalle viisi minuuttia Lapponian jälkeen. Siihen lisää viitisen minsaa, niin läksi pitkä puu-ärrä kohti Riihimäkeä. Ja lisää: - klo 16:07 turkulainen eli P 129, jonka veturina oli vakituiseen Dv12. Perjantaisin parivedolla. Tuona perjantaina jäin kaupunkiin töiden jälkeen ja palasin Kirkolle illalla: - jännitekatkojunalla: lähtö Hki klo 21:38 tienoilla: Dv12 2729 + Eit 23240 + 23134 + Eift 23410. |
|
| 24.11.2025 19:44 | Juha Kutvonen: | Oikein veikattu Herr Esa. EP 7 Karelia on lähdössä 3008:n vetämänä Joensuuhun. Vieressä on 3046 ja EP 57 Lapponia Ouluun. | |
| 24.11.2025 20:12 | Teemu Lokka: | Nyt kun noista nimetyistä EP:stä ollut täässä jupinaa, moneltakos Savonia lähti? Sitä monasti 80 luvulla kun olin mummolassa Tokerossa olin radan varrella kattomassa. :D | |
| 24.11.2025 20:33 | Rainer Silfverberg: | 1970-luvulla Savonia lähti n klo 12, sillon määränpää oli Kontiomäki. Toiseen suuntaan kulkeva lähti taas Kuopiosta n klo 12 ja oli Helsingissä n klo 18. Joskus 1980-luvulla sen reitti lyhennettiin Iisalmeen. | |
| 24.11.2025 22:00 | Esa J. Rintamäki: | Taas aikataulumärehdintää: Kesäturisti, eli nro 2 vuodelta 1973, aiheena erikoispikajunat ja niiden pysähdyspaikat. EP:t olivat vielä tuore juttu rautateillämme. EP 83 "Savonia": Lähtö Hki klo 12.00. Pysähdykset: Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kajaani ja tulo Kontiomäkeen klo 20.47. Matkaa: 659 kilomeetteriä. Kouvolassa veturin vaihto, pys. aika 12 minuuttia. Paluu: EP 84, lähtö Kon klo 9.00. Samat pysäykset kuin menosuunnassa, paitsi ei pysähdystä Riihimäellä. Tulo Helsinkiin klo 17.30. Kouvolassa veturin vaihto: aikaa varattu 8 minuuttia. EP 57 "Lapponia": Lähtö Hki klo 16.00. Pysähdykset: Tampere, Seinäjoki, Pännäinen, Kokkola, Ylivieska, Vihanti ja tulo Ouluun klo 23.29. Matkaa taittui 680 km. Paluu EP 58, lähtö Oulusta klo 6.30 aamulla. Pysähdyspaikat samat kuin mennessä. Tulo Helsinkiin klo 14.00. EP 7 "Karelia": lähtö Hki klo 16.05. Pysähdykset: Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Kittee (Luoja paratkoon!) ja tuloaika Joensuuhun klo 22.07. Matkaa: 508 km. Paluu EP 8: lähtö Jns klo 7.45. Samalla tavoin pysähtyi kuin mennessäänkin. Tulo Hki klo 13.55. Tuona vuonna vetokalustona Deeveriä ja Huru 12:aa. Savoniaa vedettiin tyypillisesti koko matkan samalla Deeverillä, vaihtoi vaan päätä Kouvolassa. Joku viisas ja räknäystaitoinen voikin laskea lähtö- ja määräpaikka-aikojen perusteella keskimääräiset nopeudet. Herra Rainer: vuonna 1973 Savonia Helsinkiin läksi Kuopijosta, Savon piäkaapunnista, klo 11.40. |
|
| 24.11.2025 22:42 | Teemu Lokka: | Kiitos :) | |
| 24.11.2025 23:19 | Petri Nummijoki: | Onko siitä havaintoja, että sama Dv12 veti Savoniaa koko matkan? Ainakin tässä Muurisen kuvassa https://vaunut.org/kuva/53760 veturi näyttäisi vaihtuvan Kouvolassa. Samalla veturilla koko matkan ajaminen on myös jossain määrin ristiriidassa kuvan https://vaunut.org/kuva/78343 kommentin kanssa, että Sr12/Sv12/Dv12 vaikutti olevan Savon radalla aina etuperin. Tuskin veturia olisi Kouvolassa kääntöpöydällä käytetty kesken junan vedon, jos samalla veturilla olisi jatkettu Kouvolan ohi. | |
| 24.11.2025 23:31 | Jouni Hytönen: | Jyväskylän Centriastahan oli myös aikojen saatossa kaksi eri versiota, 1970-luvun lopun versio lähti Helsingistä noin klo 13 ja oli Jyväskylässä klo 17:n tienoilla. Juna lähti illalla vielä takaisin Helsinkiin eli se oli Helsinki-Jyväskylä-Helsinki-junapari. Toisen kerran Centria palasi aikatauluihin noin 1985-86 ja silloin se lähtikin aamulla klo 6.00 Jyväskylästä Helsinkiin ollen siellä vähän ennen klo 10:tä. Paluusuuntaan lähdettiin noin 16.00 ja Jyväskylään saavuttiin noin 19.45 -> Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä. 14.8.1989 Centria muuttui IC-junaksi. | |
| 24.11.2025 23:44 | Rainer Silfverberg: | Mun havainto kesältä v. 1974, kun matkustin Savonialla Kuopioon ja takaisin, oli että veturit nimenomaan vaihdettiin Kouvolassa. | |
| 25.11.2025 10:38 | Esa J. Rintamäki: | Oma havaintoni Savoniasta oli helmikuun lopulta (EP 83 siis) 1974: Sv12 nro 2550 Savoniassa ja koukussa kiinni Cht 2360 ensimmäisenä vaununa junassa just ennen lähtöä Kv:sta. En vaan osaa sanoa enää, että tilapäisestikö se silloin päätä vaihtoi vaiko mikä lopultakaan käytäntö oli ollut. Arkipäivä kuitenkin silloin oli. Hyvä se vaan on, että senaikaisen (16-vuotiaan) jauhojulpin tuumailujen tai sievästi sanottuna "oletusten" oikeellisuuden perään vähän kysellään. Aikansa kuva tuokin "oletus" oli... |
|
| 25.11.2025 11:56 | Petri Nummijoki: | Muistatko kummin päin veturi oli Helsinki-Kouvola ja sitten taas Kouvolasta eteenpäin eli kumpi väli ajettiin "etuperin"? Mutta 2500-sarjan Sv12-veturit olivat tuohon aikaan Oulun koneita ja EP-junat taidettiin vetää pääasiassa Sr12-vetureilla (2700-sarja), kun niitä oli Etelä-Suomen varikoilla. Varmaan myöhemmin 70-luvun edetessä käytettiin myös 2600-sarjan vetureita sitä mukaa, kun ne pääsivät yleistymään. Jos 2500-sarjan veturilla ajettiin tuolla kerralla myös väli Helsinki-Kouvola niin olisiko kysymyksessä esim. konepajareissulla Hyvinkäällä käyneen veturin palauttaminen pohjoiseen ja siltä osin enemmän tai vähemmän poikkeava tilanne? | |
| 25.11.2025 16:28 | Mikko Ketolainen: | Siinä kirjassa Suuri raideliikennealbumi oli yksi kuva, jossa oli kaksi matkustajajunaa ja molemmissa oli vetureina Dv12 parit. Toinen junista oli muistaakseni Lapponia ja toinen saattoi olla ehkä Savonia. Joku kirjan omistava voisi tarkistaa tuon kuvan. | |
| 25.11.2025 16:31 | Petri Nummijoki: | Vai tarkoitatko kuvaa, jossa on Helsingin ja Pasilan välillä menossa osapuilleen rinnakkain Sr1-vetoinen Lapponia sekä Dv12-parin vetämä Turun laivapikajuna? | |
| 25.11.2025 17:55 | Mikko Ketolainen: | Saattaa olla se kuva, no, ainakin toisessa on Dv12 pari. Kuva on jossain siinä ennen Helsinkiä otettu. Pitäisi etsiä se kirja kirjastosta, tosin luulen, että paikallisesta kirjastosta sitä ei löydy ja joutuu tilaamaan toisesta kirjastosta. | |
| 25.11.2025 20:41 | Juha Kutvonen: | Tuon kirjan sivulla 43 on Petrin mainitsema Mikko Alameren 21.5.1977 ottama kuva, jossa nuo kaksi junaa lähestyvät Pasilaa samanaikaisesti. | |
| 26.11.2025 13:18 | Kimmo T. Lumirae: | Nuo keskinopeudet ovat mielenkiintoisia nekin; pyöristäen 2-3 km/h jonnekin päin, saadaan: Lapponia 90 km/h Karelia 85 km/h Savonia 75 km/h ...ja sanovat hämäläisiä hitaiksi...krmh. EK Lapponian aloittaessa liikenteen kesällä 1972, siinä on vakituiseen 2 Sv 12, ja kun asiaa kiinnostuneena koulupoikana tiedustelin, isävainaani (silloin siis vielä toki elossa) vastasi: "Jotta se kulkisi!" Lapponian ajoaika Hki-Tpe taisi olla tasan kaksi tuntia ja sellaista ajoaikaa ei silloin ollut nähty. Nimikkeen muututtua EP Lapponiaksi siihen katsottiin riittävän Hr 12, no selvähän tuo kun "erikoiskiito-" vaihtui pelkkään "erikoispika-" etuliitteeseen. Mutta aikataulu pysyi samana. Kiinnitin myöhemmin huomiota siihen, että Dv12 katsottiin riittävän, paitsi EP:hen, jonka alkuperäinen kokoonpano on 20 akselia, myös pidempiin juniin, 28-32 akselia ja Tpe-Jy -junissa ainakin 36 akselia. Vähän tuo Savoniankin keskinopeus viittaa siihen, että silloin ei vain yksinkertaisesti ollut niin kiire. Mainittakoon, että noin 1936 Saksassa VT 137-dieseljunien eri variantit kulkivat ihan tavallisilla radoilla 125 km/h keskinopeuksilla, sn 160. |
|
| 26.11.2025 23:09 | Mikko Ketolainen: | Ei löytynyt Suuri raideliikennealbumi kirjaa kirjastosta, piti laittaa tilaus toisesta kirjastosta, samoin löytyi pari muutakin kirjaa jotka pistin tilaukseen, toinen on Harmaan kiitojunan tarina - Dm3 - Dm4 - Hr11 ja toinen on Rautateiden Pasila. | |
| 27.11.2025 00:48 | Esa J. Rintamäki: | Herra Mikko, kaukolainana uskoisin löytyvän. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kokeilepa "pilanpäiten" myös Antikvaari.fi -sivustoa. Herra Kimmo: puhumattakaan Berliinin - Dresdenin välillä pyyhältäneestä Henschel-Wegmann-junasta. Siihen oli valmistettu BR 61-sarjan tankkiveturi (2'C2'h2), jonka huippunopeutena ilmoitettiin olevan 175 km/t. Käytännössä junan nopeus "sinetöitiin" olevaksi 130 km/t, koska jos sarjansa ainoa tankki (nro 61 001) meni huoltoon tai remonttiin, piti tilalle laittaa varakone: BR 03, jolla se nopeus EI OLLUT 175 km/t (oli 130 km/t). 61 001:n tautina oli niukahkot vesitilat. Juna teki kaksi edestakaista reissua päivän aikana, ja Dresdenin päässä kääntöaika oli sangen lyhyt. Lääkkeeksi keksittiin tehdä v. 1938 sisarveturi, jossa mittoja oli hiukan entrattu isommiksi. Nyt tyypiksi nrolle 61 002 tuli 2'C3'h3! Sillä ei montaakaan Dresdenin keikkaa tehty, kun postikorttimaalari "Aaron Hirsch" (= Aatu itte) tyhmyyttään potkaisi maansa sotaan. Kolmisylinterisessä 61 002:ssa oli siis kolmiakselinen takateli! Sodan jälkeen 61 001 löytyi sodan jälkeen länsipuolelta. Aikansa sillä ajaa kitkutettiin, sen minkä voi, kun sen vetovoima oli räknäilty just erikoismallista kevyttä nelivaunuista junarunkoa ajatellen. Meni viimein romuksi keväällä 1957 seistyään jonkin aikaa hylättynä. 61 002? Se oli jäänyt harppi-Saksan puolelle. Aikansa silläkin ajeltiin ja pistettiin sitten seisomaan. Kun kansanomistama Saksa alkoi kansanomistamissa vaunutehtaissaan tehdä moderneja kansanomistamia pikajunan vaunuja, niin koneelle keksittiin käyttöä: se oli riittävän nopsa vaunujen koeajoilla käytettäväksi. Siitä tuli muutostöiden jälkeen 18 201! On muuten vielä jäljellä! Muutosten jälkeen sen tyypiksi tuli: 2'C1'h3. Niukasti mitoitetut ulkoiset sylinterit vaihdettiin: - hylätystä La Mont-kattilalla varustetusta koevehkeestä H 45 024, sisäpuolinen sylinteri meni samoin uusiksi, hitsattuna konstruktiona. Samasta koeveturista se sai itselleen uuden laahustelin. Neliakselinen tenderi kuului myös asiaan (34 m3 vettä). Koeajoissa marraskuussa 1964 tälle mitattiin huippunopeudeksi 176 km/t. Hyvin kiehtova veturi ja juna myös! Liman ja Märklinin yhteistyönä oikein kelpo pienoismallikin olemassa! BR 05 - sarjan kolme konetta olivat myös sodan jälkeen lännessä. Kunnostuksen järkevyyttä kyllä siellä mietittiin, mutta lopulta kaikki kolme entrattiin oikein söpöön paraatikuntoon! Niillä myös päästeltiin isoa kovaa vauhtia, mihin ne oli suunniteltukin. Yksi 05 päätyi virtaviivakuorineen museoon. |
|
| 27.11.2025 13:24 | Kimmo T. Lumirae: | Hra Esalle kiitokset 18 201:n tarinasta. Veturi oli arvossa arvaamattomassa DDR:ssä, jossa oli haluja tutkia nopean junaliikenteen mahdollisuuksia, mutta kun käytettävissä ei ollut nopeaa veturia, millä olisi voinut koeajoja ajaa. Tähän rakoon otettiin tämä 18 201, aiempi 61 002, ja se oli sitten DDR:n nopein veturi! Siinä eivät alkeelliset dieselit ja onnettomat sähköt paljoa painaneet kun 18 201 -höyry lähti vetämään suurnopeuskoeajojunaa. Kävin ns. koneen päällä Hallessa tapahtumapäivänä ja otin itse vastaavan kuvan, mutta ei just nyt löydy: tässä on kuva 18 201:n hytistä, ja mihin-lie-menossa-olevan loppuopastelyhdyn yläpuolella näkyy messinkilaatta, jossa sanotaan että tällä veturilla ei saisi ajaa yli 180 km/h...sellainen pikku muistutus. https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dampfloks~br-18-201-02-0201-dr-umbau-schnellfahrlok/1047403/blick-in-den-fuehrerstand-von-dr.html |
|
| 27.11.2025 15:53 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kimmo, sen 180-messinkilaatan tarkoitus on käsittääkseni sama kuin suomalainen toteutus: - maalattuna hytin ulkoseinälle, lähelle alanurkkaa... |