??.??.1900 / Helsinki asema
??.??.1900 Helsingin rautatieasemalta 1900-luvun alkupuolelta. Kuva on kokoelmasta.
Kommentit
| 23.06.2006 18:35 | [Tunnus poistettu]: | Todella hieno kuva! Kukahan noista on rikkain+ :) | |
| 25.06.2006 19:50 | Sakari Kestinen: | Kuva ajalta, jolloin SVR:n rata jatkui Rautatientorin ja Kaivokadun yli... Km 0 on edelleen Makkaratalossa, suunnilleen RT:n metroaseman kohdalla :) | |
| 09.07.2006 23:42 | Jorma Rauhala: | Rikkain on tietenkin se jolla on korkein hattu. | |
| 25.12.2006 14:04 | Juhana Stolt: | Ei kai km 0 voi olla Makkaratalossa? Sen paikallahan oli rautatieläisten asuinrakennus, joka tunnettiin myöhemmin Skohan talon nimellä. Eikö km 0 olisi jossain raitiotieraiteiden kohdalla? | |
| 26.12.2006 22:40 | [Tunnus poistettu]: | Helsingin km-lukema on 0+159. | |
| 26.12.2006 23:06 | Jorma Rauhala: | JSt on oikeassa. Nollakohta on Kaivokadulla ratikkapysäkkien paikkeilla. 1960-70-lukujen vaihteessa nollakohta oli merkitty ajorataan upotettuun metalliseen muistolaattaan, joka on hävinnyt sittemmin Kaivokadun lukuisten remonttien yhteydessä (olen siis sen nähnyt!). Silloin sen paikka oli merkitty sporapysäkin ja maailmankuulujen arkkitehtien Viljo Revell & Heikki Castrén suunnitteleman City Centerin liiketalon väliselle ratikkapysäkkiä lähinnä olleelle autokaistalle. Kunnianarvoisa "Skoha" on muuten lyhenne alkuperäisestä toiminimestä Suojeluskuntien Kauppa Oy - Handel Ab. Sotien jälkeen se oli vain Oy Skoha Ab. | |
| 01.04.2013 10:02 | Kurt Ristniemi: | Sekä Rautatientorin että Kaivokadun yli rata lie jatkunut vain joskus 1880-luvulla, jos tähän karttaan on uskomista: http://vaunut.org/kuva/80845 Kartassa näkyvät nuo molemmat mainitut raiteet. Ja näkyy kartassa syy siihenkin, miksi nollapiste on nykyisellä Kaivokadulla: Vanha rautatieasema raiteineen kun oli mittansa verran etelämpänä kuin nykyinen. |
|
| 01.04.2013 10:05 | Kurt Ristniemi: | Korjataanpa heti, ennen kuin toiset ehtivät; Kartta kuvannee tilannetta 1870-luvulla, vaikka onkin korjattu vuonna 1886. | |
| 26.08.2018 13:07 | Erkki Nuutio: | Täsmennykseksi voitaneen todeta, että kuva EI ole Kaivokadun suunnalta, vaan Rautatientorilta noin 30 m etelään Kansallisteatterin kuvassa näkyvästä julkisivusta etelän suuntaan. Epäilemättä ajankohta on uuden aseman rakennustyön alkuvuosilta, eli noin 1905-1907. |
|
| 26.08.2018 18:13 | Jouni Halinen: | Tämän kuvan alla käydään mm. henkevää keskustelua asianomaisesta “nollapisteestä” http://vaunut.org/kuva/38085 Ja vielä kelpo kuva ko. pisteestä. https://www.helsinkikuvia.fi/record/hkm.HKMS000005:km002zym/ Ja isoita tai pienistä hatuista puheenollen tulee mieleen aikansa ”seeeek”. https://www.youtube.com/watch?v=tYL_swLx1I0 Tähän kuvaan vielä lisäyksenä, kuvassa oleva ”laiturivaunu” näyttää tarvitsevan veto/työyntövoimaa liikkuakseen aseman alueella, esim. 2 kpl asemamiestä tai muita aseman ns. duunaria. Eli niinkuin nyt jo keskuudestamme poistunut ansioitunut kaikkien alojen asiantuntija Lajusen Topi on tällä foorumilla joskus maininnut ”vetovoimasta” veturia tai työntyriä. |
|
| 26.08.2018 20:43 | Erkki Nuutio: | Laiturivaunu on kapea ja ruuhimainen. Epäilen että se on ruumisarkkuja varten. Siis erityisen sovelias rautatieharrastajan viimeiselle matkalle. Onko G -vaunu 4415. Sen oven yläohjaus on kiinnostava. | |
| 18.10.2018 09:55 | Kurt Ristniemi: | Ajoituksesta vielä: Taustalla näkyvä Kansallisteatteri valmistui vuonna 1902. Uuden hallintorakennuksen valmistelutyöt eivät ole kuvassa vielä alkaneet. Rakennustyö alkoi vuonna 1905 ja vuonna 1906 tämä raidealue oli jo erotettu muusta asema-alueesta korkella aidalla ja sillä mylläsivät paalutuskoneet. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema#/media/File:Helsingin_rautatieaseman_paalutukset_1906.jpg - Niinpä kuva lie ajalta 1902-1905. Herrat ovat vanhan aseman tavaramakasiinin lähettyvillä rautatiealueen itäreunalla. Taustalla näkyy rautatiealueen aita. Aidan edessä olevista raiteista mikään ei jatku Rautatientorille, vaan ne päättyvät juuri tähän paikkaan. Rautatientorille johti karttojen mukaan raide 1870-luvulla Vilhelmsagatanin päästä. Kuvaussuunta on likipitäen koilliseen. Ilma on ilmaperspektiivistä päätellen joko usvainen tai sitten 1900-luvulla höyryveturien ja puulämmitteisten talojen Helsingin ilma oli kaikkea muuta kuin puhdas ja kirkas. |