16.05.2003 / Hyvinkää asema

16.05.2003 Sr2:n teli kuvattuna Hyvinkään konepajalla.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Hyvinkää asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Juha Vuorinen
Lisätty: 16.08.2003 00:00

Sähköveturi
Sr2:

Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

16.08.2003 18:55	sarod:	Kiitos! Tälläistä kuvaa olen etsinyt. Laittakaapa kaikki loputkin konepajakuvat tänne, olisi kiva nähdä kuvia koneista huollossa.
16.08.2003 20:03	killerpop:	on telillä kokoa, jos vertaa vaikka HKL-Raitioliikenteen variotramien vastaaviin.
17.08.2003 11:07	Markku K.:	Hei ... metrojunan telistä on kuva jos kiinnostaa. Laita kuvahakuun kuvaaja "Markku Kari". =)
07.01.2012 08:40	Raimo Harju:	Ratamoottorit näyttää pieniltä veturin tehoon nähden.
07.01.2012 10:26	Kimmo T. Lumirae:	Yksi oikosulkumoottorin eduista on, että se on tehoonsa nähden varsin kompakti paketti. Sr2:n ajomoottoreiden sallitaan myös käydä varsin kuumana, kun kerran vehkeet sen kestävät.
07.01.2012 15:05	Tuukka Ryyppö:	Onko ratamoottori tuo metalliläjä telin sisäpuolella akselissa heti kuvaajaa lähimpänä olevan pyörän vieressä?
07.01.2012 17:06	Olli Keski-Rahkonen:	Metalliläjä on mielenkiintoinen käsite, mutta tuollahan se ratamoottori tosiaan pilkottaa. :) Moottorit ovat harvemmin suoraan akselilla, koska jousittamaton massa kasvaisi varsin suureksi. Siksipä myös Sr2:ssa moottori käyttää pyöräkertaa (joustavan) akselinkäyttölaitteen välityksellä.
07.01.2012 17:08	Topi Lajunen:	Ajomoottorit on akseleiden välissä, oman akselinsa vieressä. Ajomoottori on kiinni akselinkäyttölaitteessa, joka on akselin ympärillä, toisen pyörän vieressä. Akselinkäyttölaitteelta lähtee putkimainen vetoakseli (jonka sisällä varsinainen akseli kulkee) toisen puolen pyörään kiinni kumikytkimellä. Näin pääsee akseli kääntymään jonkin verran suhteessa teliin, niissä kun on radiaaliohjautuvuus.
08.01.2012 10:03	Kimmo T. Lumirae:	Ja ennen kaikkea, pääsee liikkumaan pystysuunnassa joustoliikkeiden mukana, rataa rasittamatta.
08.01.2012 12:28	Jouni Halinen:	Faijavainaa oli Rompalla malliveistäjänä 42 vuotta (1948-1990), malliveistäjä tekee (nykyjään homman hoitaa joku CNC ohjattu jyrsinkone, jostain homogeenisestä muovimössöstä) puusta täysin samanlaisen kappaleen, kuin valmis metallista valettu tuote on. Mallin pitää olla rakenteeltaan sellainen että kun se laitetaan ns. keernalaatikkoon http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/PN​_muotinvalmistustekniikka_36.pdf , joka täytetään ns. valuhiekalla http://www.slojd-detaljer.com/product.as​px?productid=2872 (hiekkaa josta voi tehdä vaikka ”lumipallon”) niin nämä puiset osat pitää saada vedettyä keernalaatikosta (tuotteessa esim.” lohenpyrstö” rakenne) ulos sillä tavoin että ”hiekkakakku” säilyy ehjänä. Tämän jälkeen keernalaatikko täytetään valuraudalla, ja kun metalli on jäähtynyt niin laatikosta ”löytyy” valmis valutuote, sama toistetaan uudelleen. Siellä malliveistämössä tehtiin valumalleja laidasta laitaan, mutta suurin osa oli kuitenkin oikosulkumoottoreiden valumalleja, faija teki valumallit ainakin Sm 1/ 2: sen moottoreista, metron moottoreista en ole aivan varma. Näissä moottoreissa on se erikoisuus että ne ovat ”litistetty” korkeussuunnassa mahdollisemman matalaksi, ja käämitys on sitten enimmäkseen sijoitettu moottorin sivuille. Tällä järjestelyllä on saatu telin rakenne mahdollisimman matalaksi, kuviakin on, jos ne jostain löytäisin. Malliveistäjän työn tarkkuudesta kertoo jotain se, että malliveistäjän mausserissa, (Suomeksi työntömitta) http://www.mattikaki.fi/laitetestit/maus​eri.htm joka on paljon suurempi kuin ns. perinteinen (kuvassa) on neljä eri mitta-asteikkoa eli ”1:1”, +1,5 %, +2.0 % ja +2.5 %. Kun malliveistäjä valitsee puutavaraa työhönsä niin hän käsivaralla arvioi puun kosteusprosentin ja päättelee sen mukaan paljonko puutavara tulee ”kutistumaan” työn aikana ja valitsee sen jälkeen että paljonko työhön laitetaan ”ylimittaa” 0 -- +2.5%:tia. Tämä toistetaan jokaisen ”klapin” kohdalla ja lopputuloksena on mittatarkka puinen ”kopio” Sm ½ :sen ajomoottorista. Mutta nykyjään tämä homma hoidetaan siis näppistä ”paukuttelemalla”
08.01.2012 14:16	Kimmo T. Lumirae:	Kiintoisa selostus ammatista, josta en ole edes kuullut ennen. Pieni tarkennus: Sm 1-2 ajomoottorit ovat vierasmagnetoituja tasavirtakoneita eivätkä oikosulkumoottoreita.
08.01.2012 21:54	Jouni Halinen:	Faija taisi olla viimeisiä mohikaaneja näissä hommissa, mutta aika kummallista oli että kun hänen piti alkaa tekemään timpurin töitä, niistä ei tahtonut tulla yhtään mitään, mittakaava oli ilmeisesti liian iso, tiedä häntä. Sittenhän Samissa ei tarvitsei olla samia (taajuusmuuttaja "serkkua"), milläs säätö tuossa ratkaisussa sitten hoidetaan?.
08.01.2012 22:05	Tunnus poistettu:	Minusta ei ole mitenkään kummallista, ettei mallipuuseppä taivu timpuriksi: Timpuri ja puuseppä ovat aivan eri ammatteja vaikka samaa materiaalia niissä työstetäänkin. - Edelleen puuseppää ei pidä sekoittaa lastulevyseppään, vaikka ammattiin johtava tutkinto onkin yleensä sama.
08.01.2012 22:43	Olli Keski-Rahkonen:	Sami-taajuusmuuttajathan ovat luokkaa 10 vuotta nuorempia vanhimpiin Sm1:siin verrattuna. Ehkäpä nimitys on sattumaa :) Ymmärtääkseni Sm1-2:n tasavirtamoottoreiden nopeutta säädetään hakkuroimalla tyristoreilla moottoreille tulevaa jännitettä.
09.01.2012 04:03	Kimmo T. Lumirae:	Jos hakkuroinnilla tarkoitetaan tässä samaa kuin hakkurivirtalähteessä, asia ei ole ihan niin. Mutta kompuroimatta semantiikkaan enempää: Sm 1-2 -junien ajomoottorit ovat vierasmagnetoituja tasavirtamoottoreita, joilla on oma tyristorisilta sekä ankkurille että kenttäkäämille, jotka ovat siis toisistaan kokonaan erilliset. Tyristorisillalla tasasuunnataan päämuuntajalta tuleva 50 Hz:n jännite säätämällä tyristorin sytytyskohtaa vaiheenleikkausperiaatteen mukaisesti. Erillisillä tyristorisilloilla mahdollistetaan liikkeellelähtö täydellä kentällä (kentänvahvistus) , jolloin ympärilyönti on helposti hallittavaa, ja nopeuden noustessa portaaton kentänheikennys. Erona Sr 1:een on, että Sr 1:n ajomoottorit ovat (tasavirta)sarjamoottoreita, joita syötetään vain yhdellä tyristorisillalla. Ajomoottorin kenttäkäämi ja ankkuri on kytketty keskenään sarjaan ja tyristorisillan syöttämä virta kulkee siis sekä ankkurin että kenttäkäämin läpi. Sr 1:een oli hankintavaiheessa tarjolla myös vierasmagnetoidut ajomoottorit, mutta jostain syystä tätä ratkaisua ei haluttu.
09.01.2012 12:59	Olli Keski-Rahkonen:	Samasta asiasta puhuimme eri termeillä! Hakkuvirtalähteet ovat toki asia erikseen.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!