??.??.1950 / Helsinki, Kauppatori

??.??.1950 Raitiovaunuja Kauppatorin luona. [1950...1953]

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki, Kauppatori
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jyrki Längman)
Kuvasarja: Helsingin raitioteitä vanhoissa valokuvissa
Lisätty: 02.07.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja, Raitiotie
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

03.07.2006 01:08 [Tunnus poistettu]: Kah oikein kaksin yksilöin Kaipion panssarivaunua moottorivaunuina. - Muistaakseni linja K muutettiin vuonna 1953 ihan reilusti ykköseksi. K = Käpylä.
03.07.2006 18:55 Reijo Salminen: Mikäs korsteeni tuolla Smolnan takana törröttää? Onkos näin keskellä kaupunkia ollut jotain teollisuuttakin?
03.07.2006 19:42 Sakari Kestinen: Eikös kuitenkin K = Kottby? :)
03.07.2006 21:17 [Tunnus poistettu]: Sakarille: nää kirjainlinjaiset raitiovaunut myös M Munkkiniemi, H Haaga olivat tietysti helppoja kuin sopi molemmille kielille. Kulosaaren raitiovaunuissa, jossa Suomen ja Ruotsin kielinen nimi alkaa erikirjaimella oli loppuaikoinaan kilvitetty KB ja siis siinä SUOMEN KIELI oli ensimmäisenä.
03.07.2006 21:55 [Tunnus poistettu]: Kyllähän HKL:kin vielä kovin ruotsinkielinen laitos oli. Aikaisemmista puhumattakaan. Raitiolinjat 3T ja 3B sen hyvin osoittaa ja ainakin tuo 3B olisi pitänyt olla 3K K=Kallio ja ennen kaikkeä yövuorot oli kilvitetty N:ksi kaikki tyynni, niin kuin osa meistä hyvin muistaa. HKL:n maailma oli tuolloin 1950 luvullakin vielä kovin svenska talande.
04.07.2006 00:17 Sakari Kestinen: Juhani, tuotahan minä juuri meinasinkin. Ehkä oli sinänsä fiksua ruåtsinkieliseltä liikennelaitokselta ottaa myös K-kirjain mukaan Brändikan linjan nimeen viime vuosisadan alkupuolen suomalaistuvassa ja suomenmielisessä Helsingissä, pelkkä B kun olisi saattanut herättää kuumia tunteita. Minun oma mielipiteeni on, että Helsingin paikannimien suomalaistaminen oli virhe, ja vielä suurempi virhe on jatkaa näiden käännösnimien käyttöä kansainvälisissä yhteyksissä. Tuntuu jotenkin väärältä, että esimerkiksi noin puoli vuosisataa Tapanilana tunnettu paikka, joka oli vuosisatoja Mosabacka, on nykyään myös englanninkielellä Tapanila. Aikoinaan, kun Tapanilaa ryhdyttiin asuttamaan, myös suomenkieliset sanoivat luontevasti "Mosabacka". Tuskinpa ketään häiritsi, jos sanoi suomalaisesti "mosapakka". Esimerkkini on myös huomattavasti sopivampi esim. juuri englantilaistenkin suuhun, todennäköisesti Mr. Englishman kohtaa enemmän vaikeuksia Thäpänilän kuin "Mousabäckan" kanssa.
04.07.2006 00:18 Sakari Kestinen: Ja näitä esimerkkejä voi löytää ympäri pk-seutua: Pasila - Fredriksberg, Kruunuhaka - Kronohagen, Tapiola - Hagalund, Tikkurila - Dickursby...
09.11.2006 21:23 Jorma Rauhala: Juhanin mainitsemat "panssarivaunut" ovat kassakaappien rakentamisella suurimman bisneksen tehneen Kaipion valmistamia http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratik​at/helsinki/hkl/hkl219/hkl219-.htm K-linja loppui myös niin kuin tiedettiinkin 1953 http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratik​at/helsinki/linjasto/linjat/linjak.htm Sakarille tiedoksi, että Palosaaren (myöhemmin Kulosaaren) ratikkalinjan tunnus oli alun perin hassu B http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratik​at/helsinki/linjasto/linjat/linjab.htm .
25.12.2006 13:50 Juhana Stolt: Hmm.. kuva on otettu 1924 tai sen jälkeen, koska Ruotsin suurlähetystö on nykyisessä ulkoasussaan. Sääli, että upea Norrménin talo ei ihan mahtunut kuvaan mukaan.
26.12.2006 01:00 [Tunnus poistettu]: Kuvahan on äärettömän helppo paikallistaa otetuksi vuosina 1950-53. Mikään muu ei ole mahdollista. Nää Stadin uusimmat kaksiakseliset Kaipion valmistamat spårat 219-226 valmistuivat vuosina 1950-51 niinkuin tuosta vinkistäkin voimme lukea ja K kilvet muuttuivat ykköseksi vuonna 1953:)
26.12.2006 13:00 Juhana Stolt: Ahaa, capisci. Kuvittelin, että 1953 oli ehdoton takaraja kuvan ottamiselle, mutta että alkupäätä ei ollut vielä haarukoitu. Näin sitä taas oppi uutta "tän kivan Stadin" liikenteen historiasta :)
31.03.2017 03:52 Jouni Halinen: Salmisen Reijon 3.7.2006 esittämään kysymykseen kuvassa näkyvästä korsteenista, tulee nyt vastaus, vaikkakin hieman jälkijunassa. Tällainen piippu (lämpökeskuksen) törröttää vuoden 1969 ilmakuvassa, näkyy vielä 1988 kuvassa, en kyllä muista koskaan nähneeni sitä. Paikka on Pressanlinnan korttelissa, Aleksin puolella. http://kartta.hel.fi/link/3d11QH

Taitaa näkyä tässä 1980 kuvassa vaikkakin lyhennettynä, siksi se ei ole pistänyt silmään. http://vaunut.org/kuva/97566?paik=kauppa​tori

Helsingissä ei ollut vielä kuvausvuotena kaukolämpöä, ensimmäinen kaukolämpötalo oli ravintolakoulu Perho Mechelininkadulla vuonna 1957. Talo esiintyy muuten Palmu leffassa "kaasua komisario Palmu", edustaen siinä sen ajan uusinta arkkitehtuuria.

Sen verran vielä korjaussarjaa, että Smolna sijaitsee kuvaajan selän takana, noin 100 metrin päässä Etelä-Espan varrella, vastapää Ravinteli Kappelia.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!