01.10.2001 / Berliini, Saksa

01.10.2001 Paikallisjuna Berliinin kaupungin etelälaidalla. Matka keskustaan kesti vajaat puoli tuntia. Liput sai ulkoa asemalaiturin automaatista. Kuva hotellin ikkunasta.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Berliini Valtio: Saksa

Kuvaaja: Petri Hulkko
Lisätty: 17.08.2003 00:00

Sähkömoottorijuna
Ulkomaat:

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat

17.08.2003 22:07	Christian:	Minusta tuo saksan paikallisjunasysteemi on sinänsä hassu, koska nuohan ovat ihan kuin metroja(eli ottavat sähkön vieressä olevasta kiskosta) eivätkä voi ajaa samalla radalla muun junaliikenteen kanssa muuten kuin hinattuna :-)
17.08.2003 22:34	Simo:	Siis Berliinin systeemi. Historiallisista syistä tuolla ajellaan sivukiskovirroituksella. Suurimmassa osassa muuta Saksaa S-bahnit ja ratikat kyllä ajelevat ihan normaalilla ajonlankasähköllä. Mainittakoon muuten, että Berliinin BR481 on aika lähellä Helsingin uutta metroa...
19.08.2003 19:17	Pete:	Taitaa noilla olla junatiheyskin sellainen, ettei voisi käytännössä liikennöidä samalla verkolla "normaalien" junien kanssa. Ja mitenköhän jos on sekä sivuvirtakisko että ajolangat? En tiedä miten ulottumat on tuolla, mahtuisiko virtakiskollisella radalla ajamaan "oikeilla" junilla.
27.08.2003 10:09	Teppo:	Ainakin Hampurin lähellä (Bergedorf-Aufmule) välillä 1990-luvun loppupuolelle asti S-bahn sivuvirralla ja normaali junaliikenne käyttivät samoja kiskoja. Ja Berlinissä lähdin Henriksdorfin asemalta kiertämään lähijunalla (1-kerros-ohjausvaunu+kaksikerrosvaunu+Br143) kierämään ulointa kehärataa raiteelta, jossa on virtakisko ja samaa laituria käytti niin S-bahn kuin RB-junatkin.
15.01.2005 12:16	Ilari Eskelinen:	Pariisissa taitaa olla metrojunia, joissa on normaalin virtakiskovirroittimen lisäksi myös katolla oleva virroitin.
26.05.2012 16:47	Tuukka Ryyppö:	Sivuvirtakisko on käytössä siksi, että kun maailman ensimmäisiä junien sähköjärjestelmiä väkerrettiin, oli halvempaa rakentaa virtakisko kuin ajolanka. Osasyynä on voinut olla silloin käytetty vähäinen jännite,21 seitsemisensataa volttia. Noin pienillä jännitteillä virrat kasvavat suuriksi ja johtimen on oltava todella paksua tavaraa, ettei se pala katki. Myöhemmin sähköistetyillä radoilla ollaan sitten päädytty ajolankavirroitukseen lukuunottamatta ratoja, jotka kulkevat pääasiallisesti tunnelissa.
26.05.2012 16:49	Tuukka Ryyppö:	Eikös tuo muuten ole enemmänkin kaakkoislaita kuin etelälaita? :)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!