17.08.2003 / Hyvinkää, Hyvinkää asema
17.08.2003 Joku on selvästi nostattanut paineita...
Kommentit
| 18.08.2003 15:10 | AnttiL: | Ennen takaisin Prv:een lähtöä havaittiin 6 tuliputken vuotavan.Tulipesään valui norona vettä!!!Matkan aikana vuoto väheni kolmeen.Nyt pähkäillään sitä mikä sen aiheutti. | |
| 18.08.2003 20:20 | Hara: | pitäskös tuon olla sit tuossa punaisessa viivassa tuo keski-mittarin viisari ?? mitäs nuo sivuilla olevat mittarit on Oik ja vasemalla ?? | |
| 18.08.2003 20:22 | -"-: | Mikähän on varoventtiilin avautumis paine?? Onkos joissain niin keulassa jotain "lämpösulakkeita" jotka sulaa kattilavaurion sattuessa ?? Joskus jostain kuulin jotain tuomoista...?!! | |
| 18.08.2003 20:54 | AnttiL: | Varojen pitää avautua paineessa 14kg/cm2.Painemittarissa näkyy tuo punainen viiva siinä kohdalla.Lämmityksessä ei ole aiheellista puhallutta varoventtileitä koska se on höyryn "tuhlaamista" ja se vie silloin vettäkin paljon enemmän eli ns. epätaloudellista ajoa.Oikealla jarrupainemittari, keskellä kattilan painemittari, vasemmalla lämmityshöyryletkun paine.Oikeassa reunassa kuljettajan jalkojenlämmityksen venttiili , keskellä voidepumpun venttiili ja vasemmalla lubrikaattorin venttiili.Alhaalla keskellä näkyy hieman punaista ja siinä on sulkuventtiili.Mittaritaulun takan on nk. kruunu eli höyrynjakotukki. | |
| 19.08.2003 19:10 | Juha: | Hemmetti, siinähän on ollut kaikki varusteet. Jalkojenlämmityslaitekin. | |
| 19.08.2003 22:40 | Hara: | Juu oon kuulut sen vanhoilta vet,kuljettajilta jonka vitsauksena sai yleensä reuman selkään vetoisia paikkoja joskin joissain yritettiin pitää "pressuja" takana ja sivuilla estämässä enemmän vedon tunteen mutta tuskin niistä hyötyä on ollut. | |
| 19.08.2003 22:43 | -"-: | on siinä voinut nahkasaapaat kärytä!! Oisko se jalkojen lämmityslaite vähän vesipatterin näköinen systeemi vai ?? joku ihan putkivaan lattain rajassa!! | |
| 19.08.2003 23:57 | AnttiL: | Jalkalämmityslaite on kiemuralle väännettyä kupariputkea kuljettajan jalkojen alla.Putket löytää pienen kannen alta, kuljettajan jalkatilan luota.Sitä on hieman vaikea selittää...Lämmitystehosta en osaa sanoa koska 1168 sitä ei olla ikinä jouduttu käyttämään : ) Putket menee "siksak"-tyylillä lattian rajassa. | |
| 20.08.2003 00:02 | AnttiL: | Niin ja huomatkaa jarrupainemittarin teksitys -> kyrillisillä kirjaimilla..Mittari ei suinkaan ole neuvosto valmisteinen, vaan se on jäänteitä sotakorvaus ajalta.Ko. mittarikin on jäänyt silloin Lokomon varastoon, kun sitä ei sitten laitetukaan sotakorvaus koneeseen ja näin ollen se jäi varastoon.Sitten kun alkuperäinen on mennyt rikki, niin se on vaihdettu tämän malliseen..mm. Tk3 1148 on samanlainen mittari jossa lukee Westinghouse, mutta venäjän kielellä, eli kuuluu samaan kategoriaan tämän 1168:n mittarin kanssa. | |
| 20.08.2003 22:24 | Hara: | Ai ei oo ees viititty koe mielessä käyttää millanen lattia lämmitysmahtaa olla !! ??? No jos sitä kokeilee niin se on vakio juttu sitä ei saa enää koskaan sitten kiinni se vuottaa ja muuta kivaa. | |
| 20.08.2003 23:06 | AnttiL: | : ) Totta! | |
| 09.03.2004 23:36 | Risto Hyvärinen: | Lisään pari kohtaa: 1168:n jalkalämmitystä on kokeiltu ja Ukko-Pekan hiilenkulutus on noin 1000 kg/100 km. | |
| 10.03.2004 14:45 | Mikko Itälahti: | Huh! Energiatehokkuus huipussaan. | |
| 10.03.2004 15:39 | mikkom: | Hitto mitä tuhlausta, reeveri kuluttaa 200 l/h täydellä teholla ja normaali ajossa varmaan jotain 120-160 litran välillä tunnissa. | |
| 10.03.2004 17:27 | Risto Hyvärinen: | Ukko-Pekka ei olekaan mikään Reeveri-merkkinen mopo. Tuollainen vastapainehöyrykone, joka vetureissa on, ei ole mikään hyvä hyötysuhteeltaan. Jos tulee 10% niin voi sanoa jo olevan hyvän. Ukko-Pekan kattilan teho on 6,7MW, joten sillä lämmittäisi jo useampaa omakotitaloa. Ukko-Pekoilla ajettiin jo silloin, kun "reeverin" kehittäjät näki niistä vaan märkiä unia. | |
| 10.03.2004 17:39 | mikkom: | mitä tosta voimme todeta, eli 90% tuotetusta tehosta menee harakoille. En ole mikään hyvä puhumaan hoyryvetureista, taitaa olla parempi että pidän turpani kiinni. | |
| 10.03.2004 17:40 | mikkom: | korjaus; höyryvetureista | |
| 10.03.2004 18:10 | Risto Hyvärinen: | Höyryveturit oli aikoinaan siitä hyviä, että ne kulki "kotimaisella" polttoaineella, jos kivihiili jätetään laskuista. Sota-aikaan käytettiin puuta ja jopa turvetta. Silloin ei ollut väliä, mitä ne kuluttaa, kun puuta riitti ja vettä oli myös joka paikassa. Keski-Euroopassa ajettiin jo sähkövedolla, mutta siellä oli sähköenergiaa paljon enemmän saatavilla, kuin täällä muutamasta vesivoimalaitoksesta. Dieselit pystyi yleistymään vasta sodan jälkeen, kun polttoaineen tuonti vapautui, niin kivihiilen, kuin dieselöljynkin suhteen. | |
| 11.03.2004 19:05 | mikkom: | selvä, minä vaan taidan toijottaa noita teho ja hyötysuhde arvoja. Mutta tässä tuli todella hyvä vastaus minun tyhmiin kommentteihin. | |
| 16.04.2004 19:06 | Risto Hyvärinen: | Sen verran vielä tuohon varoventtiiliasiaan lisättäköön, että Kun on käytössä kaksi varoventtiiliä, joka on veturikattiloissa yleisin käytäntö, niin että toinen aukeaa heti, kun työpaine on ylitetty, eli käytännössä kun painemittarin neula on mennyt leveytensä punaisen ohi ja toinen 0,2 kg tämän jälkeen. Nämä säädetään niin, että kevennysvaijerilla varustettu on se myöhemmin aukeava. Varoventtiileiden on oltava niin mitoitetut, ettei kattilan paine nouse 15 minuutin kuluessa enempää kuin 10% yli työpaineen vaikka tuli palaa kiihkeimmillään, vedon ollessa esteetön ja kattilan kaikkien höyryhanojen ollessa kiinni. Lähde: M. Ivalo Höyryveturit ja niiden hoito. (1940) |