??.??.1940 / Siellä jossakin
??.??.1940 Kolmas kuva samasta tilanteesta, tästä viimeistään pitäisi pystyä tunnistamaan mistä veturista on kyse. Kuvaaja tuntematon
Kommentit
| 26.08.2006 22:33 | Reijo Salminen: | Voisiko tämä olla amerikkalainen veturi? Olisiko tyyppiä 2-10-0, siis jos tuo ensimmäinen akseli olisi tuossa penkalla? | |
| 26.08.2006 22:40 | Sakari Kestinen: | Tämä on Lokakuun rautateiden "3sh 4350", ainakin veturin kyljen perusteella. Kaivakaa siitä enemmän infoa :) | |
| 26.08.2006 22:49 | [Tunnus poistettu]: | Reijo taisi tarkoittaa alunperin amerikkalainen? Kuva vois olla joko Muurmannin radalta tai sitten Syväriltä. Tuo tuplaveto osoittaa hmmm... joukkojen siirtoa (=isompi juna?) ? Meinasin veikata vuodeksi -41 (tai -44). Pakko olla -44 tai (-42-43). |
|
| 26.08.2006 22:53 | Tapio Muurinen: | Niin, tämä palautettiin Suomesta 1945 Lokakuun rautatielle, sitten -48 Leningradin rautatielle, -53 jälleen Lokakuun rautatielle ja -60 myytiin Leningradin Betonitehtaalle. Tässä veturissa ei ollut johtoteliä. Akseli on liian kevyt ollakseen veturista. | |
| 26.08.2006 23:02 | Tapio Muurinen: | Niin tai näin, edellinen kommenttini taitaakin koskea 2110 eikä 2010, jolla numerolla tämä oli Suomessa. | |
| 26.08.2006 23:37 | Reijo Salminen: | Tarkoitin tosiaan alunperin amerikkalainen, mitenköhän tässä kuvassa on taivas täynnä piuhija, mutta muissa kuvissa ei niitä juuri näy. Olisikohan nuo jotain puhelinjohtoja - ja voiko siitä päätellä jotain kuvauspaikasta. Valitettavasti kuvien omistaja on pois rivistä, joten sieltä ei voi lisätietoja kysyä. | |
| 26.08.2006 23:47 | Jaakko Tuominen: | Piuhat ovat lähempänä kuvaajaa mahdollisesti tien laidassa. | |
| 26.08.2006 23:48 | [Tunnus poistettu]: | Hmm. jos kuvassa olisi suomalaisten sissi-isku, niin olisiko mukana ollut kameramies? :) Eli eipä taida olla sittenkään Muurmannin radalta, ainakaan pohjosempaa... | |
| 26.08.2006 23:56 | Jaakko Tuominen: | Eikös Karhumäki ollut länsi haaran eroamispiste, siitä etelään. Harmi kun isäukko on kuollut. | |
| 27.08.2006 00:42 | Tapio Muurinen: | Lähde mainitsee valmistajaksi Nydqvist & Holm (NOHAB), v. 1922. Veturin sijoituspaikka 1.6.1944 oli Äänislinna. | |
| 27.08.2006 15:03 | Petri Koskela: | Tämän veturin oletettavasti sisarkone on nykyään näytillä Ladozhskoje Ozeron asemalla (en pikaisesti löytänyt suomenkielistä nimeä sille): http://parovoz.com/newgallery/?ID=7537 | |
| 27.08.2006 15:38 | Petri Koskela: | Tuskin Ladozhskoye Ozero -asemalla on ainakaan muinaista suomalaista nimeä, se sijaitsee viitisenkymmentä kilometriä Pietarista koilliseen, Laatokan rannalla, siitä nimi. Siellä on Leningradin piirityksen muistomerkiksi asemalla veturi 4375, oli mukana kuulemma avustuskuljetuksissa. | |
| 27.08.2006 19:17 | [Tunnus poistettu]: | Tulipa mieleen juttu Vm:stä, karjalainen junamies oli nukahtanut ja raudat jääneet kohtauksessa vastoin. Viimesellä toinen kuski sai pysäytettyä, karja-aurat vääntyi vastakkain. Junamies heräsi ja meni neuvomaan: "mites sie tuol viisii ajelet, ko meinas tulla rypykkä". | |
| 27.08.2006 21:02 | Tapio Muurinen: | Tuo Olhavajoen suulla oleva muistomerkkiveturin kotikaupunki on eräissä kartoissa Uusi Laatokka. Se liittyy Leningradin synkkään piiritykseen, jolloin kaupunkia huollettiin Laatokan ja Nevan jäätä pitkin. - Suurin osa sotasaalisvetureista saatiin etenemisvaiheen aikana 1941. Vetureista noin puolet, 33 kpl, kunnostettiin liikenteeseen. Niiden käyttö oli kuitenkin rajoitettu lähinnä Etelä-Suomeen raskaan akselipainonsa takia. Riihimäki oli tärkein varikko. Sieltä Tr2:lla ajettiin säännöllisesti Kouvolaan 1200 t:n junilla. Toiseksi tärkein varikko oli Äänislinna. Kalustoa ei kuitenkaan ollut riittävästi, ja saksalaisilta pyydettiin lisää kalustoa valtaamiltaan alueilta, paitsi vetureita, myös vaunuja. V.1941 - 43 saksalaiset toimittivat 240 sotasaalisveturia, joista kunnostettiin liikenteeseen 88 kpl. Yhteensä liikenteessä oli siis 121 sotasaalisveturia. | |
| 27.08.2006 21:27 | [Tunnus poistettu]: | Aikaan nähden tuo 1200tn on varmaankin ollut todella paljon. Junan pituuskin on varmaan ollut melkoinen: kevyet kiskot, pienet akselipainot jne. | |
| 27.08.2006 23:23 | Tapio Muurinen: | 43 kg:n kiskoilla, Hdk-, Gb/Gd-vaunuja 50-60 kpl, perusnopeus 36 km/t. | |
| 10.11.2006 07:56 | Christian Stén: | Tuo akseli on se pumppuresinan, joka tuli toiselta suunnalta! Olenkohan katsellu liika Buster Keaton elokuvia? ;) Ei kuulu aiheesen. | |
| 10.04.2013 17:54 | Hannu Peltola: | Tämä kuva tuli satunnaiskuvana minulle. Pienen lisäyksen voin koneen tietoihin tehdä: Kyseessä on Esh -sarjan veturi. E-sarjalla oli Venäjällä ja Neuvostoliitossa merkitty kaikki 0-10-0 -veturit. Veturityyppi oli Neuvostoliitossa lukumääräisesti suurin, tämänkin juokseva numero on tosiaan 4350. Sh-alaviite tulee sanasta Shvedskij' - ruotsalainen eli tosiaankin Nohabin valmistama tyyppi. Nohabille nämä vallankumouksen jälkeen valmistetut tuhannet veturit olivat oikea onnenpotku, tehdas oli todella pieni ennen näitä tilauksia ja kukaan tehtaan tuntenut ei olisi tehnyt siltä tämän tilauksen kokoista hankintaa - ilmeisesti myyntimies oli tehokas ja Venäjällä ei tunnettu tehtaan tilaa! | |
| 11.04.2013 15:48 | Eljas Pölhö: | Ei tässä ollut onnenpotkusta kyse, vaan periaatteesta: Kauppa on kauppaa ja politiikka on politiikkaa. Venäjä tarvitsi vetureita, mutta bolsevikit olivat länsimaiden taholta kauppasaarrossa. Saksa ei saanut ottaa vastaan kultaa, koska sitä piti voittajien taholta "potkia päähän". Venäläisillä ei ollut rahaa, mutta heillä oli kultaa. Ruotsalaisten mielestä kultaharkko kuin kultaharkko kelpaa, kunhan niitä on riittävästi. Venäläisten kultaharkot päätyivät Tukholmaan. Nohab valmisti vetureita minkä kerkisi ja loput veturitoimituksesta maksettiin saksalaisille rahalla. Kauppamiehet voittivat ja sodan voittajat jäivät nuolemaan näppejään, heille ei tullut maailman suurinta veturitilausta ja kultaharkotkin jäivät saamatta. |