09.09.2006 / Gävle C, Ruotsi
09.09.2006 Tyylikkään virtaviivainen ruotsalaispacific F numero 1200 vuodelta 1914 norjalaisen puisen konduktöörivaunun edessä lähdössä linjalle.
Kommentit
| 12.09.2006 02:15 | Arto Lopia: | Onko Suomalaiset höyryveturit kauniita? Jotenkin aina kun katselee näitä ulkomaalaisia vetureita niin ei ne näytä niin hyvältä vaikkei tämäkään mikä pahannäköinen ole, mutta jotain tässä on "väärin"! | |
| 12.09.2006 17:08 | [Tunnus poistettu]: | Ai ai:jotain suurenmoista mitä meillä ei ole koskaan ollut, nelisylinterinen Pacific. Nohabbihan "byggas" näitä F:ä 11 vuosina 1914-16. Tää oli sarjansa eka ja heti koeajolla 30.3.1914 meinas käydä hullusti. Ajoi Trollhättanista vähän etelään Alfhemissa tavarajunan perään aika rajusti Nohabin pomo Nygvist mukana. - F:thän veti pikajunia mm. Tukholmasta Göteboriin ja Malmööseen. Triangelin sähköistys valmistui jo 1926 ja kaikki F:t myytiin Tanskaan DSB:lle vuonna 1937. Tanskalaiset antoi sarjalle litteran E ja tekivät vielä itsekin lisää näitä. - Niin vain kaipuun kyynel iski svenssoneihin ja ostivat vuonna 1963 tän takaisin Tanskasta ja saatoivat pitkällisellä rempalla takaisin lähes alkuperäiseen asuun. Nopeakin tämä oli vaikka sen ajan ruotsalaisen tavan mukaan määrättiin suurimmaksi nopeudeksi alhainen 90 km/h. Piirustuslaidalla tämä hieno veturi oli piirretty = laskettu kulkemaan 127 km/h senkin varmaan saavuttaen. | |
| 12.09.2006 17:57 | Niilo Arvola: | Noi lumiaurat näytää ihan lättähatusta otetuilta. | |
| 02.11.2008 14:30 | Tuukka Ryyppö: | Voihan olla, että ne todella on otettu tästä kapineesta lätsyyn. | |
| 02.11.2008 14:31 | Tuukka Ryyppö: | Arto: Suomalaisissa vetureissa on yleensä hyvin isot metallilevyt keulan molemmilla puolilla. Jotenkin ne kai ilmaa ohjaavat tai jotain vastaavaa. Sama ei ole muissa maissa ollut tapana, ainakaan niin yleisesti kuin Suomessa. | |
| 02.11.2008 15:35 | Eljas Pölhö: | Suuremman kuormanulottuman ansiosta suomalaiset höyryveturit ovat yleensä korkeampia kuin useimmat muut ja esim kattilan keskilinja on korkeammalla ja hytti on korkeampi ja tilavampi kuin monissa muissa maissa. Savunnostolevyjä on maailmalla ollut useaa mallia ja niiden tarkoitus on ollut estää savun laskeutuminen hytin eteen pilaamaan muutenkin huonoa näkyvyyttä. Niiden tarve on riippunut mm. kattilan pituudesta ja veturin etuosan rakenteesta, mikä on aiheuttanut erilaisia ilmapyörteitä. Jos vertaat Hr1:n ja tämän etuosaa, niin huomaat suuria eroja. Savunnostolevyjen tarve on yleensä ollut suurin nopeakulkuisissa vetureissa, joissain muissa ehkä enemmänkin tyyliseikkana (esim. SJ:n Gp/Gt). Ruotsissa käytettiin kattilan kylkeen kiinnitettyjen levyjen ohella paljon piippuun kiinnitettyä taaksepäin kohoavaa pienehköä levyä, ei kuitenkaan tämän kuvan veturisarjassa. | |
| 09.11.2013 17:31 | Eljas Pölhö: | F 1200 täyttää 100-vuotta vuonna 2014 ja se kunniaksi järjestetään sillä muutama pitempi keikka. Uusittu ohjelmaluonnos on alla linkin takana (ruotsiksi). 8-9.8.2014 sillä ajetaan Hallansåsenin ylitse (Ängelholm-Laholm V-Ängelholm-Åstorp-Kattarp-Ängelholm-Laholm-Ängelholm 6.9.2014 Malmö-Nässjö (siellä vietetään kaupungin 100v-juhlia; juna juhlii Södra Stambanan 150-vuotta) 7.9.2014 Nässjö-Norrköping (lounastauko, ehkä museoraitiovaunuajelu)-Nyköping-Tukholma 20.9.2014 Tukholma-Gävle Pikajunaveturilla saa luonnollisesti ajaa vilkkaimmillakin pääradoilla täyttä vauhtia (huomatkaa suomalaiset, ei mitään 35km/h rajoitusta). Koska veturilla ajetaan ilman ATC:tä yli 200 km päivässä 6-7.9., on ajelulle saatava Transportstyrelsenin poikkeuslupa (kukaan ei kai kuvittele, että sitä ei saisi). Lippuja aletaan myydä heti vuodenvaihteen jälkeen ja silloin myös kerrotaan tarkemmat aikataulut. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=137013 |
|
| 10.11.2013 11:07 | Eljas Pölhö: | Korjaan pienen virheen tekstissäni ja siinä samalla suomalaiset voivat huokaista helpotuksesta, kyllä ruotsalaisetkin tulevat perässä kummien sääntöjen kanssa. Höyryveturilla saa siis ajaa päivässä pääradalla 200 km SUUNTAANSA eli 200 km yhteen suuntaan ja 200 km takaisin. Sen sijaan jos ajetaan 200 km yhteen suuntaan, pyöräytetään veturia kääntöpöydällä muutama kierros ja jatketaan SAMAAN suuntaan, niin silloin vaaditaan poikkeuslupa. Tämähän ei perustu mihinkään järkevään, vaan vain sattumanvaraiseen sääntöön. Sitä kun lukee kirjain kerrallaan, niin yhden kommentoijan mukaan "aivot voi jättää samaan vesikulhoon tekohampaiden, silmälasien ja munien kanssa". |
|
| 10.11.2013 13:57 | Timo Salminen: | Se näyttää perustuvan ajatukseen siitä, että ratkaisevia ovat ajetun radan kilometrit, joita saa olla korkeintaan 200. Sen sijaan junan kulkemilla metreillä ei näytä olevan merkitystä. Onko missään sanottu, saako tuon enintään 200 km:n mittaisen pätkän ajaa useaan kertaan edestakaisin päivän aikana? Luulisi, että saisi. | |
| 11.11.2013 01:52 | Niila Heikkilä: | Voisiko olla ettei Ruotsissakaan kovin usein ole tarvetta museohöyryjunalle yli 400 kilometrin päivämatkoille. Jos parikin 200 kilometrin edestakaista keikkaa onnistuisikin samalla luvalla, tulisi silloin matkaksi jotakuinkin sama kuin olisi ajettu Helsingistä Kemiin. Se olisi jo melkoinen päiväajo yhdelle ja samalle höyryjunalle. Tammikuussa 2013 oli kyllä kilometreissä mitattuna melkoisen pitkä museojunan siirtoajo Gävle-Haaparanta ja edelleen takaisin, joskin siinä oli 2 museosähköveturia joissa kulunvalvontalaitteet. | |
| 11.11.2013 10:21 | Eljas Pölhö: | Matka lienee valittu museohöyryveturille sopivan yhtämittaisen ajomatkan ja tyypillisten varikkopaikkakuntien välimatkan mukaan (Suomessakin toimisi hyvin: Hki-Tampere, Hki-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki jne kaikki vähän alle 200 km). Perinteinen ajattelu oli, että museoveturi lähtee kotivarikoltaan ja palaa sinne. Mutta ajat muuttuvat: Rautatiemuseoita on kaksi ja päälle iso määrä yksityisiä rautatiemuseoita, ihmisillä on aikaa ja rahaa osallistua useamman päivän matkoihin jne. Sitä täällä on protestoitu, että säännöt eivät seuraa aikaansa. Kun veturia on juotettu, syötetty, vanhoja niveliä voideltu, kattilaa ja tulipesää putsattu ja vähän poseerattu, niin se on veturille aivan yksi lysti mihin suuntaan se jatkaa matkaansa: takaisin lähtöpaikkaan vai kohti uusia maisemia. Kun keinot loppuu niin kikat jää. Junan kokoonpanon muuttaminen vaikka yhdellä vaunulla ilmeisesti asettaisi laskurin nollaan. Se ei tietenkään ole Ruotsin Rautatiemuseon arvolle sopivaa, koska poikkeusluvan saannille ei kukaan kuitenkaan aseta esteitä. Se on vain pieni byrokraattinen hidaste. |
|
| 20.01.2014 18:01 | Eljas Pölhö: | F 1200:n 100-vuotisajojen päivät on nyt varmistettu ja lipunmyyjät myös. Lippujen myynti alkaa heti kun junien aikataulut on vahvistettu, ennakoidusti noin 24.2.2014. http://postvagnen.com/forum/index.php?id=803667 |
|
| 24.02.2014 11:30 | Eljas Pölhö: | Lippujen myynti alkoi tänään. Voi olla vähän monimutkaista, jos ei osaa ruotsia. http://www.trafikverket.se/Museer/Sveriges-Jarnvagsmuseum-Gavle/Tagtrafik-och-extratag/F-1200-hundra-ar/SSB150-6-7-september/ |