07.10.2006 / Keuruu
07.10.2006 Keuruun junasuorittaja on tullut ulos toimistostaan, ja liputtaa ohitusluvan Dr12 2216 vetoiselle pikajunalle, johon veturi viheltimellä asiaan kuuluvasti vastaa. No, ainakin melkein näin...
Kommentit
| 09.10.2006 22:10 | Jape Ruotsalainen: | Asjallista. Ei kukaan tätä videolle ottanut? Ja haluaisiko sen kenties vielä nettiin laittaa muittenkin iloksi? :) | |
| 10.10.2006 00:50 | Juhana Konttinen: | Videolla on toki tämä asiallisuus. Orgia kyttäämällä selvinnee myös, kun laitan jakoon. Laittanen aiheesta jonkun kuvan ja vaikkapa tämän videon muutaman päivän sisällä. | |
| 14.11.2006 20:42 | Jouko Turpeenoja: | Timmni suorittaja, hius rajan siisti ym. Jalkineet mättää. Itsekin paikalla, mukava suoritus, ilo näyttää tämä raina kunnassa. | |
| 16.06.2020 22:24 | Vesa Höijer: | Eikö hän seiso liian lähellä rataa? | |
| 17.06.2020 17:52 | Petri Nummijoki: | Museojunan kohdalla voidaan noudattaa vanhoja käytäntöjä. Laiturin reunalla seisominen oli välttämätöntäkin siihen aikaan, kun ilmoituksia annettiin junille renkaalla. | |
| 17.06.2020 23:26 | Jorma Toivonen: | Tässä tapauksessa ammattinsa hienoudet täysin taitava js. on sijottautunut aivan oikein. Kaarteen takaa pyhältävän junan kuljettaja havaitsee opasteen mahdollisimman aikaisin. Tottakai siirtyy hieman kauemmaksi laiturin reunasta vastaus-opasteen saatuaan. Kyseessä ei ole ilmoitusrenkaan anto. Muistan erään js-paikan (Kr-Hy), jossa suorittaja usein myöhästyi opasteen annossa. Kuljettaja ehti jo suorittaa "täysipainoisen käyttöjarrutuksen" ja juna pysähtyi.... "Piruuttaan" veturimiehistö ei vilkuillut taakseen, vaan rauhassa odotteli kunnes js. oli tapeertanut veturin vierelle ja antoi "lähtöluvan". Eivät mennet "opetukset" perille, vaan aika usein junat pysähtelivät tuolla asemalla. |
|
| 18.06.2020 09:20 | Petri Nummijoki: | Toki rengas tuli myös antaa kuljettajan puolelta, jos raiteiden välissä oleva panssariaita ei tätä estänyt, joten rengasta annettaessa junanlähettäjän tulisi tässä tilanteessa olla laiturin sijaan raiteiden välissä. | |
| 21.04.2021 10:01 | : | On niitä suorittajan myöhästymisiä tapahtunut Kirkkonummellakin yövuorossa. Suorittaja laittanut tavarajunalle värit läpi Karjaalle päin ja torkahtanut. Asetinlaite ei Kirkkonummella antanut summerin soittoääntä junan saapuessa heräteosuudelle ja niin suorittaja heräsi sohvalta tavarajunan jarrutellessa kolistellen aseman eteen. On siinä noloa kömpiä laiturille antamaan lähtölupaa ohittavalle junalle siinä vaiheessa. | |
| 21.04.2021 21:55 | Jorma Rauhala: | Joko sitä on nukuttu 1701:n aikana? Sehän on siis ennen puoltayötä. | |
| 22.04.2021 08:29 | : | Tuosta tulikin mieleeni vuoronvaihdot VR:llä. 24/7 pyörivässä jatkuvassa vuorotyössä oli aikoinaan mahdollista tehdä pitkien vapaiden toivossa parikin vuoroa putkeen vuoroja vaihtamalla. Junasuorituksissa ja Ilmalan Mok-vuorossa oli yleistä, että tehtiin esim. päivä- ja yövuoro putkeen niin, että töissä saatettiin olla kellon ympäri ja reilusti ylikin. Olen nähnyt jos jonkinlaista väsymystilassa tehtyä erehdystä ja huolimattomuusvirhettä ja sitä, että kesken työvuoron oli pakko mennä hetkeksi nukkumaan kun silmät ei yksinkertaisesti pysyneet auki. Olen valitettavasti nähnyt tätä väsymystä myös veturin päällä. On ajettu pimeällä huonossa näkyvyydessä henkilöjunalla 140 lasissa niin, että kuljettaja on taistellut silmien auki pysymisen kanssa niin, että sivuikkuna on ollut puoliksi auki, matkaradio täysillä ja veturia on ajettu seisten turvalaitekake kädessä, penkkiin nojaten. Ilman JKV:tä. Värejä on toisteltu useampaan kertaan samoista väreistä, ja juteltu liikennepaikkojen historiasta höpöhöpöjä vain, että pysyisi uni loitolla. Yksi inhottavimmista tilanteista ennen JKV-aikakautta oli se kun aloit yhtäkkiä miettimään, että mikä väri siinä äskeisessä esiopastimessa tai suojatolpassa olikaan. Tällaista saattoi tapahtua joskus harvoin, kun oli omissa ajatuksissaan ja ajaminen oli rutiinia. Oli luotettava siihen, että olisi varmasti reagoinut, jos olisi odotettavissa jokin hiljennystä tai pysähtymistä vaativa opaste. Huolimattomuusvirheistä kerrottakoon yksi suurempaa vahinkoa aiheuttamaton anekdootti Ilmalan varikolta aikoinaan. Huoltokuljettaja jätti Sr1:n huoltoraiteelle odottamaan seuraavan veturimiehistön veturitarvetta. Käsijarru veivattiin puolihuolimattomasti kiinni (se pitää veivata kunnollaa loppuun asti) ja suoratoimijarru jätettiin jarrutusasentoon. Osa suoratoimijarrun kuljettajaventtiileistä olikin niin herkkiä, että kun poistuit ohjaamosta ja mäiskäisit oven kiinni, niin tärähdyksen seurauksena kuljettajaventtiili lipsahtikin sulkuasentoon. Ja kun kerran se veturin jarrusylinterin paineilmajärjestelmä saattaa pikkuhiljaa vuotaa, niin sehän tyhjenee muutaman hetken kuluessa. Niin kävi nytkin ja niin se veturi kauniisti oli lipunut "vähän" pidemmälle ratapihalla omiin nimiinsä. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan! Olihan siellä linjalla näitä, että nopeusmerkin etumerkki meni ohitse huonolla kelillä ja tultiin 120 - Sn80 alueella. No ne oli usein ratatyömaita, eli ei mitään muuta kuin kovaa ajoa. |