12.10.2006 / Pasila alapiha
12.10.2006 "Elli" Pasilan vanhan tallin kääntöpöydällä, pöydän pituus riitti juuri ja juuri.
Kommentit
| 17.10.2006 10:40 | Teemu Lokka: | Jännä väritys. Tulee mieleen eräs sami väritys menneeltä vuosituhannelta. | |
| 17.10.2006 11:14 | Jarkko Korhonen: | Hui! | |
| 17.10.2006 12:00 | Aleksi Mikkola: | Nyt tässä näkyy tuo telikin. | |
| 17.10.2006 18:00 | Oskari Väisänen: | No onneksi ei ollut IC-värityksellä! Sitä tunkee nykyään joka tuutista. Olisi tämäkin vaunu ollut mielummin sinisen vaunun väristyksellä, josta on varmaankin muutettu (?) | |
| 17.10.2006 20:53 | [Tunnus poistettu]: | Minulle tästä kyllä tulee ensimmäisenä mieleen Neste. | |
| 17.10.2006 21:22 | Eero Heinonen: | Tämmöisen tekniikan kasaan parsiminen vie (lomineen) aika paljon aikaa, vaunu kun oli ulkoisesti valmis jo toukokuussa. Tänään mokoma näkyi olevan toisen neitiin kytkettynä alapihalta pääradalle nousevalla "rampilla" siinä klo 17 aikoihin. | |
| 17.10.2006 21:42 | Olli Keski-Rahkonen: | Oskari: Tämä A16 on ollut mittausvaunu uudesta saakka (rakennettu muistaakseni 1986) eikä tämä ole ikinä ollut maalattuna sinisten vaunujen väritykseen. :) | |
| 17.10.2006 23:16 | Ari Palin: | Tulipa tästä vaunusta ja sen virroittimesta mieleen: Eikö VR voisi tilata nykyisten aggregaattivaunujen jälkeen akkuvaunuja? Vaunun akut ladattaisiin ajolangan alla, ja akuista saataisiin sähköistämättömällä radalla vaunurungon tarvitsema virta. | |
| 17.10.2006 23:44 | Juhani Pirttilahti: | Täähän on juurikin IC-värityksessä kallistuvine raitoineen. Mutta vähän toisen värinen... | |
| 18.10.2006 09:03 | [Tunnus poistettu]: | Vaikka en ihan alkutaipaleella rautatieharrastajana olekaan niin joku "Elli" ei sano meikäläiselle hittojakaan, eikä kyllä varmaan monelle muullekkaan. Joten oliskohan aika täyrentää kuvatekstiä. | |
| 18.10.2006 10:18 | Heikki Jokinen: | Hei ARI P laskehan ihan huvikses paljonko akkuja tarvittas sähköistämättömällä osuudella että saatas keittiö laitteet toimiin. Jääkaapit,pakastin,hella, mikrot,käyttövedenlämmitin,kassakone,valot,lämmitys. Entäs jos otettas koko junarunkoon, eiköhän unohdeta idea.Sitä varten on akselinpää generaattorit vaunuissa. | |
| 18.10.2006 11:15 | Juha Kutvonen: | Länsi-Saksassa suunniteltiin 1980-luvulla ikääntyvien 515-sarjan akkuvaunujen (kts. http://vaunut.org/kuvasivu/8767 ) korvaamista 528-sarjan kaksivaunuisilla yksiköillä, jotka olisivat ottaneet latausvirran ajojohdosta sähköistetyillä osuuksilla ajettaessa. Junat olisivat ulkoisesti olleet 628.1 -sarjan kaltaisia junia. Hanke kuitenkin kariutui Saksojen yhdistymiseen. - IC-junien ravintolavaunujen tarvitseman sähkön voisi meillä aivan hyvin nykyään ottaa ajojohdosta, tai ulkokaapelista vaunun seistessä. Nythän joka IC-junassa käy dieselkone koko matkan. | |
| 18.10.2006 20:19 | Ari Palin: | Hese: En tarkoittanutkaan, että ravintolavaunun laitteita pitäisi akuilla käyttää, nehän toimivat nytkin aggregaatilla myös sähköistetyillä radoilla. Ajattelin lähinnä niitä laitteita, joita varten tarvitaan sähköistämättömillä radoilla aggregaattivaunua. Mutta unohdin kyllä lämmityksen. Joten akkuja kuitenkin tarvittaisiin melkoinen määrä, mutta kyllähän niitä kokonaiseen vaunuun monta mahtuisikin. Tosin vaunun hankintahinta voisi sitten olla melko korkea. Voi myös olla, että idea kaatuisi juuri tuohon lämmitystarpeeseen. Jotta pystyisin laskemaan tarvittavien akkujen määrän, tarvitsisin tiedon vaunun maksimivirrankulutuksesta sekä akun suurimmasta antotehosta. No ehkä noita tietoja löytyy netistä, mutta en niitä nyt kyllä viitsi ruveta etsiskelemään. :) | |
| 01.09.2012 21:48 | Teemu Tuomisto: | Miksi ELLIIN on muuten laitettu etuvalotkin? | |
| 01.09.2012 22:14 | Kimmo T. Lumirae: | Olen kuullut koeajoista, joissa ajoja toistetaan ajamalla edestakaisin jotain väliä. Työnnettäessä on hyvä olla keulassakin jotain valoa. | |
| 01.09.2012 22:22 | Teemu Tuomisto: | Ok, kkitos vastauksesta :D. | |
| 02.09.2012 08:59 | Toni Lassila: | Mitä varten tässä vaunussa on agrekaatti? Ei kai tässä ole mitään kylmäkoneita ravintolavaunujen tapaan? | |
| 02.09.2012 09:07 | Jarkko Korhonen: | Tuolla on varmaan kaikkea muuta paljon sähköä vaativaa härpälettä, joten pakko olla, voi toimia ajolangoista riippumatta. | |
| 02.09.2012 09:23 | Toni Lassila: | Aika mielenkiintoinen vaunu jokatapauksessa. Luultavasti tehty vanhasta ravintolavaunusta. | |
| 02.09.2012 10:01 | Lari Nylund: | Toni: Kyllä nämä mittausvaunut on aivan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan eli rakennettu tähän käyttötarkoitukseen. A16 valmistui 1986 VR Pasilan konepajalta sähköteknineksi mittausvaunuksi. Muutos tehtiin vuonna 2006 RHK:n & VRR:n Elli-mittausvaunuksi. Vanhempi eli A17 valmistui jo 1969 VR Psl knp:lta liikkuvan kaluston mittausvaunuksi ja sai keltaisen värin 1986. Vaunu oli alunperin 5-akselinen! | |
| 02.09.2012 11:15 | Alex Chudoba: | Onkohan tuo 1969 varmasti A17:n valmistusvuosi? Kaikissa muissa lähteissä tuo taitaa kyllä lukea juuri noin, mutta vaunun valmistajalaatat antavat vuosiluvuksi 1971:n. | |
| 02.09.2012 12:59 | Kimmo T. Lumirae: | Olen antanut itselleni kertoa, että A17 saattaisi olla kotimaisen teräsvaunun protoyksilö, jonka runko on tehty jo 1950-luvun puolella, ja jäänyt käyttämättömäksi teräsvaunutilauksen mentyä Esslingeniin. Sitten 1969 tai koska hyvänsä, vaunusta on tehty mittausvaunu. Nimimerkillä "Olenko vallan hakoteillä?" Vaunuspesialistit, olkaa hyvä! Teidän vuoronne. | |
| 02.09.2012 13:05 | Toni Lassila: | Erikoista, että tuo vaunu on ollut joskus viisiakselinen. Oliko se yksi joku mittausakseli? Tatam-tatam tatam-tatam.. | |
| 04.09.2012 14:05 | Toni Lassila: | Kimmolle: A17 tuskin on mikään proto, koska monet yksityiskohdat kuten ikkunat, ovet, katon muoto ja päätyovet paljastavat sen sinisten vaunujen sukulaiseksi. Kylkivekit ovat suurin ero "tavallisiin" teräsvaunuihin. :) | |
| 04.09.2012 17:16 | Alex Chudoba: | Ikkunat ovat kyllä A17:ssa erilaiset kuin missään muussa suomalaisvaunussa koskaan, samoin portaat ja päätyovet ovat täysin omalaatuiset. Sivuovissa on samankaltaisuutta myöhempiin sinisiin vaunuihin, kuten kattoprofiilissakin, mutta 60/70-lukujen vaihteessa Psl knp:ltä valmistuneet muut teräsvaunut olivat kyllä hyvin erilaisia. | |
| 04.09.2012 17:23 | Toni Lassila: | Ai niin, katoin väärin. Sivuovet ja katto ovat huomattavan samanlaiset. Tuskin tämä kuitenkaan mikään Suomalaisen teräsvaunun proto kuitenkaan on. Vanhan sarjan siniset vaunut ovat Saksalaisvaunujen kaltaisia. Uudemmat taas ovat paljon erilaisia. :D | |
| 04.09.2012 17:49 | Kimmo T. Lumirae: | Salli minun olla hieman eri mieltä, Toni. Alex on kyllä jäljillä. Lisäksi vaunun sisäovien heloitus (kahvat yms.) ovat mallia puuvaunu, ja vaunussa on kiertovesilämmitys, aivan kuten puuvaunuissa, eikä teräsvaunuissa, joissa on ilmalämmitys. Ja en siis tarkoita kuvan A16:aa, vaan A17:ää. | |
| 04.09.2012 17:50 | Alex Chudoba: | Nyt olisi mukava saada jotain faktaa A17:n synnystä... Vaunun valmistajalaatoista löytyy vuosi 1971, kuitenkin täältä löytyy jopa edellisen vuoden puolella otettu kuva vaunusta: http://vaunut.org/kuva/10814 Lienee hyvinkin mahdollista, että vaunun runko on ainakin osittain valmistettu ennen muun teräsvaunutuotannon alkamista Psl:ssä. Muuta järkevää syytä vekkikylkisyydelle tai ovien ja ikkuinoiden erikoisuudelle on hieman hankala keksiä. Tuskin niitä pelkän kokeilun vuoksi olisi laitettu, jos nykyisinkin tunnettavat ovi- ja ikkunamallit olivat jo osoittautuneet hyviksi. |
|
| 04.09.2012 17:54 | Toni Lassila: | Jaa sitten olin väärässä! Tätä kuvaa en enää kommentoi! Piste! >:) | |
| 04.09.2012 19:40 | Kimmo T. Lumirae: | Ja faktaahan tulee: Valtionrautatiet 1962-1987 -teos (s. 544) kertoo aiheesta seuraavaa: "Mittausvaunun A17 suunnittelu oli v.1960 mennessä edennyt niin pitkälle, että teräskorin valmistaminen sekä vaunun osien ja laitteiden kokoaminen ja asentaminen voitiin tilata Pasilan konepajalta. ... Suunnitelmia jouduttiin sen (=sähköistyksen) vuoksi muuttamaan siinä määrin, että vaunun rakentaminen päätettiin v.1963 keskeyttää. Suunnitelmien valmistuttua v.1967 voitiin vaunun rakentaminen lopulliseen kuntoon aloittaa, ja vaunu valmistui v.1969" Tämä ei vielä poista mahdollisuutta, että vaunun rakenne pohjautuisi suunnitelmiin täyskotimaisesta teräsvaunusta. Mittausvaunu tilattiin 1960, ja jo 1957 oli tilattu Esslingeniläisvaunut piirustuksineen. Kannattiko yhtä mittausvaunua varten suunnitella kokonainen vaunu itsekantavine teräskoreineen ja lämmityslaite- yms. varusteineen, vai pohjautuiko ratkaisu johonkin, josta piti tulla täyskotimainen, teräsrakenteinen matkustajavaunu(sarja)? Tätä ei mainittu historiikki kommentoi sanallakaan. |
|
| 04.09.2012 21:38 | Eljas Pölhö: | Edellisessä historiikissa (1937-1962) sanotaan, että saksalaiset teräsvaunut tilattiin 1959 (s. 351) ja samalla sivulla sanotaan, että mittausvaunun hankintaan lopulta ryhdyttiin 1959 ja sitten juttu jatkuu sen jarrulaitteista. Rautatiehallituksen vuosikertomuksista 1959 tai 1960 voisi löytyä lisää. Ne olivat varsin hyviä tietolähteitä vielä tuohon aikaan. |