15.03.1986 / Tukholma, Ruotsi
15.03.1986 Vielä 1980-luvulla Tukholman Roslagsbanan oli melkoinen museorautatie. Tässä on tulossa moottorivaunu X7p (valmistusvuodet 1946-49).
Kommentit
| 04.11.2006 23:43 | Christian Stén: | Tuo veturi pitäisi olla ehkä vuodellta 1934 tai siihen malliin. Tänä päivän Roslagsbanan on modernisoitu kaiken puolin. Nukyään vaunut muistuttaa Saltsjöbananin vaunuja. Raideleveyys Roslagsbanan on 891 milliä. Saltsjöbananin leveyys on sama kun Tunnelbanan ja SJn raiteet 1453 mm. Roslagsbanan radan kolmihaaranen pituus on edelleen 65 kilsaa. http://www.roslagsbanan.com/fordon/ | |
| 05.11.2006 00:24 | Christian Stén: | Jaaha tulipa virhe se stemmaa 1946 - 49. Asun täällä rapakon toispuolella ja olen noilla ajeskellu välillä kun asuin Tukholmassa. Kiva käännös "Ruusulaakso" niin kuin joku mainitsi. Minullakin pitäisi olla kuvia tästä radasta jossain kaapissa. | |
| 05.11.2006 13:29 | Sakari Kestinen: | Sana Ruotsihan on tullut sanasta Roslagen. Eikös tällä baanalla ollut aikoinaan viisi haaraa, ja tämän muuttamisesta tunnelibanaaniksi nousi aikamoinen kansanliike vastaan, oma ruuslax-baana haluttiin säilyttää. | |
| 05.11.2006 13:35 | Juhana Konttinen: | Onko tämä paikka Djursholms Ösby: http://vaunut.org/kuvat?kuvaus=Djursholms+%D6sby&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=0 | |
| 05.11.2006 17:52 | Esa Leskinen: | Taitaa olla sama paikka. Asetinlaitetorni ja keltainen asemarakennus(?) ainakin näyttävät tutuilta. | |
| 05.11.2006 23:32 | Juhana Konttinen: | Sykähdyttävää nähdä kuvia 20-vuotta takaperin paikasta, joka teki nykyasussaankin minuun suuren vaikutuksen. Tukholman kiskoliikenteessä on sitä jotain. | |
| 06.11.2006 18:18 | Johannes Erra: | Roslagsbananilla oli alkujaan kokoa yhteensä yli 300 kilometrin verran, verkon ulottuessa Hallstavikiin ja Upsalaan asti. Sakarin mainitsemat viisi haaraa oli sähköistetyn verkon laajuus. Metrosuunnitelmassa kyse oli punaisen linjan jatkosta Täbyhyn, ja Roslagsbananin (jäänteiden) muuttamisesta syöttölinjoiksi. | |
| 07.11.2006 21:26 | Ari Palin: | Olikohan se Kårstan haara kun jatkui aikoinaan Norrtäljeen ja sieltä tai sen läheltä edelleen Uppsalaan asti? Nykyään Uppsala-Faringe -osuus on museorautatienä. Oli melko asiallista matkustaa sitä pitkin ensin lätällä 50 km/h lyhyillä pätkäkiskoilla ja loppumatka höyryjunan ulkovaunussa. Ja nämä ajelut siis 9.-10.9. välisenä yönä täysikuun paistaessa korkealta. | |
| 09.04.2017 23:03 | Esa J. Rintamäki: | SLM 1982:akselijärjestys Bo'Bo', teho 4x120 kW, moottorityyppi ASEA LJB 62A, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 21, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 19 050 mm, pyörästön mitat 2 400 + 14 050 mm, pyörän halkaisija 880 mm, 2 lk istumapaikkoja 52, matkatavaraa 0,5 tonnia, paino työkunnossa 34,2 tonnia, kitkapaino 34,2 tonnia, suurin akselipaino 9,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 85 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1946 - 1949, valmistanut ASEA ja ASJ Linköping, ollut alunperin SJ:n omistuksessa samalla sarjamerkillä ja numerolla, kokonaan hitsattu teräskori, sarja käsitti 1982 kaikkiaan 11 vaunua, yllä ilmoitettu teho on tuntiteho nopeudella 41,2 km/t. |