23.04.1987 / Helsinki, Käpylä
23.04.1987 Sr1 3022 ja VL86F-001 viehättävässä maisemassa. Suomalaisella teollisuudella lienee ollut jotain tekemistä tämän veturityypin kehittämisen kanssa? Kertokaa, jotka tietävät.
Kommentit
| 13.12.2006 17:28 | Johannes Erra: | Sähkölaitteet VL86F-veturiin toimitti Strömberg (silloinen Kymi-Strömberg). Käsittääkseni tästä osaltaan johtuivat myös kuvan koeajot. Veturin tyyppimerkinnässä F tarkoittaa käsittääkseni Finljandijaa. | |
| 13.12.2006 19:12 | Kimmo Pyrhönen: | Voe mahoton, mikä kuva! Ja missä minä olin? | |
| 13.12.2006 20:27 | Petri Lehtonen: | En tiedä missä SINÄ olit, mutta minä olin tuolloin aika tarkkaan miinus yhden vuoden ikäinen. | |
| 13.12.2006 21:44 | Jukka Ak: | Siis olit pilke isäsi silmäkulmassa | |
| 13.12.2006 22:40 | Jouni Hytönen: | Heh, täällä olikin ennestään kuva melkein samalla nimellä. :) http://vaunut.org/kuvasivu/24820 | |
| 13.12.2006 23:20 | Jorma Toivonen: | Strömbergin toimittamien oikosulkumoottorien säätölaitteiden testaamista varten käsittääkseni valmistettiin 1980-luvun alussa Sv1-koeveturi, joka mm. vieraili esiteltävänä N-liitossa. Tämän 300tn:n ja 45m:n veturin piti vetää Siperian uudella BAM-radalla jopa 10000tn:n junia 110km/h:n nopeudella -60-ast. kylmyydessä. Mahtaneeko kukaan tietää miksei projekti edennytkään? | |
| 13.12.2006 23:28 | Ilkka Herpman: | Tulipa tuosta uudenkarheasta Sr1:stä ja Strömbergistä mieleen, että onkohan kellään kuvia Strömbergin hienoista piirrustuksista Suomalaisesta sähköveturista, joka "kilpaili" meille aina niin ystävällismielisen ison naapurimme, tuotteen, eli juuri Sr1:n kanssa? | |
| 14.12.2006 00:13 | Olli Keski-Rahkonen: | Seuraavassa osoitteessa on (ainakin jonkin aikaa) nähtävissä Resiina-lehdestä skannattu sivukuva Valmetin/Strömbergin sähköveturista: http://sm3.1g.fi/sahkoveturi.png . Sallittakoon lehden sisällön skannaaminen nettiin näin opetustarkoituksessa, eikö :) | |
| 14.12.2006 00:15 | Jorma Rauhala: | Novotsherkasskilaista rautapellin taitonaputtelua erilaisissa väreissä: Vasemmalla punaiseksi värjätty Helsingforskaja Shovhoskajan maitotehtaan vaatimaton vaihtotyökone, tarkoitettu pienille väliliikennepaikoille tai käy myös vähäliikenteellisille syrjäradoille jakelu- ja keräilyjunatoimintaan sekä oikealla puolikas suuresta ja mahtavasta Lokakuun Rautatien mannertenvälisestä tavarajunaveturista tyyppiä Vladimir Lenin '86 Future. Vetureihin on saatu paljon samaa näköä käyttämällä käyttövarmoja yleisliittolaisia osia. | |
| 14.12.2006 00:38 | [Tunnus poistettu]: | Mä en meidän Sr1:stä näkisi ihan niin kovana ryssähärvelinä kuin tuota VL86F:ää, joskin sen verran tuumaan, että itävehkeiltä näyttävät molemmat. Se kumminkin tulee muistaa, että "itäinen iloisuus" Sr1:stä saatiin veks viimeistään uuden maalauksen osalta tuossa 90-luvun puolivälissä. Mun ruotsalainen serkku (sukunimestäni huolimatta ei ole manne) kysyi multa joskus 20 vuotta sitten näin: "Har ni inget annat i Finland - ryska Lada-bilar eller ryska ellokomotiver?" Toi oli jännä juttu, mutta moinenhan vielä esim. vuonna 1988 Västervikin skeittirampilla v*tutti, kun alettiin meitä finskoja _rinnastaa_ ryssiin. Tänä päivänä tulee kuitenkin muistaa se, että mm. IC2-kalusto lienee matkustusmukavuudeltaan maailman parhaimmistoa. | |
| 14.12.2006 00:58 | Jorma Toivonen: | v.1963 mukaan vetureilta vaadittiin tavarajuniin 1300tn:n vetokyky, 140km/h:n nopeus pikajuniin. Kuljettajan täytyi pystyä ajamaan kahta yht.kytkettyä veturia, sekä veturia täytyi pystyä käyttämään heiluriliikenteessä. Sähköistysohjelman kokonaistarve oli 90 veturia. Myöhemmin N-liiton tarjoamista vetureista puuttuivat mm. jääkaappi (todella tärkeä), heikko äänieristys, kaksinajolaitteet, alh. matkanopeus, yms. - kuitenkin päädyttiin siihen vaihtoehtoon, vaikka lehtitietojen mukaan vertailu kotimainen/n-liittolainen vastasi autopuolella Cadillac/Volga. Sen verran kokemuksia Sr1:stä, että toimii - ei tullut vilu talvella, jollei pitänyt jalkoja lattialla, vaan "sähkölevyn" päällä (-kengän pohjat saattoivat sulaa), lattialla vesikannun vesi jäätyi... jne. | |
| 14.12.2006 06:37 | Juhani Pirttilahti: | Sr1:n neuvostoliittolaisuus näkyy ja kuuluu myös tuon pari-kolme senttiä paksun rautapellin sisällä. Konehuoneen aitoa sntl-ilmettä tosin vähän sekoittaa viime vuosina sinne ilmestyneet ABB:n tasasuuntauskehikot. | |
| 14.12.2006 14:43 | Tero Korkeakoski: | Ei taida tuo BAM -rata edes olla sähköistetty ainakaan kirjanmerkeistäni löytyvän Venäjän rautatiekartan mukaan... | |
| 14.12.2006 15:19 | Miika Rissanen: | Ulkonäkönsä puolesta tuo Strömberg (?) ei kyllä minusta näytä yhtään sen länsimaalaisemmalta :) | |
| 14.12.2006 15:24 | Juhana Konttinen: | Römppäisessä tuntuu olevan melko paljon vaikutteita ruotsin RC-mallistosta. | |
| 14.12.2006 16:57 | Tauno Hermola: | Hmm, Sr1:n alkuperäiset Srömbergin käytötkö sitten olivat "aitoa sntl-ilmettä"? | |
| 14.12.2006 18:06 | Timo Salminen: | Ainakaan A. J. Heywoodin ja I. D. C. Buttonin kirja Soviet Locomotive Types (Malmö 1995) ei tunne koko VL86-veturia. VL84 ja VL85 näyttävät olleen samaisen Novotsherkasskin tehtaan tuotoksia kuin meikäläinen Sr1. | |
| 15.12.2006 13:55 | Johannes Erra: | Neuvostoliitossa kaikki sähköveturituotanto oli keskitetty Novotsherkasskiin. Siellä myös VL86F valmistettiin, poislukien siis sähköjärjestelmät. Timon mainitsemassa kirjassa veturista itse asiassa annetaan joitakin tietoja (mm. kerrotaan veturissa olevan Strömbergin oikosulkumoottorit), mutta todetaan samalla ettei veturia koskaan luovutettu käyttöön. | |
| 15.12.2006 16:17 | Jouni Hytönen: | Höp-pöp, eipä ollut. Myös Tbilisissä Georgiassa oli ja on edelleen sähköveturitehdas. Esim. veturisarjan VL10 valmistus oli jaettu näille kahdelle tehtaalle. | |
| 17.12.2006 12:07 | Johannes Erra: | Joo, olipa nolo moka. Tuo olisi pitänyt muistaa. | |
| 03.10.2007 22:38 | Heikki Piirainen: | VL86F:n nykykunto näkyy tääällä: http://www.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=98577 | |
| 22.03.2008 13:43 | Pauli Oikkonen: | Onpas se susi tyylikäs punakeltasena :) | |
| 21.01.2011 19:43 | [Tunnus poistettu]: | Kovin on kohlotun näköinen tuossa ruskilinkissä.... | |
| 18.10.2012 07:39 | Toni Lassila: | Sr1 on Pikku Hukka tuohon VL86F:ään verrattuna! Tuo ruski-susi varmaan ulvookin moninkertasesti verrattuna meidän Suteemme. :)Keula on melkein samanlainen kuin Sr1:llä. Vain metrin korkeampi. (?) Jotain tehokkaampia koneita voisi olla myös Vartiuksen malmijunissa. IORE? Siinä on ainakin tehoa. |
|
| 18.10.2012 10:32 | Topi Lajunen: | Vartiuksen malmijunissa käytetään kahta Sr2-veturia, joiden yhteisteho on suurempi kuin IORE:ssa. | |
| 18.10.2012 20:37 | Tuukka Ryyppö: | IOREn 10800 kilowattia tosin jaetaan 12 akselille, kun Sr2-parissa akseleita on vain 8. Tästä ja IOREn suuremmasta painosta seuraa melkoinen ero irtiottokykyihin. Yhden Sr2:n irtiottokyky on 300 kN (eli Sr2-parin ilmeisesti 600 kN), kun IORE:lla se on 1200 kN, eli Sr2-pariin nähden tuplat. | |
| 18.10.2012 20:58 | Kimmo T. Lumirae: | Tosi on, sanoi entinen pankinjohtaja. IOREn vetokyky on tyrmistyttävän suuri eikä edes mikään paperiarvo: lisäpainoilla varustetun, kuten IOREt nykyään lienevät, kokonaispaino on 360 tonnia ja siitä 0,36 kitkakertoimella laskettuna saadaan suurimmaksi vetovoimaksi 1300 kN, eli IOREn vetokyky ilmoitetaan hieman suurinta laskennallista maksimia pienemmäksi. Mutta kyse oli silti tehosta ja siinä Sr2-pari vetää pidemmän korren. |
|
| 27.12.2012 02:18 | Teemu Tuomisto: | En tiennyt, että Venäläiset veturit voivat liikkua myös Suomen rautateillä. :O | |
| 27.12.2012 05:28 | Tuukka Ryyppö: | Raideleveys on sama, joten jos virtajärjestelmä vaan sattuu olemaan sekin sama (tai kyse on diiselveturista), radalla toki pääsee ihan ongelmitta eteenpäin. Ja olethan nähnyt vorkissa vaikka millaisen läjän kuvia venäläisvetureista Suomessa, esim. Vartiuksessa, Imatrankoskella ja Vainikkalassa. Periaatteessa ihan tavallista suomalaista rataverkkoahan nekin ovat, vaikka lähellä rajaa sijaitsevatkin. Kuitenkin, vaikka venäläisveturi /kykenisi/ ajamaan Suomessa, se ei yleensä ottaen /saa/ ajaa Suomessa. Kulunvalvontalaitteistona on meikäläisen EBICABin sijaan KLUB-U, eli JKV:tä ei voi käyttää. Myös viheltimet taitavat olla äänenvoimakkudeltaan ja taajuudeltaan vääränlaiset. Ja toki byrokratian kannalta tärkein yksittäinen asia: venäläisvetureita ei ole tyyppihyväksytty Suomen rataverkolle. Hirveän vaikea prosessi hyväksyntä ei monelle venäläisvetureista olisi, koska niitä käytetään jo muissa EU-maissa, esim. Virossa. Venäläissähkäreitä tosin ei taida olla missään päin EU:ta. (Neuvostosähkäreitä kylläkin on kahdessa EU-maassa.) Joka tapauksessa, hyväksyntä täytyisi tehdä. Se on kallista ja aikaavievää puuhaa, eikä sille ole ollut suuremmin mitään tarvetta, kun nykyisellään RZhD:llä ei kuitenkaan ole oikeutta liikkua Suomen rataverkolla edes täkäläisittäin hyväksytyillä vetureilla. | |
| 28.12.2012 01:15 | Niila Heikkilä: | Vuonna 1987 Suomesta täytyi mennä melkoisen kauas ennenkuin vastaan tuli 25kV järjestelmää jolla tämä VL86F olisi voinut ajella. Murmanskin radan sähköistetyllä pohjoisosalla oli vielä käytössä 3kVDC, eteläpää oli sähköistämätön, ja Moskovan suuntaan ajettiin 3kV tasajännitteellä kuten yhä nykyäänkin. mm. Itä-Siperiassa Baikalin vuoriston ylittävä osuus muutettiin 25kV jännitteelle vasta 1995. Toki tuohon aikaan Neuvostoliitossa oli jo 25kV järjestelmää olemassa, mutta koska VL86F:n ominaisuudet olisivat olleet kai järkevimmin hyödynnettävissä raskailla tavarajunilla epätasaisessa maastossa, voisi päätellä että sähköistyksen tehonnosto sekä jännitemuutostyöt 3kV -> 25kV noilla alueilla olivat jo tuolloin vähintäänkin suunnitelma-asteella. Ehkäpä VL86F liittyi projektina myös siihen. 3kV tasajännitteellä ei saada syötettyä riittävästi tehoa jyrkissä nousuissa, eikä veturimäärän lisääminenkään auta, koska ajolangan välityskyky tulee jossain vaiheessa vastaan. | |
| 15.01.2016 09:36 | [Tunnus poistettu]: | ВЛ86Ф (индекс Ф означает фазовое регулирование) eli ei tarkota suomee.. NEVZ.com sivulta tuokin tieto. | |
| 21.01.2016 22:17 | Jouko Niiranen: | Tiedoksi, että me (=ryhmä Strömbergillä VL86F-projektissa mukana olleita) olemme väsänneet viimeiset viisi vuotta VL86F-historiikkia ja tarkoitus olisi saada kirja painoon kohtapuoleen. Sivuja noin 250. Jahka saadaan painosta ulos niin varmaan pitää tulla johonkin SRHS:n kokoukseen pitämään lyhyt esitelmä aiheesta. | |
| 21.01.2016 22:58 | Kimmo T. Lumirae: | Todella hienoa! Onnea hankkeelle! | |
| 21.01.2016 23:40 | Jorma Toivonen: | Samaa mieltä Kimmon kanssa... (kerrankin). | |
| 31.03.2018 00:07 | Jorma Toivonen: | On näköjään päivittämättä tuota Niirasen Joukon kommenttia. Saatiin aiheesta esitelmä 7.11.2016 SRHS:n kerhoillassa. Ja 253-sivuinen kirjakin on valmis: ”Suomalais-neuvostoliittolainen mammuttiveturi VL86F Siperian radalle – Veturiprojektin historiaa” (Raimo Heine, Keijo Kärhä, Jouko Niiranen, Markku Talja, Pekka Valtonen). Hansaprint Oy, Turku 2016. ISBN 978-952-93-6958-4 (kovakantinen) ISBN 978-952-93-6959-1 (pdf). SKS |
|
| 06.04.2018 09:39 | Timo Kellokoski: | Morjesta vaan. Onkohan mitään vinkkiä mistä tätä kirjaa voisi hankkia omiin kokoelmiin. Internet on aika tietämätön tämän asian kanssa. | |
| 12.04.2018 11:25 | Jouko Niiranen: | Hei! Minulla on vielä muutamia kappaleita jäljellä. Hinta on 12 euroa + postikulut. Ota yhteyttä, jos haluat kirjan: jouko.niiranen ät welho.com | |
| 23.05.2021 23:38 | Reijo Salminen: | Onkohan noita kirjoja enää jäljellä? |