12.07.1996 / Riihimäki asema
12.07.1996 Hr1 1021 matkalla toverinsa kanssa Suolahteen. Veturin kunnostus aloitettiin elokuussa 1994 ja se valmistui 13.06.1996. v.1996 VR:n tavoitteena oli säilytää 3-5 toimivaa höyryveturia vuokrattavaksi tilausliikenteeseen.
Kommentit
| 28.02.2007 18:03 | [Tunnus poistettu]: | Millos viimeksi Suomessa on leveäraiteisella ajettu parivetohöyryillä? (Tää oli muuten mun varmaan 34. "Milloin viimeksi"-kysymys) | |
| 28.02.2007 21:13 | Anssi Tammi: | Olisko tää se viimesin, vai oliko 1009+555 tän jälkeen? | |
| 28.02.2007 22:10 | Jorma Toivonen: | v.1987 VR:N juhlajuna Pr1 + Hr1, alkumatkan suoritti Pr1 776 yksin, mutta Hr1 tuli avuksi myöhemmin (Jp ?) ja yhdessä matkattiin Hämeenlinnaan. | |
| 28.02.2007 23:03 | Jussi Kortman: | Vuonna 2003 tai 2004 ajettiin kaksinvedolla Porvoossa. Kyseessä oli Tk3 1168 ja 1151, joka silloin taisi olla numeroltaan 1819? Kyseinen tapahtuma oli tietysti Wanhan Porvoon Höyryjuhla. | |
| 28.02.2007 23:11 | [Tunnus poistettu]: | Miksi Pekka tuli vasta Järvenpäässä mukaan? Oisko ollut jotenkin näin. Aikoinaan ennen matkaa Veturimiesliitosta tiedusteltiin riittääkö Pr1 veturin vesi kahdeksan vaunuisella junalla Helsingistä Hyvinkäälle. Siellä oli vielä silloin höyrykoneita tuntevia. Vastattiin myöntävästi. Vähän ennen matkaa siellä tultiin toisiin ajatuksiin ja ei riitä. Suunnitelmat olivat silloin jo pitkällä ja oli helpointa auttaa järjestämällä apua matkan loppuosalle. Tässä tuo Paikun vetämä juhlajuna saapumassa Järvenpäähän, jossa Pekka tuli sitten apuun http://vaunut.org/kuvasivu/12258 | |
| 01.03.2007 00:01 | Jorma Toivonen: | Hr1 1004 tuli juhlajunan avuksi Jp:ssä, veturit siirtyivät Hy:llä junan edestä "sivuraiteelle" vesitykselle (Pr1 776) - näin erään lehtijutun mukaan. Eiväthän Pr1:t virka-aikanakaan tainneet liikkua Ke/Jp pidemmälle kohti pohjoista ja Kkn:ää kauemmaksi länteen? | |
| 01.03.2007 00:32 | [Tunnus poistettu]: | Olin tuossa linkittämässäni Juhan ottamassa täpötäydessä juhlajunassa mukana. Aivan Pr1 vesitettiin Hyvinkäällä ennen matkan jatkumista Hämeenlinnaan juhlapuheille ja hernesopalle:) Taas mä oon ilon pilaaja, mutta täytyy kuitenkin oikaista. Kyllä Pr1-sarjan vetureilla ajettiin Helsingistä Riihimäelle ja Kirkkonummelle saakka. Esim tutustuessani erään kuljettajan sota-aikaisiin ajoihin. Sieltä löytyi kokoajan Paikuilla öiseen aikaan raskaita tavarajunia Helsingistä Riihimäelle. Ristoja ei ollut Jumbot ym. muut oli rintamilla. Oli oikeastaan ainut mahdollisuus ajaa Paikuilla raskaita tavarajunia. Päivät henkilöjunissa yöt raskaissa satama- ja tavarajunissa. Sota-arkistosta löytyy Paikuiltakin useita lentohykkäyksen kohteina olemisia Järvenpään ja Riksun sekä Kirkkonummen ja Karjaan väliltä. Jopa niin, että tänään saanut Paikku siipeensä lentohyökkäyksessä Jokelassa. Yö korjattu Pasilassa ja seuraavana päivänä sama homma samalle Paikulle Siuntiossa. Eikä yksin sota-aikana kyllä Paikuilla on ajettu molempiin sen jälkeenkin. | |
| 01.03.2007 01:14 | [Tunnus poistettu]: | Juhani: just tällaiset pienet tiedonjyväset ovat tärkeitä julkaistavaksi: viimeksi tänään mietin (tai siis eilen, eli helmikuun puolella) mitkä mahtoivat nyky-Suomen puolella olla haavoittuneita höyrykoneita jatkosodan aikaan? Ja oliko haavoittuneiden fiksaus todella yhtä nopeaa yön yli-meininkiä kuin esimerkiksi toissapäiväinen Heikki Kovalaisen totaalisesti romuttuneen Formula 1-auton kasaus? Kolmas kysymys: miksi ihmeessä Jokelaa pommitettiin? Eihän siellä ole koskaan ollut mitään strategisesti tärkeää pinestä, joten mun polttimoon tämä ei tällaisenaan mahdu. | |
| 01.03.2007 17:27 | [Tunnus poistettu]: | Vastaus nro 1 Niitä on paljon. Yhtetäinen luettelo olisikin hyvä olla jossain kerättynä ja saatavilla. Vastaus nro 2 Ilmahyökkäyksissä kalusto vaurioitui hyvin erilailla. Kattilan, vesisäiliön, hytin, seinien ym läpiampumisista selvittiin yleensä yhdessä yössä. Kaluston vauriot on monasti lueteltu yksityikohtaisesti samoin kuin henkilöstön haavoittumiset. Paljon paljon tuli sellaista jälkeä, mistä yössä ei selvitty. Vastaus nro 3 Jokelahan ei ole mikään syy hyökkäykseen vaan kohde juna löytyi sillä kertaa sieltä. - Ilmahyökkäyksiä juniakin vastaan oli paljon. Esim Pr1 769, joka esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/19651 oli matkalla ylimääräisessä tavarajunassa nro 66 5.3.1940 Hyvinkään ja Monnin välillä, vaurioitui liikuntakyvyttömäksi lentohyökkäyksessä klo 9.55. Kattila vesisäiliö ja höyrykupu vaurioituivat pahoin. F-sarjan konduktöörivaunu 3919 ja ruumisvaunu G 8751 saivat useita luodinreikiä. - Pr1 771:n, joka esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/12582 vetämä juna joutui Helsingin ja Karjaan välillä 29.2.1940 klo 8,25 ilmapohyökkäyksen kohteeksi. Hytin katto vaurioitui. Korjattiin Pasilan varikolla. Seuraavana aamuna eli 1.3.1940 joutui ilmapommitukseen Jokelassa. Kuljettaja loukkaantui, veturin hyttiin tuli useita reikiä. Korjattiin Pasilan varikolla. - Näitä on todella paljon. Tulisi yksitoikkoista luettavaa, jos pistäisin aina joka höyryn mukana vähän tietoja sen sotakokemuksista. No monet höyrythän ei moista onneksi tarvinneeet kokea. Nämä nuoremmat Pekat, Ristot, Pikku-Jumbot ynnä monet muut. | |
| 04.03.2007 20:12 | Jussi Mäkinen: | Mitenkään vähättelemättä muita höyryvetureita: kyllä kahden Pekan pariveto varmaan oli komeammasta päästä näkyjä! |