??.??.1986 / Riihimäki asema
??.??.1986 Tr2 1319 "kotonaan" Riihimäellä viimeisiä aikojaaan, toverit ovat jo lähteneet sulattamolle. Aikoinaan (1950- ja 1960-luvuilla) kuljetettiin 1300tn:n junia Kv:aan tai Tpe:lle 65km/h:n sn:lla (n.120km) n. 4h:n ajan, nykyään esim. Sr1 vie 2000tn:a 2h:ssa samalla matkalla sn:lla 80km/h.
Kommentit
| 04.03.2007 23:13 | Ilkka Hovi: | Vielä 1960-luvulla oli tavarajunien normaalinopeus 30 km/h. Tämän takia ei sn 35 km/h vaihteessa sivulle tunnukaan kovin hiljaiselta, toisin kuin nykyisin jos joutuu poikkeavalle raiteelle tuolla nopeudella. Tonneja vertailtaessa on hyvä myös muistaa vaunusto. Tuskinpa veturin perässä oleva Gd vaunu kesti 2000 t junia :) |
|
| 04.03.2007 23:33 | Jorma Toivonen: | Tavarajunien sn taisi olla jo tuolloin 75km/h, mutta Tr2:n sn oli vain 65km/h. Noihin aikoihin aikatauluihin oli merkitty vain veturin sn, junan sn ja junan pn (=perusnopeus), jota noudattamalla pysyttiin aikataulussa (n. 36-46km/h). Vaunujen vetolaitteet asettivat tuolloin rajoituksensa junien suurinpaan painoon, jotka taisivat olla aikalailla noin arvoja - "tarvittaessa". Erään tiedon mukaan veturissa ei havaittu junan "alla" olevia jarru-kenkiä sen lähtiessä Kv:sta kohti Ri:ä - onneksi "luiskahtivat" pois alta aiheuttamatta suurempia ongelmia - eivät tuntuneet "runskin" lähtöä hidastaneen. | |
| 05.03.2007 00:16 | Tapio Muurinen: | Jo 1950-luvun puolivälissä esimerkiksi T 2222:n perusnopeus oli 46 km/t. Se olikin "nopea vuoro", joka ajoi Kv - Ri välin pysähdyksineen n. 3,5 tunnissa. Yleensä Trumpan perusnopeus oli tuolloin n. 40 km/t ko. välillä. | |
| 05.03.2007 00:26 | Jorma Toivonen: | Lieneekö sama 2222:n, jolla jouduin harjoittelemaan lämmittämistä keväällä 1973, lähti Kv:sta puolen-päivän jälkeen, tuolloin kylläkin jo Tr1:llä. | |
| 05.03.2007 09:23 | Tapio Muurinen: | Siihen aikaan tämä kulki illansuussa. Lähtö Kv ennen klo 19, perillä n. 22.30 jälkeen. Lahdessa 15 min. pysähdys. | |
| 05.03.2007 09:36 | Petri Nummijoki: | Kyllä 60-luvun tavarajunilla perusnopeus oli yleensä selvästi enemmän kuin 30 km/h. Dieselvetoisilla junilla 48-52 km/h ei ollut harvinainen ja esim. T1005:n perusnopeus (Helsinki-Kouvola) oli 56 km/h jo vuonna 1962. Kiitotavarajunat ovat tietysti oma lukunsa. | |
| 05.03.2007 09:40 | Tapio Muurinen: | Tähän haluaisin kertoa erään mukavan muiston, jonka kertoi juuri 80 v täyttänyt eräs haminalainen entinen kuljettaja. He olivat tuoneet jonkun junan Ri saakka. Alkoi olla jo ilta eikä heitä huvittanut jäädä yöpymään kotoa kauas. Tallipäivystäjältä kysymään, että olisiko jotain takaisin viemistä. Tp katsoi, että onhan tuossa yksi Trumppa, joka pitäisi viedä Kouvolaan. Sillä sitten tultiin mitä muu liikenne ja kone salli (tarkemmat yksityiskohdat ovat unohtuneet). Samaisella kuljettajalla on Tumannin messinkikello koristeena pultattuna kotipihansa kiveen. | |
| 05.03.2007 10:22 | Ilkka Hovi: | Kundit ! Olihan jo 1960-luvulla kiitotavarajunia, jotka ajoivat 100 km/h. Silti en väitä, että tavarajunat kulkivat 100 km/h. Jos perusnopeus oli 36 km/h (muistan varmaan väärin, voihan sen tarkistaa vanhasta aikataulukirjasta, kellä sellainen on ) sitten olikin jarrutettava sivulle mentäessä. Joka tapauksessa varikset muuttivat Gb vaunujen katolla syksyisin ja keväisin. Tuskinpa enää pysyvät kyydissä |
|
| 05.03.2007 10:45 | Petri Nummijoki: | Esim. Tk3- tai Tv1-vetoisilla tavarajunilla (sn 60 km/h) on perusnopeus 36 km/h vielä tavallinen 60-luvun aikatauluissakin. Kyllä kai tyypilliseksi 60-luvun tavarajunaksi mielletään kuitenkin jo Tr1-, Hr12- ja Hr13-vetoiset junat vaikka Tk3- ja Tv1-sarjojakin vielä runsaasti esiintyi? | |
| 05.03.2007 12:28 | [Tunnus poistettu]: | Esim vuonna 1962 ajettiin maassamme höyryvetoisista tavarajunista ylivoimaisesti eniten linja-kilometrejä Tv1-sarjalla. Mä en kyllä mieltäisi esim vuonna 1962 Ristoa tyypilliseksi tuonajan tavarajunien vetäjäksi jättämällä Pikku-Jumbon ja Jumbon pois. - Kaukana perässä vuonna 1962 tulee Tr1, jonka linja kilometreista kaikenlisäksi suuri osa on ajettu matkustajajunissa. Käytettävissäni olevat tilastot eivät erittele matkustajajuna- ja tavarajunakilometrejä. Riston kannoilla huohottaa Pikku-Jumbo, jonka kilometreistä jo tosin huomattava osa oli tuolloin tullut vaihtotöissä. Todelliset Riston ja Pikku-Jumbon linjakilometrit tavarajunissa menevät varmaan hyvin lähelle toisiaan vuonna 1962. - Tv2-sarjan ja Tr2-sarjan vetureilla ajettiin molemmilla yli kahdeksansataatuhattakilometriä vuonna 1962 Trumpilla näistä enempi kuin Wilskeillä. | |
| 06.03.2007 09:36 | Petri Nummijoki: | Tarkoitin edellä 60-lukua kokonaisuutena. Esim. 1965 ajettiin Tr1-vetureilla yhteensä 2,9 miljoonaa kilometriä mutta Tv1-vetureilla enää 1,59 miljoonaa. Lisäksi pelkkä ajokilometrien vertailu ei välttämättä anna oikeudenmukaista kuvaa Tr-sarjojen todellisesta merkityksestä, koska niillä vedettiin raskaampia junia kuin Tk- ja Tv-sarjoilla. Totta silti on, että 60-luvun alussa Tk3- ja Tv1-vetureilla ajettiin vielä huomattavia määriä. Vuonna 1962 oli Tk3-vetureiden ajomäärä yhteensä vajaat 4,2 miljoonaa, Tv1-vetureiden vajaat 5,1 miljoonaa ja Tr1-vetureiden vajaat 4,8 miljoonaa. Rautatietilaston mukaan Tr1-vetureiden ajomäärästä kertyi tuolloin pikajunissa 2 %, henkilöjunissa 3 % ja Helsingin paikallisliikenteessä 2 %. | |
| 06.03.2007 12:57 | [Tunnus poistettu]: | Aivan ja tilastot kaunistuvat vielä paremmin Ristojen hyväksi, kun mennään 1960-lukua pitemmälle. Tämänhän toki hyvin tiedämme. Nyt ymmärrän, että 1960-luku murroskautena oli ideanasi tuoda Ristojen ansiota tässä yhteydessä esille. - Hyvä kun tarkensit, sillä puhuit tuossa alussa 1960-luvusta ja 1962 on yhtä 1960-lukua kuin esim 1969 ja parempaakin, jos multa kysytään. - Varmasti Ristojen merkitys on suuri, mutta vain jostain 1950-puolivälistä 1960-luvun loppuun. Usein vähätellään Jumbojen ja Pikku-Jumbojen tekemää työtä. - Ne palvelivat elinkaarensa aikana joka puolella maatamme vuosikymmeniä. Niiden kokonaistyö maamme rautatieliikenteessä on aivan ylivoimainen sekä ajallisesti, maantieteellisesti, että lukumäärältään verrattaessa Ristoihin. Ristojen puolestapuhujia tämä maa on pullollaan ja hyvä niin. Siksi vähättelevä asenne puhuttaessa 1960-luvusta, koska sen alkupuokin on sitä vahvoine Pikku-Jumbo ja Jumbo kilometreineen antoi aiheen nostaa myös pienempien tavaraliikennevetureiden ansioita. Mm. Hanko, Uusikaupunki, Kemi, Savonlinna, Nurmes, Kontiomäki, Kaskinen, Heinola, Rovaniemi, Porvoo, ym muut paikat ovat Suomea ja niihinkin oli tavaraliikenne pelattava ja joissa ei 1960-luvun alussa Ristoista tiedetty mitään. | |
| 06.03.2007 14:35 | Petri Nummijoki: | Juu en missään tapauksessa halunnut vähätellä Tk3- ja Tv1-vetureiden ansioita. Historiallisesti ne ovat ilman muuta merkityksellisempiä veturisarjoja kuin Tr1. Tr1-vetureilla oli todellakin huomattavaa merkitystä ehkä vain ajanjaksolla 1953-1965 ja sisarveturi Hr1:llä vain 1955-1961. | |
| 06.03.2007 15:14 | [Tunnus poistettu]: | Mä katselin nyt uusin silmin ja kiitos siitä Petrille tuota 1962:n Rautatietilastoa. Sieltähän löytyi paljon mielenkiintoista ja onneksi myös samat kilometrit mitä aikoinaan on saatu VR:ltä. Mahtavaa luettavaa sikälikin, että Jumboilla oli kaikkein eniten höyryvetureista kilsoja vuonna 1962. (Toki yhteenlasketut Hv-sarjat lyö ne). Jumbon ja Riston ero vuonna 1962 oli tilastollisesti muuten kilometrin tarkkuudella 310565 km. Onneksi aikoinaan nää kilometrit on kopioitu kilometrin tarkuudella. Pienissä sarjoissa ja pienissä kilometrimäärissä sillä on hyvin suuri merkitys. Esim niistä usein nähdään milloin jokin veturi on ajanut minkäkin välin viimeisenä matkanaan. | |
| 06.03.2007 21:41 | Tapio Muurinen: | Mielenkiintoisen kommenttisarjan saitte höyryveturien käytöstä (ja nopeuksista) 1950-60-luvulla. Kiitokset tilasojen penkomisesta. Tätyypä panna oikein muistiin. | |
| 21.04.2007 23:52 | Joni Lahti: | Mitenkähän Trumanissa oli vaihdettu raideleveyttä. Alunperin se oli USA:n normaalilevys ja sehän jää kapeaksi meillä. | |
| 22.04.2007 18:16 | Tauno Hermola: | Ei tarvinnut muuttaa, kun ne oli rakennettu sodan aikana Neuvostoliittoon vietäväksi. Mutta kuinka paljon näissä nyt sitten lopulta oli eroa tai yhtäläisyyttä ensimmäisen maailmansodan aikana toimitettuihin "Russian Decapod" vetureihin? | |
| 22.04.2007 21:06 | Joni Lahti: | Kiitos. Tämä selittää asian. Ajattelinkin jo, että on vaikea muutostyö, mutta rahalla onnistuisi. | |
| 11.07.2008 16:22 | Tauno Hermola: | Aina sama juttu, kun kysyy näiden eroista tai yhtäläisyyksistä ensimmäisen maailmansodan aikana toimitettuihin "Russian Decapod" vetureihin! Syvä hiljaisuus tai jotain epämääräistä mutinaa teknisestä kehityksestä 30 vuoden aikana ;) Netistä http://www.nber.org/booksbyyear/1961-1962.online.html löytyi kuitenkin kirja "Freight Transportation in the Soviet Union, Including Comparisons with the United States" Williams, Jr., Ernest W., Published in 1962 by UMI, joka luvussa 2 "Soviet Railroad Traffic" sisältää pari mielenkiintoista kohtaa. Pitkä lause, jossa kuvataan toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoon toimitettua rautatiemateriaalia päättyy ".., and some 1,800 standard steam locomotives (largely of the Decapod 2-10-0 type similar in capacity and general features to the locomotives built for Imperial Russia during the first war, but equipped with certain modern specialties and generally more satisfactory from a maintenance point of view), plus a few electric and diesel units." Vähän myöhemmin samoista vetureista mainitaan "The locomotives supplied under Lend-Lease were undoubtedly important in maintaining an ample supply. They were basically similar to the light Decapods which had been extensively used in Russian heavy freight service for a number of years." Eli 1910-luvun tekniikka näyttäisi Trumppa olevan! :) | |
| 01.03.2012 11:29 | [Tunnus poistettu]: | Olisi näitä saatu lisääkin - mutta vankilalintujen poliittinen juonittelu jolla lopulta ei ollut edes neukkujen tukea - sotki senkin hankkeen... | |
| 01.03.2012 13:12 | Eljas Pölhö: | Amerikkalaisen välittäjän pyytämä hinta varastossa olleista vetureista oli kohtuuttoman kova ja sitten kun hinta putosi normaalille tasolle, oli VR juuri ehtinyt tilata Tr1-vetureita Jungilta ja käytettävissä olevat varat menivät niihin. | |
| 01.03.2012 13:28 | Eljas Pölhö: | Mitä tulee vertailuun 1. ja 2. maailmansodan malleihin, niin samaa oli esim. pyörien halkaisija ja pyörästön pituus, sylinterien mitat ja kattilan halkaisija. Eroja oli kattilan muissa mitoissa ja esimerkiksi tulistinpinta oli uudessa isompi. Uudempi Russian Decapod oli vetoakselipainoiltaan kauttaaltaan pari tonnia painavampi: (10,9/10,43+15,9/18,0+16,1/18,0+16,2/18,0+16,0/18,0+16,1/18,0 Rakovin mukaan). Vanhan sn oli 55km/h, vuodesta 1936 70km/h ja uuden oli aluksi 70km/h ja sittemmin 80km/h. |