23.07.1979 / Mikkeli, Mikkeli
23.07.1979 DmG7 4147 + Dm7 4091 + Dm7 4120. Juna H772 onkin varsinainen "sekajuna" kun on tavaramoottorivaunu keulalla. Ja laituriautolla jopa tuodaan/viedään tavaraa.
Kommentit
| 16.03.2007 14:31 | Otso Etelämäki: | Asjaa!!! | |
| 16.03.2007 14:39 | Karri Pietikäinen: | Hieno kuva... Mihin loppui tuolloin sähköistys savon radalla? | |
| 16.03.2007 14:45 | Simo Toikkanen: | Kouvolaan. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön sähköistys Kouvola-Pieksämäki. | |
| 16.03.2007 14:50 | Tapio Muurinen: | Mukavan leppoisaa ajankuvaa. Entinen Dm7 riisuttu penkeistä, leikattu liukuovi kylkeen ja muutettu kiitotavaravaunuksi. - Savon rataa vasta tuolloin sähköistettiin. Kouvolasta Pieksämäkeen avattiin sähkölle seuraavana vuonna. | |
| 16.03.2007 15:47 | Karri Pietikäinen: | Kiitokset tiedosta. Iisalmeen asti sähköistys valmistui 1984. Muistan kun 1980-luvulla Iisalmessakin oli myös laituriautoja käytössä. | |
| 16.03.2007 17:06 | Jarkko Korhonen: | Tuohon aikaan vielä palvelu pelasi! | |
| 16.03.2007 17:06 | Jarkko Korhonen: | Kuin myös paikallisliikenne pitkin Suomen syrjäseutujen ratoja. | |
| 16.03.2007 18:08 | Rony Bredenfeldt: | Jolloin väestö oli köyhää ja työvoima sitä kautta halpaa. Sitten alkoi keskiansion nousu ja vapaapäivien lisäys, sitä kautta kansan vaurastuminen ja enää ei ollutkaan edullista työvoimaa. Vastaavan palvelutason pitäminen tänä päivänä edellyttäisi _hieman_ erilaisia lipun hintoja.. Hieno muisto ajalta, joka onneksi ei enää palaa. | |
| 16.03.2007 19:44 | Kimmo Pyrhönen: | Hieno kuva, kiitos! Huomatkaa, että taustalla näkyy toinenkin lättä. | |
| 16.03.2007 20:20 | Timo Salminen: | Paikallisliikenteen olemassaolossa tai puuttumisessa on pitkälti kyse myös siitä, että esim. 30 vuotta sitten maaseutukylissä asuttiin, eikä ihmisillä ollut autoja nykyiseen tapaan. Juniin riitti siksi matkustajia nykyistä enemmän. Autojen vähyys tietysti liittyy tuohon Ronin mainitsemaan alhaisempaan tulotasoon. Maaseudun asutuksen kaikkoamisen syiden ja seurausten analysointi olisi vielä oma osansa kysymystä. | |
| 16.03.2007 22:24 | Tauno Hermola: | Vielä voisi lisätä, että ei liikenne tuolloinkaan ollut kannattavaa, Valtionrautateiden alijäämä oli huomattavan suuri ja se tietysti katettiin valtion budjetista. | |
| 16.03.2007 23:05 | Jussi Liimatta: | Olikos nämä laituriautot Valmet-merkkisiä ja vielä nestekaasukäyttöisiä? ...kun noista ajoista on jo aikaa. | |
| 17.03.2007 00:26 | Tapio Muurinen: | Valmetteja olivat ja kaasupullo näytti useimmiten olevan kyydissä tai sijoitettuna rakenteisiin. | |
| 17.03.2007 02:45 | Sakari Kestinen: | Ja paikallisliikennehän ajettiin tarkoituksella alas, jotta Suomi autoistuisi. Modernismin projekti saatettiin toteen poliittisin valinnoin ? ainakin jos Raideryhmän tuoretta kirjaa on uskominen. | |
| 17.03.2007 15:37 | Ari Palin: | Käsitykseni mukaan 1960-luvulla autoa suunniteltiin Suomessa tulevaisuuden pääasialliseksi liikkumisvälineeksi ja kuvastamaan tuota Sakarin mainitsemaa modernismia. Ihminen pääsi liikkumaan vapaasti omalla kulkuneuvollaan eikä ollut enää sidottu joukkoliikennevälineiden aikatauluihin. Helsingin "Makkaratalo" rakennettiin autoyhteiskuntaa palvelemaan siten, että sen yksi kerros tehtiin kokonaan parkkipaikaksi. Talon kolmas kerros on edelleen parkkipaikkana ja niin on vielä muutaman vuoden ajan ennen kuin ajorampit sinne puretaan ja Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi. 1960-luvulla suunniteltiin Helsingissä ja Turussa myös raitioliikenteen lakkautusta. Ainakin Helsingissä yksi lakkautuksen peruste lienee ollut raitiokaistojen saaminen siten autoliikenteen käyttöön. Turussa raitioliikenne päättyi vuonna 1972, mutta onneksi Helsingissä järki kuitenkin voitti ja raitioliikenne säilyi. Aivan täysin autoilun varaan ei liikennettä kuitenkaan oltu muovaamassa: Helsingin metroa suunniteltiin ja rautateitä sähköistettiin, eikä bussiliikennettä kukaan ollut lopettamassa. |