24.05.2007 / Viipuri, Venäjä
24.05.2007 Viitaten kuvaan "Marsulla Moskovaan", niin liittyisiköhän tämä uusien levyjarruilla varustetun vaunun koeajoihin Suomen puolella.
Kommentit
| 24.11.2015 18:41 | Juhani Pirttilahti: | Kiinnitin huomiota siihen, että jostain syystä tästä rakenteesta puuttuu jäähdytysrivat. Ehkä tuo metalli kestää sitten lämpöä paremmin. | |
| 24.11.2015 20:39 | Erkki Nuutio: | Asiassa on monta näkökohtaa. Avolevyjarruissa levyn kuumin alue, kitkapinta on suurimmalta osaltaan suoraan ajoviiman jäähdyttämä, ja jäähtyy siksi erinomaisesti ilman ns. jäähdytyskanaviakin. Jäähdytyskanavat eivät itse asiassa kovinkaan paljon jäähdytä, vaan lähinnä vähentävät normaalisti harmaarautaisen jarrulevyn painoa ja pienentävät sen ainepaksuuksia. Levyt tulevat muuten metallurgiselta kannalta hankalan paksuiksi. Kanavat aiheuttavat kitkapalojen puristuksessa mikroskooppista pesulautavaikutusta (ulkopinta joustaa puristettuna mikrometrin murto-osien verran kuopalle kanavien kohdilta), joka on hyvin toivottavaa adheesiokitkan kannalta. Adheesiokitka on se kitkalaji, joka hallitsee kovien aineiden välistä kuivaa kitkaa. Siinä kuluminen on normaalisti hidasta ja ns. kitkakerroin on melko vakio (kitkapalamateriaalin sallimissa lämpötila- ym. rajoissa), yleisimmin 0.3...0.4 . Kuorma/linja-autojen levyjarrut olivat eräs ammatillinen erityisalueeni. Jo vuonna 1975 toteutin/testailin levyjarrullista Sisua ja tein levyjarrun kitkailmiöista myöhemmin myös lisensiaattityöni. Oletan että kuvan jarrulevyt ovat umpinaisia lähinnä halpuussyistä. Jäähdytysrivat täytyy tehdä valuaihioon keernojen avulla. Ehkä siihen liittyvää opettelua ei ole vaivauduttu tekemään. Umpinaisuus ei johtune siitä, että jarrulevyt olisivat paksua teräslevyä. Teräs ei nimittäin ole kovin sopiva materiaali (paitsi ohut austeniittinen ruostumaton teräslevy moottoripyörien levyjarruihin). Sen pinnasta halkeilee varsin teräväreunaisia oksidisäleitä. Pinta menee ruvelle ja lämpöjännitykset aiheuttavat halkeamiakin nopeasti. |
|
| 24.11.2015 22:47 | Jouni Hytönen: | Ylläoleva mielenkiintoinen taustoitus jarrulevyistä taitaa linkittyä kaukaisesti itäeurooppalaisiin vessanpönttöihin: ihmettelin joskus, miksi Itä-Euroopassa ja entisessä Neuvostoliitossa näkee paljon ns. tarjotinmallisia vessanpönttöjä, joissa tuotokset jäävät ikään kuin tarjottimelle haisemaan, kunnes ne huuhdotaan pois. Kuulin myöhemmin selityksen eli tarjotinmallinen pönttö on valmistusteknisesti helpompi ja susia syntyy tuotannossa vähemmän. :D | |
| 26.11.2015 08:48 | Tuukka Ryyppö: | Tarjotinpönttö on saksalainen perinne. Sen alkuperäinen idea oli, että tuotoksensa saattoi tarkistaa loisten varalta ennen poishuuhtelua. Eli juurikin toimia tarjottimena. | |
| 26.11.2015 12:50 | Markku Kari: | Saanko kuvalinkin moiseen tarjotinpönttöön :D | |
| 26.11.2015 14:04 | Erkki Nuutio: | Useimmat häpeilevät oman tuotoksensa ja pöntön kuvaamista eivätkä muut halua sellaista kuvaa katsella. Lisäksi täällä asioidaan Arabia-IDO -standardipöntöllä eikä tarjottimen päällä. |
|
| 26.11.2015 17:44 | Markku Kari: | Olisiko mahdollista kuvata tarjoitinpönttöä enne tuotosta? :D | |
| 26.11.2015 18:00 | Juha Pokki: | Tässä halukkaille tuollainen pönttö kuvalinkkinä :-) https://de.wikipedia.org/wiki/Toilette#/media/File:Klo_flachspüler_mit_altem_Spülkasten.JPG EDIT: Jaaha, ainakin täältä katsottuna linkki ei umlautien kohdalla toimi täysillä, mutta kokeillaanpa bit.ly-linkkinä: http://bit.ly/1Q0Z9cL |
|
| 31.03.2017 02:49 | Esa J. Rintamäki: | Joku on joskus sanonut että kyykyssä kakkaaminen tyhjentää suolen perusteellisemmin kuin istuma-asennossa. Toisin sanoen kyykkykakkaus on oikeastaan terveellinen vaihtoehto. | |
| 31.03.2017 17:13 | Teemu Saukkonen: | Esa, jos on polvivaivaa niin ei ole terveellinen eikä mukava vaihtoehto. Nimim. väljät nivelsiteet. |