05.06.1968 / Humppila (JR)
05.06.1968 Move veti vaijerin avulla leveäraiteiset tavaravaunut kapearaiteisille lavettivaunuille, jolloin tavaran siirtokuormaukselta vältyttiin. Lavettivaunun käsijarrupyörän sijoitus keskelle vaunua ei vastanne nykyaikaisen ergonomian ja työturvallisuuden vaatimuksia. Junan ollessa matkalla jarrumies laskeutui lavetille Gb-vaunun alle jarruttelemaan pahimmissa alamäissä. Tarjosihan leveäraiteinen vaunu ainakin suojaa sateelta.
Kommentit
| 05.06.2007 20:12 | Joni Lahti: | Oliko ratalinjan mitoitus niin väljä, että VR:n kalusto mauhtui sille? | |
| 05.06.2007 21:03 | Jorma Rauhala: | JFR:n gabariitti oli tosiaankin suurempi kuin SVR:n. Sama tilanne on ollut Läskelän Rautatiellä ja Suomen Sokeritehtaan Töölön radalla. | |
| 05.06.2007 22:02 | Kari Kuusela: | Minähän vuonna Gb vaunuja alettiin varustaa rullalaakerein ja u-palkkitolpaisin seinin? Vain onkohan kyseessä jonkin vanhan Gb-sarjan modernisointi? | |
| 05.06.2007 23:03 | Tapio Keränen: | Vuonna 1952 valmistui rullalaakeroidut Gbr-sarjan vaunut 57´251 – 57´600 ruotsalaisille kehyksille. Vaunujen kokoonpano tapahtui Pasilan konepajassa. Historiikeista varmaankin löytyy lisää tietoja kehysten toimittajasta. Näissä vaunuissa oli U-palkkisivupylväät ja vinopalkki pyöräkerran kohdalla. Aikaisemmin rakennettiin vuosikausia Gb-vaunuja, joiden sivupylväät olivat puuta. Kuitenkin ensimmäisissä Gb-vaunuissa oli myös U-palkkipylväät, mutta ilman tuota vinotukea. Tällaisia vaunuja olivat vuonna 1925 rakennetut Gb:t 50´230 - 50´373. Gbr-sarjatunnus katosi 1960-luvun alkupuolella ja tilalle tuli Gb. | |
| 06.06.2007 07:34 | Kari Kuusela: | Kiitos tiedoista! Lapsuuteni ihastus oli opastintyökunnan junassa ollut pieni vihreä Gd, jonka kori (ilmeisen varhaisesta valmistusvuodesta huolimatta) oli u-palkkisivupylväinen. Puisten sivupylväiden käytöllä Gb-sarjassa lienee alennettu valmistuskustannuksia pula- ja sotavuosina? | |
| 01.09.2010 10:10 | Tunnus poistettu: | Mahtoivatko JFR:n lavettivaunut olla jollain tapaa läpiajettavia, vai ajettiinko leveäraiteiset vaunut rampin kautta päälle yksi kerrallaan? Lienee ollut horjakka kulku näillä yhdistelmillä, korkea kuorma kallistelee kapearaiteisen radan heitoissa puolta enemmän kuin leveillä raiteilla. - Kas kun menetelmää ei käytetä leveäraiteisella verkolla, siirtokuormausongelma eri raideleveyden rataverkkojen välillä kun on olemassa yhä edelleen. | |
| 20.11.2011 19:38 | Jyrki Längman: | Ja olisko tekniikkakin parantunut noista päivistä | |
| 08.02.2012 08:33 | [Tunnus poistettu]: | Lavettikuvat ovat aina asiaa. | |
| 08.02.2012 18:38 | [Tunnus poistettu]: | Tuosta en ole ihan varma, periaatteessa ne vaunut olivat läpiajettavia eli ne lastattiin Humppilassa perästä ja purettiin Forssassa toisesta päästä; siitä en tiedä oliko mahdollista vetää rivissä olevien vaunujen läpi ihan perälle saakka... Viitaset eli Jaska ja Jussi sen parhaiten paikalla olleina tietäisivät. | |
| 10.02.2012 11:14 | [Tunnus poistettu]: | Selvisihän se: Humppilassa oli kaksi lastausramppia vierekkäin, toinen lastausta ja toinen purkua varten. Lavetit ajettiin siellä kolme peräkkäin, jarrut kiinnitettiin ja väleihin pistettiin pölkkyjä etteivät pyörät nuljahdelleet vaunujen välissä. Sitten vain vedettiin vaijerilla vaunut kyytiin. Forssassa niitä ei poistettu lavetilta vaan ne purettiin/lastattiin suoraan lavetilta käsin. Yhdessä junassa sai olla kerralla kolme lavettivaunua. Lastausrampit on purettu samalla kertaa kuin alkuperäinen Humppilan kapearatapiha. Ihan viimeisinä aikoina taisi niitä lavetteja tulla vain 1 - 2 kerralla lastattavaksi tai purettavaksi kun se liikenne oli muutenkin loppumassa... ja silloin vedettiin ainakin yhden kuvan mukaan (T-P Lange) jo suoraan veturilla eikä käytetty sitä konnarinvaunussa yhä olevaa vetokoukkua. |