19.07.1968 / Joensuu asema
19.07.1968 Joensuun päivystäjä valmistautui työvuoroon uuden tallin pistoraiteella.
Kommentit
| 19.07.2007 20:15 | [Tunnus poistettu]: | Kuva on äkkiseltään katsottua harvinaisempi. Loppuaikoina enää tuolloinkaan ei Ankkoja tavannut klapeilla. Joku looginen syy tähän on luonnollisesti olemassa. Kuka arvaa, mikä se on:) - Varmuudella muutamavuosi aiemmin Kajaanissakin tapasi myös halkoja ahmivan Ankan. Sekin sitten pakeni helpommille ruoka-apajille Suomen Turkuun muuntuen vegetaristista mustalle muonalle:) - Tän 958:n tunnisti takaa päin monena vuonna noista laikuista. Kunnes sitten seuraavassa pajakorjauksessa maalattiin. Vielä pitempään tää sai kantaaa noita takalyhtyjen suojina putoavilta klapeilta olleita suojalevyjään vaikka polttikin jo hiiltä. http://vaunut.org/kuvasivu/17142 - Niinkuin monet varmaan tietää, tämä veturi jäi siksi vihon viimoiseksi VR:ää normaaliliikenteessä palvelleeksi höyryhepoksi. -Taustalla näyttäisi olevan joku 932 tai 934 ja 935? ja roikkuihan noilla kulmilla se Wilski 623:kin, jonkun mainitakseni. - Loppuajoikseen Vr2 958:aan oli myös muutettu sähkövalaistus tässä nähtävän kaasuvalojen sijaan. - Tässä asussa mun nimenomainen Ankka suosikkini. | |
| 19.07.2007 21:52 | Jarkko Korhonen: | Ja se vihoviimeinen ajo oli minä päivämääränä ja missä sekä missä tehtävissä, eikö vuosi ollut 1975? | |
| 19.07.2007 22:05 | [Tunnus poistettu]: | Vinkkikuvan kommentista voi Jarkko lukea tämän Vr2 958:n viimeisestä ajosta, joka jäi VR:n VIRALLISESTI viimeiseksi höyryveturin normaaliliikenteen aikaiseksi työtehtäväksi. Toki tuon ajankohdan jälkeeenkin höyryillä ajettiin vielä mm. varikkojen välisiä siirto-ajoja, polttoainelaaaneilla omin konein käyntejä ym. pikku-puuhaa. http://vaunut.org/kuvasivu/17144 | |
| 19.07.2007 22:33 | [Tunnus poistettu]: | Raimo Helomaan dvd:ssä Höyryn viimeiset työvuodet Suomessa 1968-75 on mainioita otoksia tästä veturista juuri tässä asussa kesältä 1968 vaihtotöissä Joensuussa aitoine äänineeeen.. Täähän muuttui myöhemmin ulkoasultaan jonkun verran. Taisipa nuo lamppujen päällä olleet suojalipatkin siitä loppuvaiheessa häipyä. Halkolämmitteisenä tämä työskenteli tästä eteenpäin vielä tasan vuoden verran. Elokuussa 1969 se oli jo hiilipolttoinen, mutta heinäkuussa 1969 ajettiin vielä puilla. Mutta se syy haloilla ajoon Ankalla vielä tuolloin noin myöhäiseen ajankohtaan siis. Asian selventämiseksi muutamilla Kanoilla ja useilla Pikku-Jumboilla ja joillain Jumboilla ajettiin puilla tämän ajankohdan jälkeenkin, mutta mikä mahtoi olla syynä, että yksi eksoottinen Ankkakin säilyi tuolloin vielä näin pitkään klapipolttoisena?? | |
| 28.12.2015 11:35 | Petri Nummijoki: | Olisiko nyt jo selitys saatavissa 958:n halkopolttoon? | |
| 28.12.2015 13:37 | Kari Siimes: | Loogisin selitys on, että käyttöpaikkakunnalla ei ollut vaimiutta käyttää kivihiiltä polttoaineena, koska ei ollut laitteistoa tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi Joensuussa ja Kuopiossa ei ollut hiilestämislaitteitta. Sen sijaan oli käytössä halkojen jakeluun tarkoitetut kippauslaiteet. | |
| 28.12.2015 18:58 | Petri Nummijoki: | Polttoaineen saatavuudesta todennäköisesti on kysymys mutta lähinnä ajattelin, että Joensuun vaihtovetureita käytettiin jollain pienemmällä samaan piiriin kuuluvalla liikennepaikalla, josta sai vain halkoja ja kiinnostaisi tietää, mikä liikennepaikka olisi kysymyksessä? Sellainen tuntuu erikoiselta, ettei Joensuusta tai Kuopiosta olisi saanut hiiltä, kun nyt ei puhuta 40-luvun pulavuosista vaan 60-luvusta. Joensuuhun oli sijoitettuna muutama Tr1-veturikin sen jälkeen, kun sinne asti valmistui loppuvuodesta 1963 raskas kiskotus. Kai vetureiden kotivarikolta on täytynyt niihin polttoainetta saada? Kuopion konepajaan keskitettiin 60-luvun puoliväliin mennessä raskaiden höyryvetureiden korjaukset, joten luulisi Kuopiossa olleen viimeistään silloin hiilestysmahdollisuudenkin. Tosin pitkin 50-lukuakin ajettiin Hv-höyryvetureilla pikajunia pitkällä Kouvola-Kuopio-reitillä, josta ne korvattiin Hr1-vetureilla 1959-1960. Tuntuu epäuskottavalta, että Kuopiosta olisi näille halkoja annettu, jos paluumatkaa varten täytyi saada lisää polttoainetta. |
|
| 29.12.2015 21:17 | Eljas Pölhö: | Vr2 958 käytettiin tuolloin myös Savonlinnassa, missä ei saanut hiiliä ennenkuin yöjunan höyryveto-osuudeksi oli tullut Savonlinna-Parikkala (Imatra-Savonlinna sijaan). Siksi sieltä löytyi vähän aikaa myös halkopolttoinen Hv3. | |
| 29.12.2015 22:24 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedosta. Oletin tässä olevan jonkun muun liikennepaikan, koska Hv3:n halkopoltto Savonlinnassa oli jo vuotta aikaisemmin, kuin 958:n hiilipoltolle siirtyminen ja Savonlinnasta otetuissa höyrykuvissa on vaihtovetureina näkynyt Vr1:tä ja Tk3:sta. | |
| 29.12.2015 23:38 | Eljas Pölhö: | Savonlinnassa oli tyypillisesti 500-sarjan Vr1 silloin kun se kuului Pieksämäen varikkoon ja Tk3 sen kuuluessa Joensuuhun, sittemmin tietysti Vv16 ja Tve4. Vr2 käyttö Savonlinnassa ei kestänyt kauaa ainakaan säännöllisesti. Omat havaintoni taitavat kaikki olla vuodelta 1968. Hv3 782 oli halkopolttoisena touko-kesäkuussa 1968 eli samana kesänä kuin tämä kuva 958:sta. | |
| 30.12.2015 16:20 | Reino Kalliomäki: | Liittyikö muutos hiilipolttoiseksi luokkakorjaukseen? Ei kai hiili ollut saman hintaista Joensuussa kuin satamassa. Mikäli halot antoivat riittävän tehon, oli halvinta olla tekemättä muutosta. |