12.08.2007 / Berliini, Saksa
12.08.2007 Berliinin metrosta näkee upeita maisemia.
Kommentit
| 26.08.2007 17:51 | Jyrki Majanmaa: | Toisinaan ;) | |
| 26.01.2010 00:50 | Tuukka Ryyppö: | Todella taitavasti otettu kuva. Mistä käsin? Tekniikan museosta jostain terassilta tms.? | |
| 19.06.2020 12:31 | John Lindroth: | Alla menee Landwehr kanava.tuosta alta kulki ennen hyvin vilkkaasti liikennöity raideyhteys Berlin Anhalter asemalle joka aikanaan oli Berliinin vilkkain,se tuhoutui sodassa ja liikenne sinne lopetettiin 1952.Teniikka museon varikko joka on säilytetty palveli edellämäinittua asemaa. Itse asemasta on nykyään jäljellä vain pieni osa etufasadia. |
|
| 19.06.2020 12:51 | Hannu Peltola: | Berlin Anhalter jäi pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan. Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990 ja silloin ratapihalla oli vielä pommitusten jäljiltä mm. vanhoja höyryvetureiden raatoja. | |
| 19.06.2020 13:00 | John Lindroth: | Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen.Rahasta se ei ainakaan olisi ollut kiinni.Anhalterin alapuolella toimii 1939 avattu S-Bahn asema. Itse asiassa Berliiniin on perustettu 2018 ryhmä nimeltä Bahnhofs Mission joka ajaa Anhalterin uudelleenrakentamista jotta paikalle ei nousisi uudisrakennusroskaa(Neubauschrott).tähän tulisi erilaisia toimintoja ja myös asuntoja.Raideyhteyttä ei ole suunniteltu. |
|
| 20.06.2020 23:36 | Uwe Geuder: | > Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen. Toisinpäin. Anhalter Bahnhof oli täysin lännessä. Voisin arvata, että heti sodan jälkeen se ei tullut avatuksi, koska tuhot olivat suurempia kuin muualla. Myöhemmin kun kaupungin jakautuminen tuli selkeämmäksi, se oli vain väärässä paikassa. Länsi-Berliini oli saari, jossa kaukojunaliikennettä ei ole kehitetty. Rautatieyhtiö ei ollut. Idän Deutsche Reichsbahn harjoitti kyllä kaukoliikennettä niihin kaupunkiin, johon Anhalterin radat veivät (esim. Leipzig, Dresden). Mutta mitä he olisivat tehnyt pääteasemalla, joka sijaitsi luokkavihollisen alueella? Jos se olisi ollut idässä, sitä olisi varmasti käytetty. Voi olla, että rauniot olisi vain räjäytetty ja korvattu jollakin sosialistisella ratkaisulla, ehkä jopa stalinistisella valtarakennuksella. Mutta koska Anhalter oli lännessä, DR:llä oli pakko siirtää pääteasemansa muualle. He valitsevat Ostbahnhofin, josta tuli heidän Hauptbahnhof. Se oli aikamoinen kiertotie ja projekti valmistui vasta 1980-luvulla. > Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990 ja silloin ratapihalla oli vielä pommitusten jäljiltä mm. vanhoja höyryvetureiden raatoja. Oudolta kuulostaa, mutta en tunne Berliiniä tarpeeksi hyvin, että voisin väittää vastaan. Luulisin, että vanhat rautatiet olivat idän omistuksessa. Se voi selittää, miksei mitään tuli tehty 40 vuoden aikana. Idällä ei ollut juuri käyttöä alueelle ja länsi ei omistanut sitä. Itä ei varmaan poliittisista syystä ollut halukas myydä, tarkoittihan omistus vielä tiettyjä vaikutusmahdollisuuksia. |
|
| 21.06.2020 00:04 | Uwe Geuder: | > Alla menee Landwehr kanava Ja sen alla vielä kerran rautatie: S-Bahnin Nord-Süd-tunneli. Saksan armeija räjäytti sen toukokuussa 1945 juuri kanavan kohdalla, koska he pelkäsivät puna-armeijan etenevän tunnelin kautta. (Toiset väittävät, että puna-armeija räjäytti sen itse tuhotakseen vastarintapesäkkeitä, mutta se teoria ei ole saanut paljon tukijoita.) Tunneli täytyi kilometrien matkalla vedellä ja risteysasemien kautta vettä meni myös U-Bahnin. Neuvostopropagandan mukaan jopa 15.000 ihmistä hukkuivat. Muut lähteet puhuvat nollasta kahteensataan uhrista. Korjaus kesti 2,5 vuotta. Kuulostaa aikamoiselta saavutukselta, kun ajattelee, että kaupunki oli tuhottu ja kaikesta oli pula. |
|
| 21.06.2020 14:53 | John Lindroth: | Niin se olikin se kuului Berlin-West alueeseen.Virhepaholainen. | |
| 21.06.2020 21:55 | Tuukka Ryyppö: | Joo, kaikki Berliinissä sijainnut rautatiealue oli juridisesti Itä-Saksaa, eli Itä-Saksa tosiaan risteili kapeina kaistaleina Länsi-Berliinin läpi siellä sun täällä. Tuo vaikutti myös siten, että Länsi-Berliinin poliisi ei voinut noin vain reagoida S-Bahn-asemilla tai junissa tapahtuneisiin rikoksiin. Tämä taas, yhdessä sen kanssa että miehittäjäksi koetulle sosialistiselle naapurivaltiolle ei haluttu antaa rahaa, johti matkustajamäärien vähenemiseen, jolloin Länsi-Berliinin puolella S-Bahn-verkosta tuli kaikenlaisten katurikollisten ajanviettopaikka. Mikä taas vähensi matkustajamääriä entisestään. Itä-Saksalla ei ollut mitään syytä lähteä poistamaan Länsi-Berliinissä sijaitsevia käyttämättömillä rataosuuksilla sijainneita höyryveturinraatoja, joten ne ovat siellä hyvin voineet pysyä siihen asti että Saksat yhdistyivät. Länsi-Berliinissä oli joitakin muitakin paikkoja, jotka olivat juridisesti Itä-Saksaa, mutta silti länsipuolella muuria. Eräs kohta oli tämä kolmion muotoinen puisto: https://www.openstreetmap.org/#map=19/52.50589/13.42701 Tässä kohtaa raja kulki niin, että Länsi-Berliini oli muurin itäpuolella, Itä-Berliini muurin länsipuolella. Muuri vedettiin Bethaniendamm-kadun laidan mukaisesti, vaikka todellinen raja koukkasi tuon pienen puiston ympäri sen toiselta puolelta. Länsiberliiniläiset talonvaltaajat ottivat puiston sitten omaan käyttöönsä, kun siellä ei ollut länsisaksalaisilla poliiseilla toimintavaltuuksia. Itäsaksalaisillehan taas kävi oikein hyvin, että lännessä on vähän ylimääräistä järjestyshäiriötä. |
|
| 21.06.2020 23:26 | John Lindroth: | Saattaneekin siis tarkoittaa sitä että että lännellä ei ollut toimivaltaa eikä kiinnostusta siihen kunnes tuli Wende Saksojen yhdistyminen.Eli Anhalter eli silloin asti Moratorio tilassa , jos niin voi sanoa, ja niin edelleenkin.Se tosiasia että Anhalterilla ei tässä hetkessä uusien liikenneratkaisujen näkökulmasta ole liikennestrategista funktiota on totta.Eri ilmansuuntiin menevien pääteasemiemn verkosto historiallisine pääteasemineen(Kopfbahnhof) on menneisyyttä.Se että Berliinin raideyhteyksien tutkinta nyt ja ennen sekä siihen lisättynä U-Bahn ja S- B-Bahn verkostotot on tosi mukaansatempaava ja kiehtova tutkimusaihe. | |
| 22.06.2020 01:56 | Tuukka Ryyppö: | Tuossa Berliinin rautatiekartta vuodelta 1896, eli 124 vuoden takaa: https://www.berliner-verkehr.de/netze/_Netze/Netz_1896_klein.gif Siellä sitä on aamuseiskaksi menty paikallisjunalla töihin, samaan tapaan kuin nykyäänkin. Se on jotenkin kummallinen ajatus. Lähijunaverkko on tuolloin ollut lähes tasan sama kuin nykyään. Merkittävistä yhteyksistä vain 30-luvulla rakennettu pohjois-etelä-tunneli puuttuu. Tuosta kartasta näkyy myös hyvin nuo eri pääteasemat ja mihin suuntiin niiltä on lähdetty. Siinähän on sekä kaupunkiradat että kaukoliikenneraiteet merkittyinä. |
|
| 22.06.2020 14:16 | Tuukka Ryyppö: | Saksa muuten ei yhdistynyt 1989, vaan 1990. 1989 murtui muuri, ja siitä n. 11 kuukautta, eli melko täsmälleen yksi vuosi eteenpäin, liitettiin Itä-Saksa osaksi Länsi-Saksaa. Tuon noin vuoden ajan Berliini oli aiempaakin eriskummallisempi paikka, kun keskenään hyvin erilaisia valtioita oli yhä kaksi, mutta niiden välillä pääsi liikkumaan vapaasti. Vuoden 1990 loppupuolella jopa avattiin rajanylityspisteitä Itä-Saksan alla sijaitseville Länsi-Berliinin metron asemille, jotka olivat sitä ennen olleet poissa käytöstä. Hannu on melko varmasti käynyt vuoden 1990 reissullaan Berliinissä ennen lokakuuta, eli höyryveturinraadot ovat vielä olleet eri valtiossa kuin niitä katsellut Hannu. Tai sitten matka on tehty talvella, mikä on harvinaista, ja vetureiden siivoaminen pois ei ollut prioriteettilistalla niin korkealla, että se olisi hoidettu alta pois ensimmäisten kahden kuukauden aikana Itä-Saksan lakkauttamisen jälkeen. |
|
| 22.06.2020 14:22 | Hannu Peltola: | Piti jo kommentoida tätä, mutta tehdään se nyt! Kävin tosiaan DDR:ssä ja Berliinissä ensimmäisen kerran kesällä 1990. DDR oli vielä valtiona olemassa, mutta tiedossa oli jo valtioiden yhdistyminen. Matkalla saimme mm. sakkomaksun Deutsche Reichsbahnilta, koska interrail-lippu ei kelvannut DR:llä. Satuimme matkustamaan DR:n junalla, vastaavaa ei olisi saanut DB:ltä. Jätin sakkomaksun maksamatta ja muistoksi, kun valtion elinkaaren loppu oli tiedossa. Anhalter Bahnhof oli tuolloin täynnä vanhaa romua sota-ajan pommituksista. Asema oli aivan Itä-Berliinan rajassa kiinni ja sillä ei ollut mitään liikennekäyttöä. Selvästikään ketään ei ollut kiinnostanut alueen siivoaminen! Yritin etsiä kuvia, mutta minulla hajosi kamera tuolla matkalla ja mm. Berliinin kuvat eivät onnistuneet. |
|
| 22.06.2020 17:53 | Esa J. Rintamäki: | Sekoitetaanpa vielä käsitteitä: Suomessa Itä-Saksa ja Länsi-Saksa lienevät tarkoituksenmukaisia nimityksiä. Sensijaan itse länsisaksalaiset käyttivät Länsi-Saksasta nimitystä Bundesrepublik, ja DDR:stä Mitteldeutschland. Edelleen: saksalaisten mielestä Itä-Saksa on (ja lienee vieläkin) Puolalle luovutettua Saksan osaa. |
|
| 22.06.2020 18:20 | Vesa Höijer: | Onko tänään aprillipäivä? | |
| 22.06.2020 18:48 | Hannu Peltola: | Vesa:ei, mutta on aika kerrata Saksan historia! :-) Wikistä: "Als Mitteldeutschland wurde ab 1949 auch die Deutsche Demokratische Republik bezeichnet (vgl. auch das Begriffspaar Ostdeutschland vs. Westdeutschland), da die Regierung der Bonner Republik bis zur Entspannungspolitik und Anerkennung der DDR als Staat sprachliche Instrumente benötigte, um Moskaus westlichste Provinz nicht mit dem Staatsnamen bezeichnen zu müssen. Überwiegend wurde in der Bevölkerung der BRD vor der Anerkennung der DDR von der Ost-Zone gesprochen, wobei dieser Begriff aus der Sowjetischen Besatzungszone (SBZ) abgeleitet war. Ab Mitte der 1960er Jahre waren auch die Begriffe und Schreibweisen sogenannte DDR, später auch nur noch „DDR“ (in Anführungszeichen) gebräuchlicher. Nach der Anerkennung der DDR wurden die Anführungszeichen weggelassen. Seit der deutschen Einheit werden für das ehemalige Staatsgebiet der DDR im allgemeinen Sprachgebrauch meist die Begriffe neue Länder oder Ostdeutschland verwendet. Als Synonym für DDR wurde der Begriff Mitteldeutschland in offiziellen Dokumenten der Bundesrepublik Deutschland verwendet. Mitte bezog sich dabei auf die Lage der DDR zwischen der Bundesrepublik im Westen und den ehemals deutschen Gebiete im Osten der Oder-Neiße-Grenze. Auf den von staatlichen Stellen publizierten Landkarten, wie sie beispielsweise in den Waggons der Bundesbahn hingen, war damals noch Deutschland in den Grenzen von 1937 abgebildet. In den 1970er Jahren ging diese Begriffsverwendung zurück. Auch in Westdeutschland blieb allerdings die engere Begriffsverwendung erhalten, so etwa bemühte sich die Forschungsstelle für geschichtliche Landeskunde Mitteldeutschlands in Marburg darum.[18]" |
|
| 22.06.2020 19:43 | Rainer Silfverberg: | "Ost-Zone" tai "die Zone" olen minäkin lukenut joidenkin Saksan 2. maailmansodan jälkeiseen jakoon tyytymättömien länsisaksalaisen käyttävän DDR:stä. Samalla tavalla kuin "Pankow". Mutta ne nimitykset ovat siis jääneet historian roskakoriin. Oder-Neisse rajaan Puolan kanssa olivat eräät kanssa tyytymättömiä. Samoin Itä-Preussin liittämiselle Neuvostoliitoon. "Von der Maas bis an die Memel" laulettiin Saksan kansallislaulun vanhemmassa versossa. (Memel = nykyinen Klaipeda). |
|
| 22.06.2020 20:06 | Vesa Höijer: | https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Rutz-6-L%C3%A4nderl%C3%B6sung.png Kyllä tuossa kartassa Mitteldeutschland on jossain muualla kuin entisen DDR:n alueella. |
|
| 22.06.2020 20:09 | Hannu Peltola: | Vesa, käsitteet muuttuvat. Linkkaamasi kartta on Saksan yhdistymisen jälkeinen. | |
| 22.06.2020 22:12 | John Lindroth: | Kannattaa etsiä kartat ennen muuria ,muurin aikana ja muurin jälkeen.Sarjassamme Berliner Mauer .Mielenkiintoa Berliinin kiehtoviin rataverkostoihin sekä niiden historiaan lisäävät U-Bahnit,S-Bahnit ja Strassenbahnit kaikki omine linjaverkostoineen sekä muutoksineen niissä. | |
| 23.06.2020 05:29 | Kari Haapakangas: | Kyllähän itäalueiden liittäminen Puolaan ja Neuvostoliittoon oli saksalaisilla kova paikka. Muistan kuinka lapsena selailin sa9ksalaista maailmankartastoa 60-luvulta: siinä Saksan rajat olivat Weimarin tasavallan mukaiset, vaikka esimerkiksi Suomen rajat olivat Pariisi 47. | |
| 23.06.2020 21:48 | Tuukka Ryyppö: | Käsittämätöntä, että vielä 60-luvulla on oltu ajatuksissa, että "Hitler oli ihan OK, joten on väärin Saksaa kohtaan, että hänen teoistaan muita maita kohtaan on Saksalle seurannut jotain haittaa!" | |
| 23.06.2020 23:07 | Juhani Pirttilahti: | Sitä se kaikkivoipaisuuden illuusio pahimmillaan teettää. | |
| 24.06.2020 08:52 | Rainer Silfverberg: | 1960-luvun länsisaksalaiset osasivat jo ottaa etäisyyttä Hitleriin mutta olisivat halunneeet säilyttää 1. maailmansodan jälkeisen Weimarin tasavallan rajat. | |
| 24.06.2020 23:53 | Tuukka Ryyppö: | No vähän vajaata on etäisyyden ottaminen kyllä ollut, jos pullasta on voitu luopua, mutta rusinat on silti haluttu pitää :D |