??.01.1968 / Koria, välillä Koria–Kouvola
??.01.1968 P 75 syöksyy Korian suunnasta Kymijoen sillalle talvella 1968.
Kommentit
| 29.10.2007 02:03 | Leo Männistö: | OhaC niin, että tuon fedurjsarjan hylkäämisen (3.6.2000) jälkeen ei Suomessa ole ollut yhtään oikeaa veturia... Oli dieselsähköisyyttä, 2-ohjaamoisuutta, kentänheikennyksisyyttä, suurtartunta-ajoisuutta....ae ae. Kaiholla kys harrastelia kaipaa näitä. | |
| 29.10.2007 19:05 | [Tunnus poistettu]: | ?? Noista ihanuuksista puuttuu enää onnettomat kulkuominaisuudet, monien kuljettajien selkävaivat em.syystä, surkeat valot,meluisa ohjaamo,kylmä ja vetoinen talvella,ohjaamot loukku onnettomuuksissa. Ei kaihoa eikä kaipausta 20 vuoden kokemuksen jälkeen. | |
| 29.10.2007 19:32 | Seppo Hiltunen: | Antti, kerropa, miten ne onnettomat kulkuominaisuudet ilmenivät. Olisi kiva saada selvennystä asiantuntijalta. | |
| 29.10.2007 21:43 | [Tunnus poistettu]: | Jossakin nopeudessa veturi hyppi ja poukkoili niin että istuminen oli suorastaan mahdotonta. Yleensä tämä oli voimkkainta 100-115km/h alueella elikkä juuri sillä alueella jota yleisimmin pikajunissa käytettiin. Yksilöllisiä eroja oli ja tietysti radan kunto vaikuttaa.Yli 130km/h vauhdissa kulku tasottui. 140 ja yli meni kuin tuvan penkillä istuen. Kyllähän Huru 160-170 kulki helposti,sitten ei enää virrat "kelvanneet" ratamoottoreille,olis tarvinnut kentänheikennystä lisää. Kova kone se vetämään on,joskus kun juna jäi mäkeen niin ratamoottoreiden jäähdyttelyn jälkeen se nykäisi junan liikkeelle ja matka jatkui.Muilla tyypeillä matkan jatkaminen ilman apua ei yleensä onnistunut. | |
| 29.10.2007 21:50 | [Tunnus poistettu]: | Valot tosiaan olivat aika surkeat vaikka ei se ainakaan sähkön puutteesta johtunut.Asiaan tuli parannusta aika myöhään kun alettiin asentaa kakoisvalonheittimiä. Yksi Hurun erikoisuus oli kun vauhdissa kaatoi vaikka pannunhuuhteluvettä sivuikkunasta, vesi lähtikin menosuuntaan. | |
| 29.10.2007 22:06 | Mikko Mäntymäki: | Antti, samaa isäukko kertoi että Dr13:ssa oli voimaa mutta monesti ei voinut lähdössä käyttää täytä tehoa liukkaan kelin takia. | |
| 30.10.2007 10:09 | [Tunnus poistettu]: | Juuri näin, etummainen teli alkoi lyödä ympäri ja telien välinen virtaerorele haistoi tämän ja pudotti tehot. Jossakin vaiheessa älyttiin poistaa virtaerorele käytöstä ja tilanne korjaantui huomattavasti. Ohjaamo on heikkorakenteinen ja suurempien ajoneuvojen kanssa tapahtuneissa onnettomuuksissa loukku.Ohjaamo litistyy kasaan ratamoottorihuoneen seinää vasten ja kestävämpi runko-osa mahtuu sopivasti esim. kuorma-auton kuorman alle. | |
| 30.10.2007 15:29 | Kimmo Pyrhönen: | Tässä näkyy vorgin rikkaus: ammatikseen näillä ajanut on varmasti eri mieltä kuin tunnelmoiva maastakatsoja, mutta jokaisella on silti omat muistonsa ja kokemuksensa. Tuo sivuikkunapyörre on minullekin tuttu asia, se näytettiin kerran konkreettisesti! | |
| 30.10.2007 16:35 | Tapio Muurinen: | Nuo sillan massiiviset betonikaiteet loivat oman ilmensä. Nehän poistettiin vuosituhannen alussa sillan korjauksen ja huollon yhteydessä. Uudet, kevyet huoltokäytävät rakennettiin reunan ulkopuolelle http://vaunut.org/kuvasivu/40843 Kuvassa näkyy hyvin myös lennätinlinjat, jotka laskeutuivat jyrkässä rinteessä lähes käsinkosketeltavan alas. | |
| 30.10.2007 16:37 | Petri Nummijoki: | Tosin mielipiteisiin vaikuttanee myös aikakausi. Tuskin 60-luvulla useimmat veturimiehet ja etenkään lämmittäjät olivat aidosti pahoillaan, jos ajopeliksi oli tarjolla Hr13 vaikkapa Riston tai Jumbon sijaan. Useimmat tuon ajan harrastajat taas ilmeisesti vihasivat näitä, koska samalla höyryveturit joutuivat väistymään. 90-luvulla taas ammattilaisten ja harrastajien mielipiteet olivat vaihtuneet melko lailla päinvastaisiksi. (Käyttäjä muokannut 30.10.2007 16:38) | |
| 30.10.2007 16:48 | Tapio Muurinen: | Eräs muisto, kun Hr13 lähti sakeassa lumisateessa Hillosta Kouvolaan. - Oli pakkaskeli ja lunta oli kerrostunut kiskon pintaan useita senttejä. Ensin kuljettaja painoi junaa kasaan ehkä 5-10 m saadakseen paremmin pitoa pyörien alle. Sitten vasta lähdettiin "kahlaamaan" hankeen. Sitä kasaanpainamista ennen liikkeellelähtöä on kai käytetty eri vehkeillä muissakin tilanteissa. | |
| 01.11.2007 17:45 | [Tunnus poistettu]: | Tuosta lumesta muistuu yksi tärkeä talviajan homma.Aikaisemmin moottorien jäähdytysneste oli vettä ja Hurussa sivukierron kennot jäätyivät pakkasella herkästi.Koneapulaisen piti olla tarkkana kuin ketun pesällä ja seurata suvukierron lämpötilaa ja esilämmityshanan kautta laskea kuuumempaa pääkierron vettä sekaan.Veturikohtaisia eroja oli kuinka paljon hanaa pidetään auki. Sivukierrolle oli "hallavahti" mutta sen hälyttäessä kennot olivat jo yleensä jäässä.Parempi oli avata hanaa reilusti lähtiessä ja sulkea sitä tarpeen mukaan. | |
| 01.11.2007 21:13 | Tapio Muurinen: | Mitähän ainetta se RD11 on/oli, jota käytettiin jäähdytysveden seassa? Tietääkö Antti tai joku muu? | |
| 02.11.2007 08:03 | [Tunnus poistettu]: | RD11 on lisäaine ruostetta ja kavitaatiosyöpymistä vastaan.Veden jäätymisominaisuuksia se ei muuta millään tavalla. | |
| 12.11.2007 15:22 | Jukka Pitkänen: | On kiva lukea näitä muistoja menneiltä ajoilta. Sillä onhan kyseinen veturisarja minun ehdoton suosikkini. |