27.10.2007 / Rüdesheim (Rhein), Saksa

27.10.2007 Vuorossa kuvasarja syksyisestä Saksasta, jossa vietin viikonlopun Frankfurtin lähistöllä. Rheinin varressa oli upea viettää lauantai-iltapäivää suomalaisittain uskomattoman vilkkaan ja värikkään junaliikenteen parissa. Junia liikkui Rheinin molemmilla puolilla muutaman minuutin välein, eikä aina tiennyt minne olisi katsonut tai kuvannut. Junia vain tuli joka suunnasta. Frankfurtista on näihin maisemiin alle tunnin matka - suosittelen. Rüdesheim (Rhein) oli todellinen bongarin paratiisi. Tavara- ja henkilöjunia meni muutaman minuutin välein vilkkaan kaupungin läpi katkaisten auto- ja jalankulkuliikenteen useilla tasoristeyksillä. Katukahvilat ja ravintolat tarjosivat myös mitä parhaimpia mahdollisuuksia bongailemiselle. DB:n 185 003-1 veturina tällä kertaa.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Rüdesheim (Rhein) Valtio: Saksa

Kuvaaja: Lari Nylund
Lisätty: 30.10.2007 00:00

Sähköveturi
Ulkomaat:

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Syksy

31.10.2007 08:52	Ilari Eskelinen:	Kylläpä näyttää kovasti meidän siniseltä kalustolta tuo veturin jälkeinen vaunu.
31.10.2007 09:27	Lari Nylund:	Arvelisin, että kyseessä olisi rekkajunissa mukana matkustavien rekkakuskien vaunu. Tässä junassa ei muistaakseni ollut rekkavaunuja, joten olisiko ollut tällä kertaa kalustosiirtona mukana. Vaunu näytti tyhjältä ja sivuovikin oli matkan aikana auki. Noin tunnin myöhemmin tuli sitten vetureiden siirtoajo, jossa oli 7 tai 8 veturia. Valitettavasti istuin silloin kahvilassa ja kuva jäi ottamatta tilanteen yllätettyä kuvaajan.
26.12.2021 23:56	Uwe Geuder:	Ei Saksassa perinteisesti voinut ajaa avoimella ovella koska ovet avautuvat ulospäin. Ainakin ennen 1965 rakennetuissa vaunuissa olen aika varma, että avattu ovi ylittää kuormaulottuman. Noin 1960-luvulla yleistivät taito-ovet. Nekin avautuvat ulospäin, mutta koska ovessa on vielä toinen sarana se ei vaadi ulospäin niin paljon tilaa. Onko se avattuna kuormaulottuman sisällä, siitä en ole varma. Joka tapauksessa se ei ollut myöskään ennen ovenlukitusten aikana tapana, että juna olisi liikkunut ovi auki. Kun tulin 1990-luvulla Suomeen se oli minulle aikamoinen kauhistus, että juna saattaa kulkea lujaakin ovi auki. Vielä myöhemmin tulivat myös liukuovet. Mutta se oli jo lukitusten aikakausi. En pysty näkemään kuvasta, mistä on kyse. Ylhäällä katsottuna se voisi ehkä olla liukuovi. Mutta alhaalla katsottuna taas ei. Liukuovet ulottuvat alemmille. Kun sisäänpäin avautuvia ovia ei koskaan ollut, onko se sitten näin, että ovi puuttuu kokonaan? Kyseessä on tavarajuna, onko se sitten rikkinäisen henkilövaunun siirto? Myös selitys rekkakuskeista ei oikein käy, koska tuo ei ole rekkajuna.
27.12.2021 00:07	Juhani Pirttilahti:	Kyllähän se avonainen ovi 160 km/h kulkevassa junassa varsinkin talvikelillä oli omanlainen matkustamisen kokemus. Nykyään siitä varmasti pääsisi iltapäivälehtien riepoteltavaksi.
28.12.2021 00:01	Tuukka Ryyppö:	Ilarin nelisentoista vuotta sitten sanomaan: Tuo vaunu taitaa olla hyvin pitkälti meidän sinistä kalustoamme. VR:n sininen kalusto on alunperin Esslingenin tehtaalta Saksasta tullutta. Suurin osa vaunuista tehtiin sitten samojen piirrustusten pohjalta Suomessa, mutta muutokset olivat verrattain vähäisiä. Jos tämä vaunu on Esslingenin vaunutehtaan tuote (kuten aika valtava osa Saksan vaunuista on), silloin kyse on pitkälti samasta laitteesta.
28.12.2021 01:58	Kimmo T. Lumirae:	Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi ja niin muodoin vaunun päädyn mitoitus on omanlaisensa. Tämän, todennäköisesti UIC-X -tyypin vaunun, mitoitus poikkeaa päädyn lisäksi VR:n vaunusta leveyden osalta, joka on saksalaisvaunussa 2825 mm ja suomalaisessa teräsvaunussa 3066 mm. Saksalaisvaunut kalustettiin käytännöllisesti katsoen kaikki kuuden hengen osastoille, ja tämä aiheutti omat järjestelynsä valaistuksen ja ilmanvaihdon sekä lämmityksen suunnitteluun, verrattuna avo-osastoiseen suomalaisvaunuun. Saattaa niissä pituus ja telit olla samat, huomioiden, että saksalainen käytti tönkkäjarrutelejä kauan; suomalaisissa on levyjarrutelit.
29.12.2021 09:40	Esa J. Rintamäki:	Eräs kokemus teräsvaunun avoimesta ovesta matkan aikana: kerran tullessani töistä Helsingistä kotiin Kirkkonummelle junassa P129, junan ollessa täydessä vauhdissa (silloin pikajunat eivät pysähtyneet Espoossa), kauhulla katselin, kuinka eräs iskä piti pikkutytöstä kiinni, oven ollessa auki. Pikkutyttö oli oven suussa ja märisi vapisevalla äänellä: - Mullon huono olo... Iskä kiskoi röökiä toisella kädellä ja toisella jotenkuten kiinni pikkutytön vaatteista... Kimmolle ja Tuukalle tiedoksi: Turun konepajalla oli esslinkereiden alkuperäispiirustusten kopioissa vaunujen sarjamerkeiksi merkitty: AB4üm, B4üm jne.
29.12.2021 10:26	Rainer Silfverberg:	Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. DB osti vaununsa pääosin Westwaggonilta, LHB:ltä, Wegmannilta, Hansalta, Donauwörthilta
29.12.2021 23:42	Tuukka Ryyppö:	Mistä Esslingen oli keksinyt valmistaa vaunuja Suomelle? Mistä vaunujen piirrustukset sille tulivat? Minne muualle se vaunuja teki? Samojahan ne pitkälti ovat kuin saksalaisvaunut, mutta yllättävää, että eivät täysin samoja.
30.12.2021 00:59	Esa J. Rintamäki:	Tuukka, vastaus kysymykseesi, kirjasta Valtionrautatiet 1937 - 1962 sivulta 308: Ulkomailla on rakennettu teräskorisia vaunuja yleisesti jo 1920-luvulta lähtien. Tämän takia oli selvää, että ryhdyttäessä hankkimaan meille teräskorisia matkustajavaunuja oli ulkomaiden kokemuksista saatava oppia niin paljon kuin mahdollista. Eri tehtaiden tarjousten vertailun jälkeen tilattiin saksalaiselta Maschinenfabrik Esslingeniltä v. 1959 em. 15 teräskorista vaunua. Tuo em. - maininta viittaa aiemmalla sivulla olevaan telimallien esittelyyn. Jarrulaitteiden kehittymisestäkin on oma artikkelinsa.
30.12.2021 01:50	Uwe Geuder:	> Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Hyvin mahdollista. Vaikka olen kasvanut 30-40 km Esslingenista kuulin ensimmäinen kerta Suomessa täytenä yllätyksenä, että Maschinenfabrik Esslingen (ME) on ylipätään valmistanut "nykyaikaisia" (siis esim. 1950 jälkeen) matkustajavaunuja. Että ne he olivat valmistanut ennen sitä vaikka mitä, oli kyllä tiedossa. Tunsin ME:n tuotteista omalla kokemuksella enimmäkseen Stuttgartin raitiovaunuja (GT4) tai sitten kun sattui näkemään jossakin funikulaarin, se oli usein ME:n valmistama. Tuossa joitakin ME:n tuotteita: http://www.fvme.de/maschinenfabrik-essli​ngen/produkte
30.12.2021 02:21	Uwe Geuder:	> Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Ei taida pitää ihan paikkaansa. http://www.fvme.de/maschinenfabrik-essli​ngen/produkte sivulla 11 näkyy vaunu DB:lle: Kuvatekstsissa sanotaan: "Kun tämä DB:lle tarkoitettu ensimmäisen luokan vaunu Ap4üm (vuodesta 1976: Apmh 121) syntyi 1960-luvun keskivaiheella, tehtaan loppu oli jo näköpiirissä. Vähäiset vaunutilaukset eivät pystyneet pelastamaan tehdasta. [...]" Se on TEE-vaunu. En ole kertaakaan matkustanut TEE:llä. Ainakin yksi syy miksen ole tiennyt moisesta :)
30.12.2021 09:02	Rainer Silfverberg:	DB:n pikajunavaunut pohjautuivat UIC-X -standardiin. https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wage​n_(DB) Mikä tehdas valmisti ensimmäiset ei ole tietoa mutta piirustukset olivat kai aika yleisessä käytössä. VR:n poikkeavat vain leveydeltään. Maschinenfabrik Esslingen sattoi siis valmistaa vain satunnaisen sarjan vaunuja DB:lle mutta joitakin siis myös Suomeen ja joihinkin kehitysmaihin.
30.12.2021 09:32	Juhani Pirttilahti:	VR:n vaunut on varsin kaukana UIC-X -standardista eli on niissä vähän muutakin poikkeavaa kuin vain leveys. Niissähän on esimerkiksi ikkunat UK:sta, lämmityslaitteita Ruotsista ja muita sekalaisia poimintoja vähän sieltä täältä. Varsin uniikki ja räätälöity ratkaisu siis.
30.12.2021 09:50	Rainer Silfverberg:	Tarkoitin kyllä koria ja alustaa. Sisustuksen ja lämmitysratkaisut sai jokainen itse valita eikä VR:llä ollut muutenkaan tarvetta RIC kelpoisuudelle koska vaunut oli tarkoitettu kokonaan kotimaan liikenteeseen.
30.12.2021 10:01	Juhani Pirttilahti:	Yhtäläistä on korissa ainakin päädyn laitteet, eli siis ylikulkusillat, kumipalkeet ja ruuvikytkimet ovat saksalaisin piirustuksin.
30.12.2021 11:03	Tuukka Ryyppö:	Rainer: Sibelius-junan vaunuissa oli RIC-merkinnät. Oon itse arvaillut, että niiden avulla oli mahdollista ajaa rajan yli Venäjän puolelle.
30.12.2021 11:19	Rainer Silfverberg:	RIC -merkinnät maalattiin suomalaisiin itä-yhdysliikennekelpoisiin matkustajavaunuihin sen jälkeen kun Neuvostoliitto hajosi.
30.12.2021 12:40	Tuukka Ryyppö:	Olisiko sulla tarkempaa tietoa, että miksi?
30.12.2021 13:14	Rainer Silfverberg:	Ilmaisesti siksi että Neuvostoliiton hajotessa ja kun uudet itsenäistyneet valtiot liittyivät UIC:n jäseniksi niin niiden rajoja ylittävän matkustajakalustoon piti laittaa RIC-merkinnät ja tavaravaunuihin RIV. Venäjä itse ilmeisesti jäi joksikin aikaa UIC:n ulkopuolelle vielä mutta kansainvälisen liikenteen kalustoon piti merkinnät laittaa.
30.12.2021 16:47	Jorma Rauhala:	Erikoista on että Viro ei kuulu UIC:hen.
30.12.2021 18:51	Esa J. Rintamäki:	Eikös itämailla ollutkin oma keskusjärjestönsä OSShD? Juhani P. Itse muistelisin, että suomiteräsvaunujen päädyissä oli vielä tilavaraus automaattikytkinten käyttöön ottamisen varalta. Sitä en muista/tiedä, että oliko mainittu optio olemassa jo esslinkereissä.
30.12.2021 21:11	Rainer Silfverberg:	Milloin Eesti Raudtee on sitten eronut UIC:stä? [EDIT:] Erosi 1.1.2020. Aika kumma juttu. OSShD on vielä olemassa ja siihen kuuluivat ennen kaikki itäblokin maat Jugoslaviaa lukuunottamatta, ja ne joilla 1435 mm raideleveys ovat kuuluneet ja kuuluavt yhä myös UIC:hen. Nykyisin se on enemmän tavaraliikenneyhteisö.
30.12.2021 23:04	Topi Lajunen:	Miksihän tuo kirjoitetaan monesti "OSShD", vaikka kyrillisen kirjainyhdistelmän ОСЖД kolmas kirjain on soinnillinen suhuäänne, joka suomenkielisessä (ja myös ISO 9) tekstissä pitäisi translitteroida Ž (tai jollain tekosyyllä Zh). ОСЖД itse käyttää jostain syystä translitterointia OSJD, mikä on vielä oudompaa, se kun taitaa olla jokin Neuvostoliiton aikainen translitterointi ranskan kieleen. Arvaan, että kyseessä on jokin varhainen riittävän vaikutusvaltaisen instanssin tekemä virhe, joka sitten on jäänyt elämään.
31.12.2021 00:02	Rainer Silfverberg:	Kyrillisiä ja vielä lyhenteitä translitteroidaan niin monella tavalla ettei kannata ottaa pulttia. Tämäkin tapa johtuu varmaan siitä että kaikissa näppäimistöissä ei saada aikaan suhu merkkiä Z:n päälle. Ei ole olemassa sitä oikeaa tapaa, samaan ilmiöön törmää vaikka noissa venäläisten lätkäjoukkueiden nimissä, ennen puhuttiin Moskovan ZSKA:sta, nyt se onkin TsSKA ?
31.12.2021 00:43	Tuukka Ryyppö:	Ж merkitään saksalaisessa venäjän transliteraatiossa Sh. Siitä tuo varmasti tulee.
01.01.2022 17:38	Uwe Geuder:	> Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi Ei Saksassa ole varsinaisesti sisäänpäin avautuvia ovia, en muista ainakaan koskaan nähneeni. Tuon taitto-oven nimi on kääntötaitto-ovi. Se ei ole varsinaisesti saksalainen, vaan UIC 560 -muistion mukainen. Vaatimus on kai, että avattuna se ei ulotu yli 20 cm vaunun profiilin ulkopuolelle. https://de.wikipedia.org/wiki/Drehfaltt%​C3%BCr Käytännössä se näkyy selkeästi: https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wage​n_(DB)#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3​%B6_(P1090567).jpg https://www.bahnbilder.de/bild/Deutschla​nd~Wagen~D-Zuge/1156997/ein-bimz-beim-fl​ixtrain-nach-stuttgartam.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschla​nd~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/10​40130/leo-express--locomore-wagen-mit.ht​ml Minusta tässä Larin kuvassa ei semmoista näy. Jos olisi, sitten varsinkin oviaukon vasen yläkulma näyttäisi kuvassa erilaiselta.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!