??.??.1923 / Viipuri
??.??.1923 Viipurin ratapihakaavio vuodelta 1923.
Kommentit
| 31.10.2007 10:10 | Sami Lahtivesi: | Siinä on raide poikineen. :) | |
| 31.10.2007 13:54 | Sakari Kestinen: | Viipuri mutta Wiborg. Eikös kuitenkin ruotsista w:n wiljely poistunut ennen suomea, ymmärtääkseni Wiipurista puhuttiin jo Viborgin aikaan. | |
| 31.10.2007 13:54 | Sakari Kestinen: | Siis vielä, ei jo. | |
| 31.10.2007 17:08 | Petri Soronen: | Eikös tämä ollut suurin ratapiha aikoinaan pasilan jälkeen. | |
| 12.08.2021 15:37 | Hannu Peltola: | Maaskolan tavararatapihalta ei vuonna 1923 päässyt vielä pohjoiseen kuin vaihtamalla suuntaa henkilöasemalla. Maaskolaanhan tehtiin 1930-luvulla kolmioraide, jolloin pohjoisen tavarajunat pääsivät suoraan ratapihalta linjalle. | |
| 12.08.2021 16:00 | Rainer Silfverberg: | Onko se pyöreä rinkula matkustajaratapihan ravintolan päädyssä joku kääntöpöytä tai useampisuuntainen vaihde? | |
| 12.08.2021 16:59 | Hannu Peltola: | Vaikea sanoa ja harva osaa enää ottaa kantaa näihin lähes sadan vuoden takaisiin raidekaavioihin! Tätä kaaviota tutkiessa näyttäisi siltä, kuin keskimmäinen raide johtaisi kääntöpöydälle. Vuoden 1941 kuvassa tuo alue on jo muutettu ja siihen on rekennettu välilaituri henkilöjunille: http://vaunut.org/kuva/149239 EDIT vielä: tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/23198?paik=viipuri näkyy tuon alue, jossa mahdollisesti olisi ollut kääntöpöytä. Vuonna 1939 siitä ei näkynyt jälkeäkään (edellyttäen, että pienoismalli on tarkka!). |
|
| 12.08.2021 17:22 | Tero Korkeakoski: | Matkustaja-asemalla melkoisen monta päättyvää raidetta, eli tämä oli varmaan monen suunnan junien pääteasema. | |
| 12.08.2021 20:10 | Erkki Nuutio: | Alunperin ja ilmeisesti vielä raidekaavion tekovuonna 1923 kyseinen rinkula oli kääntöpöytä. Sen kautta laituriraiteille tulleen junan veturi saattoi poistua laituriraiteiden välissä olevaa raidetta pitkin. Valokuva tältä alueelta tässä muodossaan vuonna 1913 on ainakin sivulla 204 Hirnin ja Lankisen kirjassa Viipuri - kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1992). Pienoismallissa vuodelta 1939 ei kääntöpöytää ole. Se lienee purettu ennen 1920-luvun puoliväliä. |
|
| 12.08.2021 20:40 | Erkki Nuutio: | Eräs vaikeus Maaskolan ratapihan rakentamista koskeneen tiedon kartoittamisessa sanomalehtiuutisten avulla on pitkä aikajänne. Se alkaa vuonna 1903, tai oikeistaan vuonna 1901. Ajoittain tietoja antoi Wiborgs Nyheter (katso netistä esimerkiksi 26.10.1901 s.2-3,28.10.1901 s.2 31.12.1904), mutta vuonna 1905-1906 kyseinen lehti oli julkaisukiellossa. Vanhasuomalaisten lehti Wiipuri oli puolestaan niin ankarassa taistossa suomenkielisten oikeuksien puolesta (eli RKP:ta ja Nuorsuomalaisia vastaan), että Maaskola-uutisia ei sinne osunut. Sosdemien Työ-lehti puolestaan kirjoitti paljon Viipurin rautatieasioista, mutta ei juurikaan Maaskolan rakentamisesta. Kun ilta-aikaa sattuu jäämään, jatkan tutkiskelua, mutta se etenee hyvin hitaasti. |
|
| 12.08.2021 22:21 | Tero Korkeakoski: | Ei oo kyllä noin paljoa raiteita nykyään, kun satelliittikuvaa katsoo. Mutta saisi olla kun raiteet on ihan täysiä. | |
| 12.08.2021 23:53 | Esa J. Rintamäki: | Erkki N. ja Rainer S.: katsoin VR 1912 - 1937 historiikin II osaa, sivujen 160 ja 161 välissä on ratapihapiirros, joka kuvatekstin mukaan on vuodelta 1937. Siinä mainitsemaanne ympyrää ei ole. Edelleen: sivulla 386 on kuva 320, jossa on kaksi, sanotaanko nyt vaikka kuvantoa: - ylemmässä, joka esittää Viipurin asematalon pohjapiirrosta yläkerrassa eli raidetasossa. Siinä mainitsemanne ympyrä on piirretty ohuella viivalla, lieneekö katon ääriviiva? Läheisten raiteiden suuntaus on sellainen, ettei se ainakaan vaununkääntöpöytä ole... Alemmassa, joka näyttää esittävän asematalon pohjapiirustusta katutasossa, on mainitty ynpyrä piirretty huomattavasti korostetummin., siinä on paksut seinät. Kuvatekstissä ei ole selitystä tälle pyöreälle huoneelle. Vesisäiliö se ei ilmeisesti ole, sillä matkustaja-asemalla ei näytä olevan vesiviskuria. Ettei olisi rajaseudun kirojen takia väestönsuoja? Kuvan 320 laatimisajankohdasta ei historiikki mainitse mitään! Haa, nyt keksin! Se on se pyöreä huone, jonka avulla viipurilaisen saa hulluksi: - kehotetaan etsimään viipurinrinkeli pyöreän huoneen nurkista? Olisiko tunkua ollut, ettei Pyöreä Torni riittänyt - heko heko! |
|
| 13.08.2021 08:53 | Erkki Nuutio: | Pyörylä katutasossa on alkuperäisen veturinkääntelypöydän perustusta. Sitä tuskin täydennettiin huoneeksi kääntelypöydän purkamisen ja laiturien uudelleenrakentamisen yhteydessä. | |
| 13.08.2021 09:13 | Hannu Peltola: | Voiko olla, että tässä vuoden 1923 ratakaaviossa tämä kääntöpöytä olisi jo ollut poistumassa? Muissa tämän kuvan kääntöpydissä on selvästi ilmoitettu pöydän pituus ja osassa on vähän epäloogisesti piirretty ympyrän sisään varsinainen kääntöpöytä. Kuvassa on myös vähän tulkinnanvaraista, onko keskimmäinen raide piirretty pöytään saakka, vai onko kuvassa päätepuskimen merkki ennen kääntöpöytää. Rinnakkaisilta raiteilta raideyhteyttä ei selvästi ole piirretty. | |
| 13.08.2021 12:35 | Esa J. Rintamäki: | Löytyykö verrokiksi kuvaa Viipurin vanhan aseman ajoilta? Tai vastaavaa raidekaaviota? Pituusprofiilikirjassa vuodelta 1870 lienee jotakin vastaavaa, hei, onks.kellään? | |
| 13.08.2021 18:13 | Erkki Nuutio: | SVR 1862/1912 II sivulla 248 on Viipurin raidekartat vuosilta 1870 ja 1912. Jälkimmäisessä näkyy esillä ollut kolmen raiteen ja kääntelypöydän toteutustapa. Tämä raidekokonaisuus palveli Pietarin ja Viipurin välistä tiheätä matkustajaliikennettä. 4.1918 kyseinen liikenne loppui tyystin ja Viipurista kulki muutamana seuraavana vuonna vain joitain paikallisjunia Terijoelle / Rajajoelle. Siten on selvää, että kääntelypöytä purettiin viimeistään 20-luvun alussa. VR:n vuosikertomuksista ehkä ilmenee milloin asemalaiturien muutos toteutettiin. Ei kääntelypöytää varmaan hävitetty, vaan vietiin jonkun pienemmän aseman kääntöpöydäksi. Se oli ehkä alkuaankin liian lyhyt useimmille tenderivetureille. Kääntöpöydista tuskin löytyy luetteloa pituuksineen sekä valmistus- ja viimeisine pystytysvuosineen. |
|
| 23.11.2021 19:13 | Petri Soronen: | Tässä linkin kuvassa mahtaa näkyä tuo ko. Kääntöpöytä mitä on tässä ja monen muun kuvan kanssa pohdittu. Tosin tässä linkissäkin näkyy huonosti. Joku venäläinen viipuri sivusto. https://m.vk.com/wall-3619123_820743 | |
| 23.11.2021 20:33 | Erkki Nuutio: | Kääntöpöydän näyttävä venäläislinkin kuva on sama kuin kirjassa Hirn - Lankinen : Viipuri - kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1988). Kääntöpödän tarve luonnollisesi katosi kun raja sulkeutui vuonna 1918. Melko turha se lienee ollut jo alunperin. |
|
| 08.12.2021 21:45 | Erkki Nuutio: | Teknikern 9.11.1910 kirjoitukseen on liitetty kaksi raiteistopiirustusta, joissa molemmissa on kääntelypöytä/pöytiä henkilöaseman itäsuunnan raiteiden päissä. Raiteiston suunnittelijan, kovasti kritisoidun saksalaisen Gleimin piirustuksessa on yksi kääntelypöytä. Vastaehdotuksen teki Viipurin kaupungininsinööri Gagneur, ja siinä oli kaksi kääntelypöytää. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=7 . Valokuvan mukaan näyttää Gleimin mukainen kääntelypöytä toteutetun Ratapihapolemiikkia oli jo aikaisemmin, mm. Teknikern 28.9.1910 ja 23.3.1910 (jossa oli myös koko Gleimin ehdotuspiirustus (henkilö- ja tavararatapiha, konepaja ja tavara-asema). Myös Wiborgs Nyheter 7.10.1909 sisältää kiinnostavia tietja Gleimin ehdotuksesta. |