??.??.1970 / Kupittaa
??.??.1970 Kas tässä henkilöjuna, muistaakseni Paimiosta Turkuun, aikatauluharrastajat tarkentakoot. Huomatkaa kokoonpano, Hr11+EFi+Gb+Gbt. Gbt koska on nuo suttaavan tavaran kolmiot nurkissa - tämänhän kaikki tiesivätkin. Onpa tuo Kupittaan asemaseutukin muuttunut noista ajoista.
Kommentit
| 19.12.2003 20:10 | Jyrki Tervo: | Sanosinpa, että niin kaunista ja herkää !! | |
| 19.12.2003 20:51 | Jouni: | Onko peräti ÅSSA-puomimoottorit tuossa tasoristeyksessä! | |
| 19.12.2003 21:03 | -pk-: | Oli, muistan kun ne asennettiin veivattavien puomien tilalle joskus 60-luvun lopulla, tiehän oli leveä, kaksiajoratainen. | |
| 20.12.2003 11:53 | Perttu: | Tää vaunut.org alkaa olla kyllä tasoristeysfriikin paratiisi, lisää tällaisia kuvia pitää saada. Onko kellään kuvaaa niistä ihmeellisistä tasoristeyspuomeista joissa oli ne riimut alhaalla. Muistelen ainakin Juhani Katajiston Eilispäivän kulkuneuvot - kirjassa nähneeni kuvan moisesta hökötyksestä | |
| 20.12.2003 21:06 | LN: | Jos löytyisi vanhoja kuvia Kupittaan asemarakennuksesta ja sen ympäristöstä, niin mielenkiintoisia olisivat. | |
| 25.12.2003 17:30 | Mikko Itälahti: | Taivaan mannapuuroa! Onneksi on olemassa näitä valokuvia. ***Hyvää joulua kaikille junahulluille!*** | |
| 02.01.2004 10:26 | HT: | Tuossahan nimenomaan on/oli ÅSSA-kääntölaitteet. Nehän tallessa ovat:) | |
| 19.03.2005 18:45 | Tero Toivonen: | Maisema on nykyään täydellisesti muuttunut kuvaamisajoista. Mikä on taustalla näkyvä silta? Hämeenkadun ylittävä?? | |
| 19.03.2005 18:54 | Jorma Rauhala: | Hämeenkadun jatkeena olevan Hämeentien silta. Siitä kakkoslinjan raitsikatkin kulkevat kuvanoton aikaan. Tuossa oikealla on Kupittaan Saviosakeyhtiön tehdasrakennuksia, ellen toispaikkakuntalaisena kirjoita läpiä päähäni. | |
| 21.03.2005 19:44 | Tero Toivonen: | Kupittaan Savi siinä tosiaan oli. Nykyään siinä on upouusi TYKSin T-sairaala. Suurinpiirtein tuosta, jossa veturin etuosa on, lähti raide savitehtaalle. Vielä 90-luvun alussa kiskot olivat kadussa ja johtivat hylätyn tehdaskalueen lauta-aidan alitse tehdasalueelle. Alueen toisella puolella kulki sodan jälkeen kapearaiteinen savijuna, joka tuotti tehtaan raaka-aineita nykyisen Ylioppilaskylän lähettyviltä. Onko kenelläkään tästä kuvia tai tietoja? |
|
| 21.03.2005 19:55 | Jorma Rauhala: | Katsopas täältä http://vaunut.org/kuvasivu.php/12234.html?pvm=09.03.2005&kuvaaja=515&x= jotain hajatietoa. | |
| 21.03.2005 20:05 | Tero Toivonen: | Kiitos vinkistä! Kupittaan aseman kohdalta muuten haarautui kiskoja Helsingin-radan molemmille puolille. Osa kiskoista on yhä Data Cityn takana olevassa kadussa. |
|
| 18.12.2008 14:45 | Eljas Pölhö: | Vau, nyt arpa osui tosi helmeen. Paimion junista yksi vuoropari aamulla ja yksi illalla olivat sellaisia heittopusseja, ettei koskaan tiennyt mitä niissä kulki. 1960-luvun alussa siellä meni vuoroin Dm4, Sv11, Vv12, Tk3, Tv1 tai Hv1 ja kymmenen vuotta myöhemmin vuorottelivat Dm4, Vv15 ja Hr11. (Käyttäjä muokannut 18.12.2008 14:48) | |
| 30.07.2011 21:29 | Raimo Harju: | Kuinkahan raskaan junan tuo Hr 11 olisi saanut likkeelle. | |
| 30.07.2011 22:15 | Kimmo T. Lumirae: | Tuhatkunta tonnia voimansiirron jäähdytyksistä riippuen. | |
| 31.07.2011 19:28 | Petri Nummijoki: | Kaippa Hr11 olisi voinut tasamaalla liikuttaa jotain 2000-3000 t. Mutta linjalla pitää selviytyä ylämäistäkin, joten Hr11-vetureilla oli 10 promillen nousussa painoraja 1050 t ja 12,5 promillen nousussa 900 t. Lukemat ovat hieman korkeampia, kuin Sv12- ja Sr12-vetureilla (nykyinen Dv12) alun perin käytetyt 960 t 10 promillen nousussa ja 800 t 12,5 promillen nousussa. Silti Hr11 tuskin oli Sv12- ja Sr12-vetureita parempi ainakaan kitkavoiman puolesta, koska Hr11-vetureissa akselit oli yhteenkytketty vain teleittäin eikä tehonsäätö ollut läheskään yhtä tiheäportainen. Hr11-veturin voimansiirron kestotehorajoista minulla ei ole mitään käsitystä. Vaihteella 1 olivat välitykset tosin ilmeisen pienet, koska veturi vaihtoi täydellä teholla kiihdytettäessä vaihteelle 2 jo nopeudella 30 km/h. Siten Hr11-veturista saattoi kyllä voimaa koneiston puolesta löytyä. | |
| 28.09.2015 08:07 | Esko Ampio: | Tämän Kiinanmyllynkadun puomilaitos sähköistettiin 1965. Kääntölaitteet tosiaan Åssan. Puomit Suomen toiseksi pisimmät. Raumalla, Valtakadun tasoristeyksessä oli samat kapistukset, puomit (11,8m)metrin pidemmät. Ja rakennettiin ennen Kupittaata. Muistan, koska olin molempia laitoksia rakentamassa, kytkemässä. Näitä Kut:n kääntölaitteita tulikin sitten kunnossapidettyä niiden poistamiseen saakka. |
|
| 28.09.2015 13:53 | Teppo Niemi: | Ja käsittääkseni nuo kääntölaitteet ja puomit ovat tänä päivänä Haapamäellä, jos niitä paikkoja siivotessa ole hävitetty. Puomit löytyvät pilttuun 16 seinältä ja kääntölaitteet muistaakseni Gbp vaunusta. |