??.??.???? / Helsinki
??.??.???? Helsingin rautatieasema helsinki aiheisessa postikortissa Vuosi tuntematon
Kommentit
| 27.05.2008 15:46 | Joni Lahti: | Vrt. kuvaa http://vaunut.org/kuvasivu.php/38144 joka on todennäköisesti otettu vastavalmistuneesta Tornista n. 1931. Mutta tässä kuvassa on jo Sokoksen rakennus, joka valmistui vasta 1952. Siis 1950-luvun puoliväli on arvaukseni noiden muiden aseman rekennusten perusteella. | |
| 27.05.2008 16:32 | Olli Keski-Rahkonen: | Aseman sisäpihalla toiseksi oikeanpuolimmaiselle raiteella taitaa olla Pr1:n tai Pr2:n vetämä Ek-vaunuista koostuva lähiliikennerunko. Aikansa Sami siis :) | |
| 07.07.2008 10:13 | Arto Hellman: | Erkki Huttusen suunnittelemaa Sokoksen taloa alettiin rakentaa Postitalon viereen 1939. Sota viivästytti rakennustyötä, ja talo valmistui vasta vuonna 1942. Sokoksen tavaratalo (http://www.sokos.fi) avattiin rakennuksessa vuonna 1952. | |
| 07.07.2008 14:16 | Joni Lahti: | Tavaratalo lienee tuossa jo auki, ainakin terassiravintolassa "osuuskaupan vintillä" ovat markiisikatokset auki. Mikä on veikkaus kuvausajakohdasta ja mikä sitten oikea? | |
| 07.07.2008 19:55 | Arto Hellman: | En lähde veikkaamaan. Rakentaminen ajoittui sotavuosiin ja siksi se kesti poikkeuksellisen pitkään. Sotien jälkeen taloon majoittui Soteva, sotakorvausteollisuuden valtuuskunta. |
|
| 30.06.2016 15:15 | Hannu Peltola: | Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja jäin pohtimaan kuvausajankohtaa. Sokoksen talo rajaa aikaisimman ajan vuodeksi 1952. Eläintarhanlahden toisella puolella ei näy Helsingin kaupunginteatteria, joka valmistui 1967. Myös Paikku-vetoinen paikallisliikenne päättyi 1967 eli 1966 kesä olisi viimeisin kuvausajankohta. Pystyykö kuvausajankohtaa määrittämään tarkemmin? | |
| 30.06.2016 20:51 | Erkki Nuutio: | Minä vuonna nuo rautatiekonepajan alkuperäis-tiilirakennukset purettiin? | |
| 30.06.2016 22:32 | Ilari Kokko: | Kuvasta uupuu myös Makkaratalona tunnettu uljaus ja sen rakennustyömaa. Makkaratalo valmistui 1967, joten ennen vuotta 1967 ja ehkä 1966 on kuva varmaan otettu. Makkaratalon edeltäjä oli ymmärtääkseni noin nelikerroksinen, mutta sitä ei näy kuvassa. Pitäisi mielestäni näkymän sillä kerrosmäärälle, joten olisiko jo purettu kuvanottohetkellä? Ehdotan vuotta 1965 tai 1966. Pitäisikö kallion virastotalon näkyä kuvassa jos olisi rakennettu...? | |
| 01.07.2016 05:27 | Petri Nummijoki: | Keskellä henkilöratapihaa näkyvä asetinlaite poistui tuolta paikalta noin 1962. Mutta tässä ei ole vielä kiitotavara-aseman laajennustakaan vaan tilalla on Helsingin konepajan rakennuksia, joten ei minusta voi olla 60-luvun puolelta laisinkaan. | |
| 01.07.2016 05:36 | Juhana Nordlund: | Minun silmiini ei osu sen enempää Lättähattuja kuin kiitojuniakaan, puhumattakaan dieselvetureista. Kalustokaan ei oikein puolla 1960-lukua, joskaan ei täysin sulje sitä pois. Petrin mainitsemat näkökohdat kuitenkin puhuisivat 1950-luvun puolesta. | |
| 01.07.2016 10:47 | Erkki Nuutio: | Kuvan konepajarakennukset ovat veturinkorjauspaja ja sorvaamo. Veturien korjaus täällä loppui 1954 ja nämä rakennukset oletettavasti purettiin 50-luvulla http://www.vaunut.org/kuva/87805?u=2783&paik=Helsinki. Uusi rautavalimo vuodelta 1945 viimeinen uudisrakennus (ei näy kummassakaan kuvassa). Se lopetettiin vuonna 1962 ja purettiin kohta. Se oli viime jäänne suurkonepajasta (enimmillään 1200 työntekijää), joka oli Suomen merkittävimpiä ja aito Edelfelt (vanhimmat osat). Kuva on 50-luvulta. Kiitos SVR 1862-1912 II on laaja kuvaus konepajasta säilynyt. VR 1912-1937 II käsittelee sitä vain niukasti (aluepiirros toki esitetty) ja VR 1937-1962 vain muutamilla maininnoilla. Lienee rehellisen työn tekemisen riittämätöntä arvostusta, että konepaja ei ole (?) saanut edes historiikkiä. Eikä edes Sanomatalon vuokralainen ole (?) maapohjansa historiaa julkaissut. Kun konepaja (ja veturitallit) jyrättiin pois ei vielä tainnut ollut tuomitsijoita maapohjalle, jonka vuosikymmenien myrkyt oli luonto itse jo bakteereillaan puhdistanut. |
|
| 02.07.2016 12:42 | Kimmo T. Lumirae: | Onko tuo ainoa jäljelle jäänyt Elielinaukion rakennus, mitä siinä nyt on ollut, Vltava ja Adeccon konttori jne., juuri Edelfeltiä? Onko tietoa sen rakennusajankohdasta? Käsittääkseni rakennus oli konepajan konttori tms. | |
| 02.07.2016 15:01 | Erkki Nuutio: | Konepajan perustamisen yhteydessä 1858-1862 pystytetyt rakennukset (kuten kuvan tiilirakennukset) suunnitteli lääninarkkitehti, myöhempi Yleisten rakennusten ylihallituksen yitirehtööri Karl Albert Edelfelt (k.1869). Hän oli taidemaalari Albert Gustaf Edelfeltin isä. Vlatavan ym rakennuksesta en löydä tietoja, mutta tyylillisestihän se on Eliel Saarisen asemaa tukeva ja sitä myöhemmin syntynyt (koska?) |
|
| 02.07.2016 17:00 | Kimmo T. Lumirae: | Rakennuksen historiasta olisi sikäli kiva tietää, jos se on ollut osa Helsingin konepajaa, niin se on ainoa siitä säilynyt rakennus. | |
| 02.07.2016 19:26 | Erkki Nuutio: | Törmäsimme mielenkiintoiseen mysteeriin koskien tätä rakennusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Vltava_(ravintola)#/media/File:Elielinaukio_-_1900_luvun_alussa,_Helsinki.jpg . Kaupunginmuseo kertoo kuvausvuodeksi 1911 ja rakennus näyttää kuvassa juuri valmistuneelta. Epäselvyyttä on arkkitehdista alkaen: oliko se Eliel Saarinen vai Bruno Granholm. Joka tapauksessa kääntöpöytä ja paikallisjunien seitsenpaikkainen talli valmistui 1910. JA tämä rakennus oli kiinteästi sittemmin puretun tallin kyljessä, tehden siihen jopa laajan syvennyksen. Valmistumisvuodeksi voitaneen siis ottaa 1910. SVR 1862-1912 II sivun 331 suunnitelmassa tätä rakennusosaa kutsuttiin varastomakasiiniksi. Suunnitelma sijoittaa pikatavaratoimistot (vuonna 1919 lopullisesti käyttöön otettuun) aseman länsisiipeen. Viitevalokuvan teksti väittää rakennusta kiitotavaramakasiiniksi - jos se sellainen on ollut, niin korkeintaan siis vuoteen 1919. Puretun veturitallin päätyseinä näkyy viitekuvassa varastomakasiinin välittömänä jatkeena. Tarvitsisi kaivaa arkistosta tiedot veturitallista, niin luultavasti Vlatavan arkkitehti varmistuisi. Saariseen viittaa asemaa tukeva tyyli. Lisäksi eräässä aseman länsipuolta valottavassa arkkitehtuuripiirroksessa sitoo rajaava pylväskuja (ei rakennettu) aseman länsisiiven Vlatavaan. Granholmiin viittaa rakennuksen yhdistyminen veturitalliin. Tallit olivat enemmän Brunoa kuin Elieliä. Tämäkin epäselvyys herättää ihmetyksen siitä, että 100 vuotta Helsingin keskipisteessä olleen merkittävän konepajan viimeisestä 50 vuodesta ei ole juuri viitsitty tietää. Ei tietoa ole ainakaan esillä ollut. Jo 50-luvulla oli modernisoinnin juoksuvauhti päällä, mutta purkamatta olisi veturitallistakin tullut jotain nousukas-Guggenheimejä ja vastaavia arvokkaampaa. Onneksi Vlatava-osuus jäi jäljelle, kaiketi Eliel-vaikutelmansa ansiosta. |
|
| 02.07.2016 21:17 | Simo Toikkanen: | Helsingin kaupungin karttapalvelu http://kartta.hel.fi/ kertoo Vltavan rakennuksen valmistumisajankohdaksi 31.12.1910. Aika monen vanhemman rakennuksen valmistumispäivä osuu vuoden viimeiseen päivään, joten voinemme olettaa, että vuoden 1910 aikana on tuo rakennus valmistunut. | |
| 03.07.2016 22:43 | Petri Nummijoki: | Vltavan rakennus on tosiaan ollut fyysisesti osa Helsingin veturitalleja eikä konepajaa. Sitä on vaikea sanoa, työskentelikö siellä silti konepajankin henkilökuntaa. Kuvasta http://www.vaunut.org/kuva/40500 voi päätellä Vltavan rakennuksen sijainnin veturitalleihin ja konepajaan nähden. Tuossa kuvassa tosin raiteet 20-24 vaikuttavat olevan jo lähtevän kiitotavaran käytössä ja varmaan Vltavan rakennus myöskin. | |
| 04.07.2016 10:20 | Erkki Nuutio: | Yllättävää että vuonna 1943 ei ratapihakaavion mukaan veturitallia enää käytetty veturitallina ja kääntöpöytäkin oli poissa. Oliko tämä pommitusvaaran vuoksi vai oliko jo 30-luvulla keskitetty koko varikkotoiminta Pasilaan (Hki oli Psl:n alavarikko vielä 1923 organisaatiossa)? Selvitettävää näyttää riittävän. | |
| 04.07.2016 13:03 | Petri Nummijoki: | Resiina-lehdessä 4/90 on pari kuvaa Hv-höyryvetureista Helsingin veturitalleilla, joten niistä päätellen talli oli käytössä vähintään 30-luvun jälkipuoliskolle asti. Voihan kysymys olla siitäkin, ettei kiitotavara mahtunut enää 40-luvullakaan rautatieaseman länsisiipeen ja/tai kaikki aseman sisäpihan raiteet tarvittiin matkustajaliikenteen käyttöön, joten kiitotavaralle olisi jouduttu ottamaan lisätilaa veturitalleilta. Myöhemminhän saapuva kiitotavara oli aseman länsisiivessä ja lähtevä entisillä veturitalleilla. Tosin saapuvaa kiitotavaraa oli Helsingissä huomattavasti vähemmän kuin lähtevää. | |
| 04.07.2016 14:30 | Reino Kalliomäki: | Kuva on otettu alempaa, ja rakennuksen eteläreunalta, kun vertaa Joni Lahden ensimmäisessä kuvassa linkkaamaan näkymään. Lähinnä olevan pikku tornin suhde Mannerheimintien toisella puolella oleviin kattoikkunoihin on muuttunut. Miksi? Arvelen varsinaisen tornin olleen varattu Valvontakomissiolle , ehkä vuoteen 1948. | |
| 05.07.2016 18:59 | Joni Lahti: | Helsingin kaupungin karttapalvelun ortokuva vuodelta 1932: http://kartta.hel.fi/link/2UdSLg Kuvassa näkyy hyvin nykyisen Vlatavan talon kompleksi kokonaisuudessaan. Kuvaa laajentamalla saa näkyviin myös koko alueen tiheän rakennuskannan. Ratapiha kokonaisuudessaan on todella laaja. Paljon on tienoo muuttunut. Ps. Kuvassa näkyvä kääntöpöytä on mielestäni kadonnut vuoden 1943 kuvassa. Onko näin? |
|
| 05.07.2016 21:38 | Petri Nummijoki: | Ei näy kääntöpöytää vuoden 1943 kuvassa mutta siinä raidejärjestelytkin viittaavat siihen, että aseman sisäpihan raiteet olisivat kokonaan matkustajaliikenteen käytössä ja veturitallit kiitotavaran makasiinina. Vuoden 1932 kuvassa lienee aseman sisäpihan läntisimmällä raiteella tavaravaunuja tai ainakin ovat matkustajavaunuiksi huomattavan pienikokoisia. | |
| 10.07.2016 20:04 | Erkki Nuutio: | Liitetään tulevan Vlatavan takapuolinen näkymä tähän kuvaan: http://www.vaunut.org/kuva/99322?u=3399&kv2=1975 | |
| 10.07.2016 22:44 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitokset kommentoijille, tässä on aika tavalla valottunut Vltavan talon historia. |