??.??.1936 / Helsinki Erottaja

??.??.1936 Kuva Helsingin Erottajalta, kuva on 1930-Luvulta Kortissa ei leimoja eikä vuosilukua

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki Erottaja
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: Helsingin raitioteitä vanhoissa valokuvissa
Lisätty: 27.05.2008 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Raitiotie

Kommentit

27.05.2008 15:48 [Tunnus poistettu]: Kuva on otettu aikaisintaan 1936, koska oikealla pilkottava Ruotsalainen teatteri on jo saneerattu nykyiseen asuunsa. Äärimmäisen hieno otos siinä mielessä, että Mannerheimintien (tuossa vaiheessa Heikinkatu) vasemmanpuoleinen kerrostalorivi edustaa vielä kokonaisuudessaan tyylipuhdasta uusrenesanssia. Olisi saanut säilyä nykypolvillekin erittäin näyttävänä ja rakennustyylillisesti taidokkaana kokonaisuutena. Tosin esim. Pietarissa tällaiset yhtenäiset uusrenesanssitalorivit ovat edelleen arkipäivää. :)
10.06.2008 10:48 Sakari Kestinen: Onpa väljää ja mannermaista!
16.09.2009 00:59 Tuukka Ryyppö: Totta. Suomi näkyy etääntyneen Euroopasta aika tavalla toisen maailmansodan yhteydessä. Samahan tosin kävi muillekin satelliittivaltioille. Ei joku Puola mitenkään erityisen köyhältä tuntunut vielä vuonna 1936. Kieltä lukuunottamatta ihan tavallinen keskieurooppalainen valtio. Eivätpä muuten kuvassa olevat tainneet arvata, millaista olisi ihan parin vuoden päästä.
26.02.2010 11:31 Tunnus poistettu: Mikä on tuo torni oikeassa yläkulmassa?
26.02.2010 13:13 Timo Valtonen: Kyseessä on Stockan mainostorni.Lisää tietoa: http://www.stockmann.com/group/fi/tietoa​_yhtiosta/stockmannin_historiaa/uusi_tav​aratalo/
26.02.2010 15:10 Joni Lahti: Tämä on hieno otos! Päivä kysymys: Montako raitiovaunua näet Mannerheimintiellä?
26.02.2010 15:10 Tunnus poistettu: Kiitos tiedosta. Seurava kysymys: Vasemmalla oleva bussi näyttää kovasti englantilaiselta 'väärän puolen' liikenteen kalustolta. Onkohan noita ollut 30-40 luvuilla liikenteessä enemmänkin, ja mistäpäin sisäänkäynti on järjestetty, sillä tuossahan periaatteessa noustaan kyytiin ns kadun puolelta.
26.02.2010 15:30 Tunnus poistettu: Vielä jatkoa tuon kuvan tiimoilta. Arvelen kuvan olevan ajalta ennen talvisotaa. Kadun oikea puoli on tutun näköinen vielä nykyäänkin, mutta voisiko joku stadin kundi kertoa, onko vasemmalta laidalta vielä jotain tallella?
26.02.2010 15:48 [Tunnus poistettu]: Vasemmalta katsottuna ensimmäinen ja neljäs rakennus (jossa teksti Uusi Suomi) ovat säilyneet, samoin Eduskuntataloa lähinnä oleva tornillinen rakennus. Keskivaiheilla on myös yksi uusrenesanssitalo yhä pystyssä. Muuta ei.
26.02.2010 19:05 [Tunnus poistettu]: No nyt vasta hokasin, että se yks mainos jossa puhutaan "Kolmen Sedän patsaasta" ja "Mannerheikinkadusta" itse asiassa juontaakin juurensa historianhavinaan.
26.02.2010 23:04 Jorma Rauhala: Taitaapi tuo kysytty bussi olla Helsingin silloisen perusbussiliikennöitsijän eli Oy Omnibus Ab:n saksalainen Büssing-NAG -alustainen ja tamperelaisen Kaipio Oy:n korittama "lovinokka" loppuvuodesta 1935. Se siitä "englantilaisuudesta". Omnibusin kalusto ja liikenneluvat myytiin kaikkinensa Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy:lle vuonna 1937. R&O:n numerot tuolle sarjalle olivat 40-52. Lovinokkabusseja oli Omnibusilla ollut jo ennestäänkin: ruotsalaisia Tidaholm/Hesselman/SAT -vaunuja ja täysin kotimainen Sisu/SAT. Oikeanpuoleinen ohjaus näihin 30-luvun stadin katureihin tulee ennemminkin siis "ruotsalaisuudesta". Ja niin: tuo bussi on tietenkin väriltään Punainen. Kuvanottoajaksi ehdotan kesää 1939, eli on seuraavan vuoden Olympialaisia varten tehtyjä kortteja.
15.10.2012 10:43 Kurt Ristniemi: Kuinkahan suurina katupuita tuolloin lie istutettu? Wikipedia nimittäin kertoo Mannerheimintiestä mm. seuraavasti: "Maailmansotien välisenä aikana Henrikin esplanadi alkoi muodostua tulpaksi kasvavalle autoliikenteelle. Kaupunki päätti vuonna 1935 kaataa esplanadin satavuotiaat lehmukset ja yhdistää Läntisen ja Itäisen Heikinkadun toisiinsa. Raitiovaunut, jotka olivat aiemmin kulkeneet muun liikenteen seassa, saivat oman kaistansa uuden leveän kadun keskelle entisen lehmuskujanteen paikalle. Hävinneen lehmuskujan korvaukseksi kadun reunoille istutettiin puurivit. Paljon myöhemmin myös kadun keskellä kulkeva raitiovaunukaista reunustettiin puilla."
Tässähän nuo Wikipedian kertomat remontit on tehty (pl. raitiovaunukaistojen puurivit), ja puut ovat jo aikalailla isoja. Voitaisiinko tässä olla jopa jo 1940-luvulla?
28.05.2013 15:33 Juhana Stolt: Autojen valkopohjaisista rekisterikilvistä päätellen kyseessä on pariton vuosi. Koska vuoden 1935 muutostyöt on tehty, ajankohta voisi olla 1937 tai 1939. En osaa voisiko kuva olla 1940-luvultakin, vaikka itse veikkaan (ilman faktoja) 1930-lukua.
19.03.2017 22:27 Esa J. Rintamäki: Edellä tuli maininta Hesselmanista. Se oli ns. puolidieselmoottori, jossa oli yhdistetty diesel ja sytytystulpilla tapahtuva sytytys. Toisin sanoen: dieselpolttoaine suihkutettiin sylinteriin ja sytytettiin sytytystulpan kipinällä (samalla tavalla kuin bensiinimoottorissa). Käytöstä Hesselman--järjestelmä poistui sotien jälkeen (ainakin Suomessa). Näyttää siltä että normaalin dieselin sytytystapa korkean paineennousun (puristustahdin aikana) aiheuttaman lämmönousun avulla vaati aikoinaan suunnittelutaitoa ja oikeaa materiaalinvalintaa (kallista!), joten Hesselmania voisi pitää jossain määrin sanotaan nyt vaikkapa hätävarjelun liioitteluna. Käytännössä Hesselmanin sytytystulpat eivät oikein tahtoneet kestää käytössä. Myöhemmin tavallinen dieselmoottori syrjäytti Hesselmanin, jossa oli virranjakaja ja muutkin sähkölaitteet, joita normaali diesel ei tarvinnut (hehkutulppia lukuunottamatta). Lisäksi, Hesselman oli "muodissa" 1930-luvulla. Mahdollisuus käyttää bensiiniä halvempaa polttoainetta vaikutti osaltaan myös. Säädettiinhän dieselvero 1930-luvun lopulla.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!