09.08.2008 / Kiuruvesi, Kiuruvesi
09.08.2008 H492 (Dm12 4413) on pysähtynyt Kiuruveden asemalle.
Kommentit
| 10.08.2008 08:32 | [Tunnus poistettu]: | Olikohan niin että tuo kuvassa näkyvä vesitorni kuuluu jollekin perinneyhdistykselle ja sen vuoksi säilynyt hyvässä maalissa. Vai onko vain näköharha? | |
| 10.08.2008 11:01 | Tapio Muurinen: | Antti, kun höyryjen elintapoja tunnet, niin pääsikö esim. Risto välin Ilm-Yv (n. 150 km) samoilla vesillä? Vuonna 1973 Tr1-tavarajunat ajoivat tässä säännöllisesti. | |
| 12.08.2008 09:19 | [Tunnus poistettu]: | Vanhempien kollegoiden kertoman mukaan Ristossa riitti vesi ja hiilet mainiosti Ilm-Yv ja Ilm-Pm välillä, noin normaalisti. Riston hiilen keskikulutus on erään näkenäni taulukon mukaan 16 senttaalia/100km, vesimäärästä ei kai ole tarkkaa tietoa. Vettähän ei kai laitettu mihinkään muistiin paljonko sitä kullekin veturille on annettu, polttoaine kirjattiin aina muistiin. Keli ja juna tietysti vaikuttavat kulutukseen aika paljon. Muistan erään Yv:sta tuloreissun. Veturina oli Dv12. Radalla oli hieman pakkaslunta ja lisää tuiskutti koko matkan. Pakkasta reilu 20. Junassa oli tyhjiä avovaunuja joku 120 akselia. Lähtiessä oli tankki täys ja Iisalmessa sinne laitettiin 840 litraa löpöä. Dv12 haukkasi liki 600litraa/100km. Normaalisti laskettiin Dv12:sta 250 ja Dr13:sta 400l/100km niin silloin polttoaine riitti. Eräs vanha kuljettaja kertoi Yv-Ilm välillä menneen joskus 48 kuutiota halkoja Tv1:sessä. Kertoi ettei hänen mielestään sillä reissulla ollut höyryveturissa lainkaan romantiikkaa. | |
| 12.08.2008 11:32 | Niila Heikkilä: | Höyryjen halonkulutuksessa puhuttiin ilmeisesti heittokuutioista, johtuen halostuslaitteistolla lastatuista haloista. Museoliikenteessä ja ehkä kai halkopolttoisessa Kanassakin kuution mittayksikkö lienee lähempänä pinokuutiota. Tietyntyyppisistä puista kasattu heittokuutio siis tavallaan kulutti enemmän halkoja kuutioissa mitattuna kuin kulutus olisi ollut pinotusta tavarasta otettaessa. Joka tapauksessa puunkulutus on ollut valtaisaa. 48 motin heittely yhden päivän aikana suotuisissa olosuhteissakin on suoritus, joka sai varmasti normaalit kesämökin polttopuutalkoot tuntumaan marjanpoiminnalta eikä miesten hommalta. | |
| 12.08.2008 12:59 | Teppo Niemi: | Kyllä jo runsaan 10 kuution pinoaminen tuntuu tottumatta paikoissa. Viime sunnuntana tuli n. 4 h aikana pinotuksi vaunuun veturihalkoja (n. 1/2 m pituisia) yhtenä osana valmistautumisessa kohti Rautatiemuseopäiviä. Ja kyllä se tuntui tottumatta paikoissa jo illalla ja maanantaiaamuna. Ja kun katseli autolla tuotuja halkokasoja ne tuntuivat huvenneen silmissä, vaikkei pinoja tullutkaan hirvittävän montaa.... | |
| 12.08.2008 15:05 | [Tunnus poistettu]: | Kaverin kertoman mukaan muutamassa paikassa ei ollut halotuslaitetta vaan halot annettiin suoraan mittavaunusta ja ne joutui vielä latomaan tenderille, osa siis täytyi käsitellä kahteen kertaan. Kyllä ne kuutiot on pinokuutioita. Halot mitattiin katkomisen jälkeen latomalla ne mittavaunuun ja siitä ne kaadettiin kuljettimelle tai halkotarhan "parvekkeelta" tenderiin. Tenderissä ne sitten olivat kuin huolimattoman halot liiterissä, noin kansanomaista ilmaisua käyttäen. | |
| 13.08.2008 21:32 | [Tunnus poistettu]: | Halkojen kulutuksen ollessa suurimmillaan sotien jälkeen halkoja poltettiin vetureissa liki 3 milj.kuutiota vuodessa. Elikkäs 2 metriä korkea pino Hangosta Utsjoelle. Tarvittiin tekijöitä, kuljettajia, ym. henkilöstöä. Vapo hoiti hankinnat. Liikenteellä oli kotimaata työllistävä vaikutus. | |
| 14.08.2008 02:41 | Niila Heikkilä: | Tuosta saadaan hieman verrokkia kun mietitään että 1940-luvulla Suomen metsien kokonaiskasvu on ollut jotakuinkin 50 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Nykyisen tehometsätalouden ja suuremman metsäalan johdosta puuston kasvun määrä on suurinpiirtein tuplaantunut, eli ollaan tasolla 100 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Höyryvetureiden vuosittainen halonkulutus on kuitenkin pienentynyt prosentuaalisesti monin verroin enemmän, ollen tätänykyä kymmeniä, ehkä maksimissaankin muutamia satoja kuutioita vuodessa :) |