??.??.1900 / Pohjois-Esplanadi, Helsinki

??.??.1900 Laitan sivuille 5 kuvan sarjan noin 100 vuotta vanhoja kuvia, joista en edes itse muista olen ne saanut, veljeni on ne minulle jostain skannannut, onko se niin että valokuvan tekijänoikeussuoja on 50 vuotta ottohetkestä (katsoin finnlex:tä). Eli sen mukaanhan tällaiset kuvat voi tänne vapaasti laittaa. Osa näyttää olevan postikortteja. Olen tässä viime aikoina huomannut että sivuilla on käyty keskusteluja paperikuvista skannattujen kuvien käyttäytymistavoista niitä sivuille laitettaessa, liian suuri/pieni ym kiusallista kämmyilyä. Jos porukka on kiinnostunut syventämään tietojaan tältä alalta , niin voin järjestää siihen koulutusta joskus vuodenvaihteen jälkeen. Samainen veljeni työskentelee kuvanhallinnon asiatuntijatehtävissä Suomen suurimmassa kauppaliikkeessä johon on rakennettu viimevuosina aivan mahdoton kuva/videopankki ja siihen hallintajärjestelmä. 10- 20 junaharrastajaa voisi olla sopiva määrä, saataisiin talolta varmaan vielä iltapalaakin ja voitaisiin käydä samalla tutustumassa talon omaan museoon . Sitten täytyy miettiä että miten se vaikuttaa kun ammattilaiset tekevät niitä töitä mäkillä ja me muut PC:lä. Mutta laitetaan asia ns.mietintämyssyyn.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jouni Halinen
Kuvasarja: Hevosratikoita
Lisätty: 21.09.2008 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Raitiotie

Kommentit

21.09.2008 15:47 Jouni Halinen: Tässä ihmetyttää mikä on ratikkan vetovoima 1.edessä oleva herrasmies 2.tuo iso koira (onko Berhantilainen) 3.vai onko vetohevonen mennyt puiston puolelle haukkaamaan apetta,ja mahdollisesti heilauttamaan hiukan vesiviskuria, mutta eihän vetoaisaakaan näy missään. 4.vai onko katolla jonkinmoinen virranotin, josta sähköntarve hoituu. Lamppuhan näyttää kyllä kaasulampulta.
21.09.2008 16:36 Markku Blomgren: Käytettiinkö hevosraitiovaunuissa aisoja? Vai oliko vain valjaat välissä (hevostermit hieman hakusessa), koska vaunuissahan oli jarrumies joka tapauksessa. Päällä ei näy johtoja muita kuin varhaiset puhelin-/sähköjohdot? Niin, eli vastaus olisi kai 3. ;)
21.09.2008 19:23 Jouni Halinen: Otin tähän vertailukuvan kokonaisesta hevosratikasta. Ja kyllähän se samalta vehkeeltä vaikuttaa eli vaihtoehto 3 http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuva​kortti.html?photo_id=1013945&language= (Käyttäjä muokannut 21.09.2008 19:26)
02.02.2009 16:45 Tunnus poistettu: Olen nähnyt kuvia hevosvetoisista raitiovaunuista joissa ei ollut kovin kiinteitä aisoja ja se vaikuttaa järkevältä. Saa vähän joustavuutta 'moottorien' ja vaunun väliin. Vaunuun tarvittiin tietenkin jarrut ja pätevä ajomies.
25.05.2009 16:34 Juhana Siren: Tossa jonkinlainen kuva raitiovaunusta hevosineen: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuva​kortti.html?photo_id=1013932&language=
26.01.2011 10:16 Kurt Ristniemi: Hevosraitiovaunuhan tämä on. Vaunuissa ei tosiaankaan käytetty aisoja, vaan niitä vedettiin vetohihnoilla. Aika hämmästyttävää sinänsä, kun Helsingissä kuitenkin oli aikamoisia mäkiäkin. On siinä saattanut jokukin polle saada vaunun kipeästi kintereilleen. - Sama vaunu (nro 12) on kuvituskuvana Suomen Raitioseuran vallan mainioilla sivuilla: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/h​ro/hevoset/hevoset.htm - Kuvan ajoittaminen onkin sitten haasteellisempaa: Kuvan ottaja, valokuvaaja Karl Emil Ståhlberg, kuvasi vuosina 1889-1919. Tämä Scandian vuonna 1891 valmistama vaunu nro 12 poistettiin käytöstä välillä 1900-1908. Vaunu on ajanut (ainakin) linjalla 1, jota ajettiin syyskuuhun 1900 saakka. Sähkövoimaan Helsingin raitiolinjoilla siirryttiin syyskuussa 1900, ensin Töölön ja Hietalahden välillä. Koko verkko sähköistettiin vuosina 1900-1901, ja viimeinen hevosvetoinen linja lopetettiin siten vuonna 1901. Kuvassa ei näy raitiovaunun sähkölinjan tolppia edes rakenteilla. Siten voitaneen olettaa kuvan olevan 1800-luvun puolelta. Tarkempi määritys saattaisi olla mahdollista ehkä rakennusten tai muiden yksityiskohtien avulla.
11.03.2015 21:22 Jouni Halinen: Näkymä tänäpäiväna. http://vaunut.org/kuva/99619
16.03.2017 02:30 Esa J. Rintamäki: Bernhardilainen ei näytä noin "laihalta". Mahdollisesti koira saattaa olla setteri.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!