20.09.2008 / Falköping, Ruotsi, Ruotsi
20.09.2008 Svenska Motorvagnsklubbenin, http://www.smok.nu kalustoa Falköpingin tallissa. Laidoilla Y6-sarjalaiset - vasemmalla 1116 ja oikealla 1131 - keskellä Y7 1177. Moottorina kaikissa Scania-Vabis D815, 200hv. Vaihteistona 5-vaihteinen Wilson.
Kommentit
| 26.09.2008 15:24 | Simo Haavisto: | Komea näky kerrassaan, så lagom :) | |
| 17.01.2009 23:14 | Joona Kärkkäinen: | Mitä eroa on Y6 ja Y7 sarjoilla? | |
| 18.01.2009 00:54 | Eljas Pölhö: | Y6 istuimet olivat 3+2 (53 paikkaa) ja Y7 2+2 (47 paikkaa). Y8:ssa oli vielä mukavammat istuimet ja istuinpaikkoja oli vain 36. Haku ei muuten suostu hakemaan ruotsalaisia sarjamerkkejä, kuten Y6 tai Ra. Aika vaikea nähdä onko kysymykseen vastattu joskus aiemmin. | |
| 18.01.2009 01:26 | Jorma Toivonen: | Olisiko tuossa Y8-sarjalaisessa ollut mukana myös tavara-osasto ? Valmistusmäärä vain 29kpl. Muuta tietoa ei ole, lieneekö arveluni oikea ? | |
| 18.01.2009 01:49 | Eljas Pölhö: | Ei ollut tavaraosastoa. Ne oli tehty erityisen mukaviksi ja alunperin sijoitettiin pitkille linjoille pohjoiseen Ruotsiin. | |
| 18.01.2009 11:40 | Jorma Toivonen: | Elias on oikeassa, sotkin ohjausvaunuun UBF8Y. | |
| 01.02.2010 16:56 | Topi Pikkarainen: | Katsoppas! Dm6/7 serkkuja! | |
| 16.03.2017 01:08 | Esa J. Rintamäki: | 1116:ssa on alkuperäisen mallinen pakoputki katolla. Oikeastaan Dm6-7-serkkuja oli Hilding Carlssonin TGOJ:lle valmistamat YBos-vaunut ja SJ:n sarja YCo4 liitevaunuineen. Niitä ei montaa ollut, YCo4:ää vain neljä vaunua. Pikkuserkkuina voitaisiin pitää myös SJ:n kapearaiteiset lätät YP ja Y5T erilaisine liitevaunuineen. Hilding Carlssonia voidaan pitää koko rälsbussi-idean isänä, sillä hänen verstaassaan Uumajassa tehtiin ensimmäinen rälsbussiksi noteerattava vaunu vuonna 1932. Se sai alunperin numerokseen 91 resiinasarjasta, mutta sittemmin muutetiin numeroksi 310. Se pääsi Ruotsin rautatiemuseoon 1940. Sen jälkeen HC valmisti kaksiakselisia Y-rälsbusseja liitevaunuineen niin normaaliraiteisena kuin myös kapearaiteisena. Neliakselisia Yo-sarjan vaunuja alettiin valmistaa 1938. Niiden hiukan korkeampikattoinen versio oli sarjaa Yo1s. Myös neliakselisia kapsurälsbusseja oli. Rälsbusseja valmisti myös Motala verkstaderna ja Nohab, joitakin mainitakseni. Olipa SJ:llä myös kaksiakselisia tavararälsbussejä. Sähkörälsbusseja kokeiltiin ensi kerran 1945, kapsuna 1950. Kuvan Ruotsinlätät ovat SJ:n omaa suunnittelua ja niitä valmistettiin 1953-1960. Valmistajina oli Hägglund & Söner, Kalmar Verkstad, Arlövin ja Linköpingin rautatienkonepajat. Rälsbusseja näki koko Ruotsin alueella, niin SJ:llä kuin myös yksityisillä radoilla. | |
| 16.03.2017 01:19 | Esa J. Rintamäki: | Kuvasta voidaan nähdä että Ruotsinlättien kuljettajan etuikkunasta poistettiin poka pois näkökenttää häiritsemästä. Muutostyö suoritettiin 1970-luvulla. Muistaakseni SJ:n konepaja Örebrossa huolehti lättien korjauksista. | |
| 16.03.2017 22:45 | Esa J. Rintamäki: | Taas minä mokasin! Kaikkien rälsbussien äiti sai numerokseen 200 resiinasarjasta, eikä 91 kuten edellä kirjoitin. Pahoittelen tapahtunutta. Kuten mainittu, se numeroitiin uudelleen, numeroksi tuli 310 ja sarjamerkiksi Yd. Sen siitä saa kun ammoin unohtuneella kouluruotsilla yrittää tavailla ostamiaan viisaita kirjoja... | |
| 14.11.2019 11:24 | Seppo Rahja: | Ruotsinlättien ilme on huomattavasti apeampi ja alakuloisempi kuin suomalaisten serkkujen. Vrt. http://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | |
| 15.11.2019 00:43 | Esa J. Rintamäki: | Erään näkemyksen mukaan ruotsinlättien etuvalot sijoitettiin alas siksi, että ne toimisivat myös sumuvaloina. Tämä piti paikkansa ainakin sarjoissa YBo4t ja YBo4p. Nämä olivat Märsta-Verkenin valmistamia teräskorisia kapsurälsbusseja, joista ensimmäinen valmistui 1948 koeajoihin. Viimeinen Märsta-vagn romutettiin 1972. |