17.09.2008 / Trondheim, Norja
17.09.2008 Vanhaa Nohabia käytetään Marienborgissa erilaisissa siirtely-tehtävissä, vasemmassa päässä oli jonkinlainen automaattikytkin - moottori-vaunujen siirtelyyn?
Kommentit
| 02.10.2008 09:30 | Simo Toikkanen: | Tämä veturihan on yksi Nohabin VR:ää varten rakentamista vetureista, jotka sittemmin myytiin NSB:lle ja saivat litteran Di3b. | |
| 02.10.2008 11:10 | Juha Kutvonen: | Tässä sama kone vielä tositoimissa yhdessä Suomessakin vierailleen 643:n kanssa: http://vaunut.org/kuvasivu.php/8542 - Jos VR olisi nämä veturit aikoinaan ostanut, niin tuskinpa olisivat enää käytössä (vrt. Dr12). | |
| 02.10.2008 11:29 | Juhana Nordlund: | Ja samansukuista veturikalustoa on tietynlaisessa käytössä myös Tanskanmaalla: http://vaunut.org/kuvasivu.php/50223 | |
| 02.10.2008 11:51 | Petri Nummijoki: | Toisaalta Dr13-vetureita tuskin olisi tilattu, jos Nohab-vetureita olisi saatu ostettua Suomeen. Käyttöaikaa olisi siis riittänyt johonkin vuosituhannen vaihteeseen asti. Tosin vaatimattoman kitkapainon vuoksi näiden käyttömahdollisuudet olivat Dr12-veturia huonommat, joten luultavasti Dr12-veturit olisivat kestäneet tässä tilanteessa 90-luvun loppuun ja nämä olisi hylätty jo 80-luvulla. Varmaankin Dr12-vetureita olisi myös valmistettu huomattavasti enemmän kuin 42 kpl. | |
| 03.10.2008 01:06 | Mika T. Polamo: | Ylläpitoooo! Näissä kuvissa on virus. Mulle iski kauhea matkakuume. Edes Iburanaxperin 400kg ei auta. | |
| 03.10.2008 10:37 | Miika Rissanen: | Turvallisuuspäivitys 2.0.1.8b: Älä turhia, matka epäonnistuu kuitenkin. Kadotat passisi ja kännykkäsi. Joudut ryöstetyksi, jos et jo matkatoimistossa, niin asemalla viimeistään. Saat kolmen viikon mahataudin. Ja kaikki kalusto jota olet tullut kuvaamaan, on siirretty muualle etkä näe niistä kaakunvatkaimen varren pultinpäätäkään. | |
| 04.10.2008 08:48 | Johannes Erra: | Tuo kuvan veturi on ainoa edelleen NSB:n kirjoilla oleva Di3-veturi. Talvisin sitä käytetään Bergenin radalla apuveturina vaikeissa lumiolosuhteissa. Di3-vetureita käyttävät Norjassa edelleen myös Ofotbanen sekä rataviranomainen, Jernbaneverket, joiden molempien veturit kuuluvat Di3a-sarjaan. | |
| 22.11.2008 08:54 | Tunnus poistettu: | Oliko se niin, että Nohab oli Suomessa testissä ennen HR13 sarjan hankintaa. Kuljin tuolloin Tampereelle oppikouluun junalla ja näin Nohabin usein. Muistaakseni oli koeajossa ainkin yksi muukin ulkomainen veturi, mutta siitä on hyvin hatarat mielikuvat. Osaako joku minua vanhempi kertoa? |
|
| 22.11.2008 11:12 | Tapio Muurinen: | Tämä oli Suomessa vuokralla hieman yli vuoden. Tuli maahan 12.1958, mutta palautettiin jo ennen vuokra-sopimuksen päättymistä 1.1960. Tänä aikana veturi veti lähinnä pikajunia Helsingin ja Seinäjoen/Kouvolan välillä. Tänä aikana tuli kilometrejä n. 260000. Se on ollut Tampereella varmaan tavallinen näky. Toukokuussa 1959, kun ensimmäiset Hr12-veturit olivat valmistuneet. Nohab otti "yhteen" uuden Hurun kanssa Utin suoralla kiihdytys- ja jarrutuskoeajoissa. Ensimmäinen Hr13 tuli Suomeen 1962 lopulla, mutta Erkki Aallolla oli asiasta oma näkemys jo paljon aikaisemmin. Nohabin kanssa amoihin aikoihin oli kokeiltavana toinenkin linjaveturi, KDh 1 (haulla löytyy kuviakin), sekä pari järjestelyveturia. | |
| 22.11.2008 13:31 | Tunnus poistettu: | Kiitos Tapio Muuriselle! Katsoin KDh1:n kuvaa, ja ilmeisesti näin sen joskus, mutta oli paljon oudompi lintu kuin tuo Nohab. Jos niitä järjestelyvetureita on ollut Tampereen ratapihalla, niin en ole kiinnittänyt huomiota kun siellä oli vaikka minkälaista laitetta. Kiinnostavampi oli Lokomon piha! |
|
| 24.11.2008 09:37 | Simo Toikkanen: | Muistan jostain lukeneeni, että Nohabilla ajettiin Helsingistä Tampereen suuntaan ja MaKilla taasen Kouvolan suuntaan. Tästä syystä lie MaK ollut Tampereella huomattavasti harvinaisempi näky kuin Nohab. | |
| 24.11.2008 17:04 | Arto Lopia: | Tapio: Onko mitään muistikuvaa, kumpi pärjäs paremmin kiihdyttelyssä ja jarruttelussa? | |
| 24.11.2008 20:56 | Tapio Muurinen: | Siitä kisasta ei juurikaan ole näkynyt tai kuulunut vertailuja, mutta sen perusteella, että veturi olisi haluttu ostaa Suomeen, sen on täytynyt olla hyvä. Määrärahoja ei kuitenkaan saatu, ja "kohun saattelema" veturi palautettiin Ruotsiin jo ennen vuokrasopimuksen päättymistä. Tuohon aikaan veturien hankinta kävi muutenkin poliittisesti lämpimänä; haluttiin turvata kotimaisia teollisuutta, mutta muitakin vahvoja näkemyksia asiasta oli. | |
| 24.11.2008 21:12 | Tapio Muurinen: | Markku ja Simo: Vuoden 1959 lopulla oli Tampereella n. kuukauden mittainen vetureiden "kolmimaaottelu" Suomi-Ruotsi-Saksa. Silloin MaK:ia on voitu siellä päin nähdä. Muuten veturi pyöri Kouvolan reviirillä. | |
| 10.10.2009 00:23 | Eljas Pölhö: | Nohabin arkistosta löytyvien kirjelmien mukaan KDs1 (Nohab 2402) lähti Hyvinkään konepajalta kohti pohjoista 25.1.1960 klo 13 jälkeen ja ylitti rajan Torniosta Haaparantaan 5.2.1960. Nohab tarjosi vetureiden kokoonpanoa Suomessa Hyvinkään konepajalle tai vaihtoehtoisesti tamperelaisille veturitehtaille. Suomalaisen työn arvo olisi ollut 25% veturin hinnasta. Suomalaiset veturinkuljettajat pitivät epävirallista boikottia Nohabin ajamiseen vauhdittaakseen Hr12 lisätilausta ja vielä 25.1.60 aamulla oltiin epävarmoja saadaanko veturille kuljettajaa, mutta oltiin toiveikkaita, koska kyseessä oli veturin vienti pois maasta. Kirjelmässä 8.3.1960 Suomen Boforsin johtaja (Nohabin omistajan firma ja samalla Nohabin edustaja Suomessa) ilmoitti vierailtuaan ministeriöissä ja pääjohtaja Aallon luona saaneensa vahvistuksen, että Nohab saa 40 veturin tilauksen noin 10 päivän sisällä. | |
| 10.10.2009 05:25 | [Tunnus poistettu]: | Mielenkiintoista tietoa, Elias! Katsokaa mikä veturimalli on kestänyt ja on YHÄ käytössä! Kommunistit siis estivät hyvän veturin valmistuksen ja saatiin tilalle kelvoton Dr12. | |
| 10.10.2009 10:35 | Tero Korkeakoski: | Tuskin nämä Suomessa olisivat enää käytössä. Kyllä joku syy poistoon olisi keksitty. | |
| 12.10.2009 09:33 | Petri Nummijoki: | Varmaan KDs1 (Nohab) olisi ollut kestävä mutta sen 72 tonnin kitkapaino oli täysin riittämätön raskasta tavaraliikennettä ajatellen. Hr12/Dr12-veturin kitkapaino oli sentään 122 tonnia ja vetovoiman ero KDs1:een verrattuna tämän mukainen. Kyllähän yksittäisellä Nohabilla voitiin ajaa paljon, kun sille räätälöitiin kierto, jossa oli pelkkiä pikajunia mutta Suomen olosuhteissa ja liikennetiheyksillä oli mahdotonta löytää järkevää käyttöä 40 veturin sarjalle, joka oli liian heikko pääratojen tavaraliikenteeseen ja liian painava sivuradoille. Siksi on pelkästään hyvä asia, ettei Nohab-kauppa toteutunut. Tilanne voisi olla toinen, jos kauppaa olisi käyty ensisijaisesti Co'Co' -pyöräjärjestyksen omaavasta Nohabista. Tietääkö Eljas, miksi valinta kohdistui nimenomaan A1A'A1A -pyöräjärjestyksen Nohab-veturiin? Halvemman hinnan vuoksi? | |
| 12.10.2009 10:53 | Eljas Pölhö: | En tiedä miksi valinta kohdistui pyöräjärjestykseen A1A'A1A' ja olen sitä ihmetellyt. Seuraavista kirjelmistä voi ehkä vetää johtopäätöksiä, tai sitten ei. 4.4.1957 VR pyysi Nohabilta tarjousta 50 veturista, joiden sn oli 140-150km/h ja akselipaino mielellään ei yli 18,5 tonnia. Tuohon maailmanaikaan A1A-teli oli yleinen pikajuniin tarkoitetuissa vetureissa ja matala akselipaino varmaan myös innosti samaan telimalliin. Neuvottelussa 10.5.1957 johtaja Ivalo esitti kantanaan, että pyörästön olisi oltava Co'Co' ja Nohab teki laskelmat ja tarjouksensa sen mukaisesti. Samoihin aikoihin VR neuvotteli Nohabin kanssa 10-25 kappaleesta keveämpiä keskiohjaamollisia vetureita (vastaa myöhempää Sv12/Dv12-sarjaa). Vuosina 1957-60 neuvottelujen kuluessa vetureiden määrät poukkoilivat sinne ja tänne ja samoin määrien suhde raskaampien ja keveämpien välillä. Mahdollisesti KDs1 oli sitten jonkinlainen kompromissi näiden välillä ja haluttiin nähdä mihin se pystyy. Ajettiinko sillä esim koskaan 150km/h, en tiedä. MaK'illa ajettiin 156km/h Saksassa, en tiedä mitä Suomessa. Kuten Petri jo yllä sanoo, oli KDs1:n vertailu Hr12:een tavaraliikenteessä täysin epäsuhtaista. | |
| 12.10.2009 11:39 | Tapio Muurinen: | Kun Tanskanmaalla käydessäni 1970-luvulla katselin näitä "sillä silmällä", jäi sellainen "mutu"-tuntuma, ettei nuo meikäläisille Huruille pärjäisi. | |
| 12.10.2009 11:57 | Petri Nummijoki: | Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista. Voisikohan kysymys olla sitten siitä, että VR:llä ajateltiin ulkomaisen veturihankinnan menevän helpommin eduskunnassa läpi, jos tilattava veturi on kyllin erilainen kotimaassa valmistettaviin verrattuna? Ensimmäiset 6 kpl Hr12-vetureita oli tilattu jo 1956, joten sen jälkeen raskas Co'Co' -pyöräjärjestyksen omaava ulkomainen veturi oli mahdollista tyrmätä sanomalla, että vastaavia rakennetaan kotimaassakin. |