23.04.1968 Tr2 1314 Riksun romujonossa.
24.12.2008 10:53 | Tapio Muurinen: | Kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/11816 enemmän tätä komeaa letkaa, joka hieman "eli". Seuraavana taitaa pilkistää 1308:n pääty. | |
20.06.2013 14:39 | Raimo Harju: | Nämä kai liikkuivat aikanaan myös Hyvinkää-Hanko radalla. | |
20.06.2013 14:45 | Eljas Pölhö: | Liikkuivat loppuvuosinaan muutaman vuoden ajan ahkeraan Riihimäki-Karjaa -tavarajunissa. Karjaalta etelään niitä ei laskettu painon vuoksi. Todistuskappaleitakin löytyy http://vaunut.org/kuva/80566 ja http://vaunut.org/kuva/80567 | |
20.06.2013 15:36 | Petri Nummijoki: | Karjaan ja Hangon välille raskaat kiskot tulivat vasta vuoden 1970 paikkeilla, kun Helsingin ja Riihimäen väliltä oli vapautunut 50-luvulla asennettuja 60 kg:n kiskoja. Tämä oli liian myöhään Tr2-vetureiden kannalta, koska niiden käyttö päättyi jo alkuvuodesta 1968. | |
17.07.2020 23:27 | Raimo Harju: | Näitten käyttöaika jäi varsin lyhyeksi, verrattuna Ristoon ja Ukko-Pekkaan. | |
18.07.2020 00:42 | Esa J. Rintamäki: | Kuulemma tuonaikaisen 60 kg:n kiskon päällä pystyi huonompi mies syömään eväänsä...? | |
18.07.2020 10:50 | Jouni Hytönen: | Muuta hyvää siinä kiskoprofiilissa ei sitten tainnut ollakaan. :-/ | |
19.07.2020 22:41 | Petri Nummijoki: | Ero on vielä suurempi jos huomioidaan, että Hr1- ja Tr1-veturit olivat aktiivikäytön jälkeen yli vuosikymmenen varastoituna pahojen päivien varalle. Mutta varmaankin huollon kannalta oli järkevää luopua Tr2-vetureista jo melko varhain, kun sarja oli suhteellisen vähälukuinen ja erosi rakenteeltaan huomattavasti VR:n muista veturityypeistä. Pari muutakin syytä voi olla. 60-luvun jälkipuoliskollakin erityisesti Itä-Suomesta löytyi vielä useita kevytkiskotteisia ratoja, joille tämä ei soveltunut Tv1-vetureiden korvaajaksi. Sitten työjuniin ja vaihtotöihin Tr1 lienee parempi, kun niissä voinee takaperin ajettaessa tähystää kuljettajansuojuksen takaseinässä olevasta ikkunasta mutta näitä kai ajettiin takaperin lähinnä kuulo- ja tuntoaistin varassa? | |
22.07.2020 00:26 | Juha Toivonen: | Ison maailman hajua = johtoteli, 5 vetopyöräkertaa. Tr2, BR44, BR42, BR52, BR50, BR58, jne... Suomessa 2-8-2 vei kuitenkin voiton kehityksessä sodan jälkeen. Miksi näin kävi? Olihan Truman selkeästi ärhäkkäämpi vetopeli, kuin esim Risto. Toisaalta saksalaisilla 42, 44, 50, 52 - sarjoilla päästiin samaan 80 km/n huippunopeuteen kuin Ristollakin. Juurikin Euroopassa 2-10-0 hallitsi tavaraliikennevetureiden kehitystä alkaen 1920/30-luvun. | |
22.07.2020 10:57 | Petri Nummijoki: | Jälkikäteen ajateltuna Tr1:n olisi varmaan pitänytkin olla pyöräjärjestykseltään 2-10-0 ja Hr1:n 4-8-0 http://www.vaunut.org/kuva/49062. Mutta 30-luvun päätöksentekijät eivät voineet tietää, että sodan ja pula-ajan vuoksi vetovoimalla tuli olemaan höyrykauden loppuaikoina suurempi merkitys, kuin vauhdilla. Oikeastaan 30-luvun loppu oli Suomessa höyryvetureiden huippukausi mitä tulee aikataulujen nopeuteen. Sitä parempaan yllettiin vasta 50-luvun puolivälin aikoihin Dm4-vetoisilla kiito- ja moottoripikajunilla. | |
22.07.2020 12:38 | Esa J. Rintamäki: | Muistan nähneeni rautatiehallituksessa käydessäni koneteknisen toimiston piirustusarkistossa luonnoksia Ukko-Pekan suunnitteluvaiheista. Yksi luonnoksista oli juuri 4-8-0. Tätä pyörästöjärjestelmäähän käytettiin muun muassa Ranskassa. |