06.05.1904 / Lappeenranta, Simola
06.05.1904 Tässä idyllinen keväinen näkymä Simolan asemalta, vuodelta 1904. Kortin lähettäjä on ainakin päivännyt sen ko vuodeksi, 6:s toukokuuta. Pvm näet rullaamalla !
Kommentit
| 06.01.2009 13:07 | Timo Salminen: | Saisiko tuohon ajankodaksi sen vuoden 1904, jos vaikka sattuu, että tulee joskus hakeneeksi ajankohdan perusteella? Nythän kuvausajaksi on merkitty tämä päivä. | |
| 06.01.2009 15:06 | Osmo Kojo: | On vielä outoa tuo muokkaaminen. Nyt näyttäisi onnistuneen tuon päivän vaihtokin. | |
| 07.03.2011 08:28 | Kurt Ristniemi: | Mistä lahtien asemilla piti olla myös venäjänkieliset nimikilvet? Onko tiedossa kiertokirje tms. jossa asiasta määrätään? Ja vastaavasti: onko olemassa kiertokirje, jossa venäjänkieliset nimikilvet jätetään taas pois? | |
| 07.03.2011 18:34 | Timo Valtonen: | SVR:n ensimmäisen 50:n vuoden historiikissa on määräykset ainakin siitä miten kyltitys SVR:n radoilla ja liikenteessä piti olla Venäjän puolella rajaa. En muista oliko esimerkiksi asemien nimikilpiä Suomen suurruhtinaskunnan puolella erityisesti määritelty. Erityistä syytä siihen ei ollut, koska suurruhtinaskunnan viralliset kielethän olivat ruotsi ja suomi. Kirja on nyt lainassa niin en voi tarkastaa asiaa. Viimisen keisarin aikaisiin sortokausiinhan nuo kiristyneet määräykset liittyvät, mutta tarkkaa ajankohtaa en nyt pysty määrittelemään. Postiasetuksellahan vuonna 1890 postilaitos venäläistettiin, mutta varsinainen kieliasetus ja määräys katukilvissä käytettävistä kielistä annettiin vuonna 1904. Vuotta myöhemmin eli 1905 Kakkos-Kolja eli keisari ja suurruhtinas Nikolai II perui venäläistämisasetukset kun Venäjällä meni muutenkin niin huonosti sotien sun muiden takia ettei ollut syytä ärsyttää suomalaisia liikaa. Vuonna 1909 alkoi samaisen keisarin toimesta toinen sortokausi, jota kesti sitten itsenäistymiseen asti. Silloin varmasti kaikilla asemilla oli kylteistä ylimpänä venäjänkielinen versio kummallakin puolella rajaa. | |
| 07.03.2011 21:55 | Joni Lahti: | Eräässä katukilvessä noilta ajoilta Helsingistä lukee isoin kirjaimin tässä järjestyksessä allekkain: БРЕДГОРДСКАЯ УЛ – LAUTATARHAN KATU – BRÄDGÅRDS GATAN. Siis venäjännös on tehty suoraan ruotsinkielisestä nimestä. Samaa sävel toistuu venäläisessä linnoituskartassa. Pääradan varrella olivat asemat: Стаффанс-бю, Staffansby ja Мальмъ, Malmi sekä Боксбакка, Bocksbacka http://ormusmaki.tripod.com/historiaa.html Veikkaan, että rantaradan varressa nimet olivat samantyyppisiä eli Pitäjänmäki on voinut olla Соккенбакка. Mutta missä meni raja, jossa venäjännökset tehtiinkin suomenkielisistä nimistä? Miten vaikkapa Oulu/Uleåborg, Pietarsaari/Jakobstad taikka Turku/Åbo on kirjoitettu venäläiseen kilpeen? Entä Savonlinna, ei kai kuitenkaan muotoon Ныслот (olisikohan siihen pantava pehmennysmerkki johonkin kohtaa)? | |
| 08.03.2011 01:28 | Timo Valtonen: | Oikeassa olet, Joni. Helsingin kadunnimet ja ylipäätään paikannimet kirjoitettiin (ei siis käännetty) ruotsinkielisestä muodosta kyrillisin kirjaimin. Siihen aikaan Helsingissä taisi olla vielä ruotsinkielisiä enemmän kuin suomenkielisiä, eikä suomenkielen virallinen status ollut vielä vanha asia. Muistakin kaupungeista käytettiin venäjäksi ruotsinkielistä muotioa useimmiten suoraan ääntämyksen mukaan. Turku oli kuitenkin Або (eikä äänteenmukaisesti Обо) ja Hankohan oli vielä miehityksen aikana Гангут väännettynä muodosta Hangö Udd. | |
| 08.03.2011 18:39 | Joni Lahti: | Jatkosodan jälkeen Karjalan kannaksella neuvostolaistettiin suomalaiset paikannimet lähes täysin toisin kuin Laatokan Karjalassa. Nimet vedettiin hatusta ja tuotiin Moskovasta eikä niillä ollut juurikaan yhtymäkohtia paikallishistoriaan. Paikannimiä, joita ei neuvostolaistettu eikä pahemmin käännetty olivat mm Выборг (Viipuri) sekä ainakin rautatieasemat/seisakkeet: Хаколахти (Hakolahti), Ханнила (Hannila), Инкиля (Inkilä), Яппиля (Jäppilä), Каннельярви (Kanneljärvi) Кархусуо [Karhu(n)suo], Куолемаярви (Kuolemajärvi), Лейпясуо (Leipäsuo), Лениярви (Lenijärvi ei siis Leninjärvi!), Местерьярви (Mesterjärvi), Мюллюпельто (Myllypelto), Ояярви (Ojajärvi), Петяярви (Petäjärvi) ja Таммисуо (Tammisuo). Laatokan Karjalaisia asemapaikkojen nimiä ovat puolestaan Ляскеля (Läskelä), Харлу (Harlu), Кааламо (Kaalamo) ja Суоярви (Suojärvi), joissa ja monessa muussa on suomalainen nimi säilynyt kääntämättömänä ilman neuvostoepiteettejä. Timon mainitsema muoto Гангут oli myös tunnetun linjalaivan nimi, valmistui vuonna 1935, siis Neuvostoliiton aikana. Гангутское сражение – Hankoniemen tai Hangon taistelu 1714 – tunnetaan myös historiassa. | |
| 08.03.2011 22:28 | Jouni Hytönen: | Kannaksen asemat, joilla on tänäkin päivänä suomenkielinen, alkuperäinen nimi, säästyivät uudelleennimeämiseltä sen takia, että nimigeneraattori oli arponut läheisille kylille nimiä, jotka olivat jo käytössä asemien niminä jossain toisaalla. | |
| 08.03.2011 22:54 | Timo Valtonen: | Paikannimien muuttaminen neuvostomalliseksi Kannaksella liittyy läheisesti Suomen kansantasavallan (lue: Terijoen hallituksen) loppuselvittelyihin. Ns. Suomen kansantasavalta liitettiin Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan vuonna 1940. Jatkosodan jälkeen historiaa rukattiin vähän uusiksi niin, että Kannas todettiin olevan vanhaa venäläistä aluetta, joka liitettiin osaksi Leningradin oblastia (lähinnä lääni), johon se hallinnollisesti vieläkin kuuluu. Jonin mainitsemia poikkeuksia lukuunottamatta paikannimiksi tuli sota- ja vallankumoussankarien nimiä (esim. Säkkijärvestä Kondratjevo) tai neuvostonimityksiä (Johanneksesta Sovetsk ja Kivennavasta Pervomaiskoje eli Vappula tai Vapunpäivälä). Vuonna 1956 Karjalais-suomalainen SNT tuli tiensä päähän, sen status alennettiin Karjalan autonomiseksi SNT:ksi ja ruplan seteleistä poistui suomenkielinen teksti. Samalla rauhoitettiin suomalaisia sillä, että Neuvostoliitto ei aio pakkoliittää Suomea Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Paikannimiä ei sentään rukattu uusiksi enää. - Venäläisellä 1520mm keskustelulistalla oli toistakymmentä vuotta sitten keskustelua miksi varsinkin rautatieliikennepaikkojen nimissä Kannaksella säilyi suomenkielisiä nimiä. Yleinen konsensus taisi olla, että neuvostonimitykset loppuivat kesken. ;-) Jounin kommentti taitaa kuitenkin olla lähimpänä totuutta. - Lisää tietoa löytyy kun googlailee. Tällä sivustolla http://heninen.net/suomeksi.htm on paljon historiallista tietoa suomeksikin. Tämä sivusto http://terijoki-spb.ru/ ei kerro vain Terijoesta, vaan myös Kannaksesta yleensä, ja sen rautatieosiossa http://terijoki-spb.ru/railway/index.php on paljon mielenkiintoista tietoa, mm. rataosittain tietoa ja kuvia liikennepaikoista. Viimeinen sivusto on enimmäkseen venäjäksi, mutta kyllä asemakuvat selviävät alkuperäisilläkin nimityksillä. | |
| 09.03.2011 00:16 | Jouni Hytönen: | Esim. Kuolemajärven aseman kylän nimi on Rjabovo, joka löytyy myös Pietarista Moskovan suuntaan menevän radan varrelta. | |
| 30.05.2012 22:04 | Kari Haapakangas: | Hanko, tai oikeastaan Hankoniemi (Gangut) on Venäjän laivastolle historiallisesti tärkeä, saavuttihan Pietari Suuren luoma Itämeren laivasto tuolla ensimmäisen merkittävän voittonsa 1714 (sinänsä varsin vähäpätöinen kahakka, mutta ensimmäinen on aina ensimmäinen), ja tämän vuoksi on Venäjän laivastossa lähes aina ollut Gangut/Гангут -niminen alus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Riilahden_meritaistelu |
|
| 30.09.2012 00:13 | Sakari Kestinen: | Ennen vallankumousta ja ortografiauudistusta kirjoitetussa venäjässä käytettiin Suomen paikannimistä pääasiassa ruotsista johdettuja paikannimiä. Merkittävinä poikkeuksina suomalaisenemmistöisten kaupunkien kadunnimet, kuten Tampereen Hämeenkatu, eli Хямеенкату улица в Таммерфорсъ. | |
| 30.09.2012 00:26 | Jimi Lappalainen: | Nyt kun iskeytyi tämä kuva esille, niin minun on kysyttävä. Nimikyltissä ei näy pistettä lopussa ("Simola. Симола."), kuten ennen vanhaan oli tapana. Eikö pistettä käytetty sitten aivan joka kerta? | |
| 30.09.2012 07:40 | Timo Valtonen: | Pelkkä arvaus, kun tietoa ei ole. Simolan jälkeen ei ole pistettä, koska nimi jatkuu po russkij. Sama juttu on Lepuskissakin: http://vaunut.org/kuva/45353?kd=1.1.1880&kd2=1.1.1919&tag0=17|Rautatieinfra|Asemarakennus Siihen, miksi kyrillisen nimiosuuden jälkeen ei ole pistettä, en keksi selitystä. |