25.02.2009 Dresenin Hbf:llä on raiteet kahdessa tasossa. Ylemmät ovat läpiajettavia ja alemmat päättyvät asemahalliin.
06.03.2009 14:45 | [Tunnus poistettu]: | Hieno asema ja hienoja junia. Kuinka monta raidetta kyseisessä asema hallissa on? | |
06.03.2009 15:05 | Olli Keski-Rahkonen: | 14 laituriraidetta tässä alatasolla ja neljä tuolla taustan ylätasolla. Ylhäällä kulkee muistaakseni enimmäkseen S-bahnin lähijunia. | |
06.03.2009 15:32 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos olli :). | |
06.03.2009 16:01 | Joona Kärkkäinen: | Ylätasolle tultiin 2007 myös Hampuri-Praha Eurocityllä, ja jäin juuri Dresdenissä pois ja jatkoin Hof:iin 612 sarjan junalla, 612 sarjaa edustaa tässä tuo 12. raiteella oleva juna. | |
06.03.2009 17:10 | Ari Lindroos: | Kuvaajan takana on kaksi ylätason raidetta. Tuolla toisen puolen ylätasolla en käynyt mutta luotetaan Ollin tietoon. Tulee vielä pari lisäkuvaa mutta on vähän yhteysongelmia ja kamerakin jäi kuvineen työpöydälle. | |
06.03.2009 19:21 | Olli Keski-Rahkonen: | Piti vielä tarkistaa kuvasta, ja neljä raidettahan siellä ylhäällä on. Tosin niistä vain kolmella on laituri :) Itse en taas ehtinyt käydä tämän puolen ylätasolla toteamassa tilannetta. | |
09.03.2009 08:45 | Teppo Niemi: | Raiteella 12 oleva juna lienee IRE- tai RE- juna Franken-Scchen-Experss Chemnizin, Zwckaun, Plauenin ja Hofin kautta Nürnbergiin. Lähes kaikki IRE:t ajavat lyhempää (mutta hitaanpaa reittiä Bayreuthin kautta RE:t taas Marktredwizin kautta. Kokonaisajoajassa ei juuri ole eroa kumpaa kautta metkustetaan. Itsekin tuli reissu helmikuussa tehtyö ja kuljettua kumpaakin näistä vaihtoehtoisista reiteistä. Ja aivan aseman vieressä, suoraan kadun toisella puolella on muuten pienoisrautatiekauppa. Harmi vain, että silloin iltapäivällä oli sen verran hämärää, eikä ylätasolla ollut mitään junaa, että olisin saanut otetuksi kuvan liikkeen näyteikkunasta taustalla asemalla oleva juna. | |
13.11.2017 19:07 | Tauno Hermola: | Päätepuskurit näyttävät olevan aika kehittynyttä mallia, ainakin Hesaan verrattuna, mahtavatko olla ihan DDR:n aikaisia? | |
15.11.2017 01:39 | Uwe Geuder: | Olen käynyt Leipzigissä tosi harvoin, sekä DDR:n aikana että sen jälkeenkin. Siis en osaa sanoa yhtään mitään omasta kokemuksestani. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=23AhypvRMv8 , näkee toisaalta jo samoja päätepuskureita eikä ne kovin kiiltäviltä näytäkään. Siis voisivat olla vanhoja. Mutta toisaalta, kun katsoo rakennustöitä, se näyttää kyllä siltä, ettei juuri mitään vanhaa ole jäänytkään. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=Ap3O-a_JQJ0, joka näyttää hieman vanhemmalta kuin edellinen, näkee toisenlaisen päätepuskurimallin. Luulisin siis, että eivät ole DDR:n aikaisia. |
|
15.11.2017 07:38 | Erno Palonheimo: | Helsingissähän on Rawien valmistamat päätepuskurit. Rawien omilta sivuilta: In 1951, the “Deutsche Reichsbahn” decided with Enforcement Decree 813, that all track closures on their railway network were to be equipped with friction buffer stops manufactured by RAWIE. En osaa sanoa kauanko malli on pysynyt samana. |
|
15.11.2017 13:14 | Tauno Hermola: | Valmistaja voi olla sama, mutta ei kai Helsingissä nytkään ole mitään törmäyssuojausta, vaikka tarvetta toisinaan vaikuttaisi olevan http://vaunut.org/kuva/60763 , vertaa esim. http://vaunut.org/kuva/42006 | |
15.11.2017 13:18 | Erno Palonheimo: | Eivätkös nämä ole juuri sellaisia? Muistaakseni tällä vuosikymmenellä asennettiin. http://vaunut.org/kuva/120087 |
|
15.11.2017 13:23 | Tauno Hermola: | No niinpä näkyy olevan. | |
15.11.2017 19:14 | Tauno Hermola: | Kai tuo RAWIE:n sivulla oleva tieto pakko on uskoa, mutta aika erikoista, että DDR:n rautatieyhtiö DR hankki rataverkolleen tällaiset törmäyssuojat Länsi-Saksalaiselta RAWIE:lta! Vaikka Saksan rautateiden jako toisen maailmansodan jälkeen kai tapahtuikin jotenkin vähitellen, oli lännessä kuitenkin DB jo vuonna 1949. Vai onko tässä vielä joku juttu, jota en huomannut? Osnabrück ainakin on vahvasti entisen Länsi-Saksan puolella. Ovatko kuvassa näkyvät päätepuskurit jo DDR:n ajalta, on tietenkin toinen asia. | |
16.11.2017 00:09 | Uwe Geuder: | Jaaha, ei kannata roikkua verkossa liian myöhään…. Kuvassa on Dresdenin asema ja minä etsin kuvamateraalia Leipzigin asemasta… Aika samakaltaisia asemahalleja ne kai ovat. Mutta Leipzigissä ei taida olla niitä läpiajoraiteita toisessa kerroksessa (jos ei lasketa tunnelia, joka on muuta vuosi sitten rakennettu aseman alle) | |
16.11.2017 11:20 | Tuukka Ryyppö: | Muurihan nousi vasta 1961. Siihen asti oli esimerkiksi ihan normaalia asua Itä-Berliinissä ja käydä töissä lännessä. Vuonna 1951 oli siis tilanne vielä rauhallinen, joskin idän väestökato suurta (vuosina 45-61 n. kaksi miljoonaa karkasi länteen, kun väkiluku oli n. 15 miljoonaa). |