??.??.1970 / Kouvola, Kouvola
??.??.1970 Hr1 1020 saapuu Kouvolaan Savonradan postijunassa H772 kylmänä talvipäivänä 1970. Tuolloin junan vakikokoonpano oli Rulla-Pekka+plootu+puuvaunu+postivaunu+maitovaunu.
Kommentit
| 05.05.2009 22:23 | Jarkko Korhonen: | Taustalla olevat talot tai pikemminkin niiden ulkorakennukset lienevät Uudenmaankadun varrella. Onpa mielenkiintoinen kuva persoonallisesta kokoonpanosta. Plootu & höyry sykähdyttää. | |
| 06.05.2009 00:38 | Markku Blomgren: | En ole ennen tainnut nähdäkkään plootua höyryn perässä, taisivat loppujen lopuksi olla aika harvinainen yhdistelmä? | |
| 06.05.2009 07:23 | Timo Valtonen: | Kyllä niitä useinkin näkyi. Tosin en mene vannomaan, että sellaista olisi missään vakiokokoonpanossa ollut. | |
| 06.05.2009 07:24 | Risto Itkonen: | Kyllä plootuja vedettiin höyryllä 1960-luvulla Kuopiosta Iisalmeen. Kuopiosta eteenpäin oli kevyt kiskotus ja siksi Hr12 vaihdettiin Kuopiossa Hv-höyryveturiin ja myös välillä Parikkala-Savonlinna oli yksi plootu myös Hv:n perässä. Myös Savon radan päiväpikajunaa "Kalakukkoa" vedettiin välillä 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa Ukko-Pekalla Kouvolasta pohjoiseen ja junassa oli silloin jo enemmistö plootuja. Sääli kun pitää turvautua muistikuviin valokuvien asemasta. Muistikuvia ei ikävä kyllä voi lähettää katseltaviksi... |
|
| 06.05.2009 08:48 | Niklas Savinsaari: | Tähän on linkitettävä myös: http://www.youtube.com/watch?v=DunJWFlYRPA | |
| 14.12.2009 16:12 | Teppo Niemi: | Tulipahan kuva arvontana. Hieman 'niitinviilausta': Maitovaunu?? Eikös ne olleen Gma-sarjassa? Kuvan viimeinen vaunu näyttääpi olevan lämminvaunu, tyypiltään todennäköisimmin Ggv (siihen viittaa näkyvä porras) tai Ggk | |
| 14.12.2009 16:53 | Petri Nummijoki: | Ei kai Hr1:n käyttö P75/76:ssa yleistä ollut enää 60-luvun lopulla? Ainakin oma käsitykseni on, että junapari siirtyi Savon radalla Hr13-vedolle jo 1963-1964. Tilapäinen käyttö on tietysti oma lukunsa. Sen sijaan Parikkalan kautta kulkemaan siirtyneen Joensuun yöpikajunan korvanneessa P73/74:ssa Hr1-vetoa esiintyi varsin myöhään: http://vaunut.org/kuva/11183 | |
| 14.12.2009 17:17 | Eljas Pölhö: | Minä laitoin tuon Martinin kuvan ja tekstin, joten pitää puolustautua: Me maalaiset kutsuttiin kaikkia vaaleita puuvaunuja maitovaunuiksi ja kun en ollut varma mikä se kuvassa on, niin laitoin jotain ympäripyöreää. Silloin kuin itse matkustin H771/772:ssa, se maitovaunu oli usein Ggp (eläinvaunu), mutta jostain syystä tuo ei näytä samalta. Niitä oikeita maitovaunuja ei tainnut enää olla 1970. | |
| 14.12.2009 17:36 | Eljas Pölhö: | Jos muisti ei olisi niin huono, niin väittäisin että P75/76 muuttui Hr13:lle ensin keskikesäksi 1964, palasi Hr1:lle talveksi ja sitten muuttui pysyvästi Hr13-vetoon. Mutta kun muisti on mitä on, niin vuosiluku on +/- 1 yllä oleva. P73/74 oli jo välillä Hr13-juna Kv-Pm, mutta palasi sitten yhdeksi talvikaudeksi Hr1:lle. Vetureiden kierto oli silloin P73-H772 ja H771-P74. Pm-Kuo välillä P73/P74 taisi suurimman osan aikaa olla Hr1/Tr1-vetoinen ja pienemmän osan aikaa Sv12. Talvella olen matkustanut siinä joskus yhdistelmällä Sv12+Hr1 (siis 2500-sarjan Dv12, ei 2700-sarjalainen). Nämä tiedot siis aikakaudelta 1968-1973. | |
| 14.12.2009 17:44 | Teppo Niemi: | YLE Mikkelin aluetoimituksen tekemässä elokuvassa Höyryveturi (siihenhän Niklaksen linkki viittaa) näkyy joko Ggp tai Ggh sarjan vaunu (eli siis pieneläinvaunu tai hedelmävaunu. Nämä vaunuthan oli tehty muutostöinä Dk vaunuista. | |
| 17.12.2009 15:17 | Petri Nummijoki: | Rautatieliikenne-lehden 3/65 mukaan Hr13-vetureita käytettiin syyskuussa 1964 matkustajaliikenteessä yhdessä junaparissa välillä Helsinki-Imatra ja yhdessä parissa välillä Kouvola-Kuopio. Nämä arvatenkin olivat P11/12 ja P75/76. Ajoa kertyi ko. kuukauden aikana 33000 km pikajunissa ja 2500 km henkilöjunissa, joka täsmää, koska P11/12 ajoi Lappeenrannan ja Imatran välillä (39 km) henkilöjunana. Rautatietilastosta on laskettavissa, että Kouvolan ja Kuopion välillä ajettiin 1963 noin 90 pikajunavuoroa dieselvetureilla molempiin suuntiin. 1964 ajettiin Kouvolan ja Kuopion välillä jo lähes 200 vuoroa molempiin suuntiin sekä lisäksi noin 30 vuoroa Kouvolan ja Pieksämäen välillä. Tämä puhuisi sen puolesta, että Hr13-vetureita kokeiltiin Savon radan pikajunissa jo 1963 ja 1964 käyttö olisi ollut säännöllistä. Tosin olisiko vuoden 1963 kierto ollut P71/76, koska tämän vuoden osalta dieselvetoisten pikajunien keskimääräiseksi vaunuakseliluvuksi ilmoitetaan Kuopion suuntaan ajettaessa noin 46-48 akselia eli melkein 12 vaunua? Päiväjuna P75 ei kai yleensä ollut näin raskas. Paluusunnassa akseliluku oli noin 39-41. Vuonna 1962 on dieselvetureiden käyttö ollut vielä marginaalista Savon radan pikajunissa tilaston mukaan. Tuolloin Kouvolasta Kuopioon olisi ajettu dieselvetureilla noin 6-7 vuoroa ja paluusuunnassa ehkä muutama enemmän. Tämän vuoden osalta kysymys saattaa olla Hr12-vetureiden käytöstä juhlapyhien raskaimmissa vuoroissa, koska Kuopiosta Pieksämäelle ajettujen dieselvetoisten pikajunien keskimääräiseksi vaunuakseliluvuksi ilmoitetaan niinkin paljon kuin 70,7 eli lähes 18 vaunua. | |
| 17.12.2009 19:02 | Eljas Pölhö: | Minä kannatan vaihtoehtoa P71/P76, koska P75 muuttui dieseljunaksi myöhemmin kuin olin odottanut. Joka tapauksessa vielä osan kesää 1964 P75 meni varmasti Hr1:llä, koska jonkun kerran katsoin Rokkalantornista sen lähtöä Mikkelistä (kesä 1964 on aikaisin vaihtoehto, koska tuttavani muutti marraskuussa 63 siihen taloon). 200 vuoroa molempiin suuntiin on vasta 100 päivänä P71 ja P75 ja sitten 30 kertaa P81 (ja paluut P72, P76 ja P82). | |
| 17.12.2009 22:13 | Petri Nummijoki: | Ilmaisin asian hieman epätäsmällisesti. 1963 on dieselvetoisilla pikajunilla ajettu Kouvolasta Mikkeliin (115 km) 10000 junakilometriä (lähimpään tuhanteen pyöristettynä) ja Mikkelistä Kouvolaan 11000 km. Pieksämäeltä Kuopioon (89 km) on ajettu 8000 km ja Kuopiosta Pieksämäelle saman verran. 1964 lukemat ovat Kouvolan ja Mikkelin välillä 26000 km/26000 km ja Pieksämäen ja Kuopion välillä 18000 km/17000 km. Toisin sanoen vuoden 1963 aikana on täytynyt ajaa noin 90 dieselvetoista pikajunaa Kouvolasta Kuopioon ja saman verran takaisin eli noin 180 molempiin suuntiin yhteenlaskettuna. 1964 on vastaavasti ajettu noin 200 vuoroa Kouvolasta Kuopioon ja suunnilleen yhtä monta takaisin eli 400 molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Lisäksi P81/82 olisi ajettu noin 30 kertaa dieselvedolla yhteen suuntaan eli 60 kertaa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Tähän kuvioon sopisi, että P71/76 olisi vedetty 1963 parin kuukauden ajan dieselvedolla ja lisäksi olisi satunnaisia dieselajoja esimerkiksi juhlapyhien aikana. Vuoden 1963 osalta voidaan kyllä todeta, että kaikki ajot eivät voi olla Hr13-vetureiden kilometrejä, koska veturisarjalla ajettiin tuon vuoden aikana 388000 km, josta 8 % pikajunissa. Tämä mahdollistaa enintään noin 60 pikajunakäyntiä Kouvolasta Kuopiossa ja tämäkin edellyttäen, ettei veturisarjalla ajettu pikajunia muilla rataosilla. Vuoden 1964 lukema jo mahdollistaisi, että yksi Savon radan pikajunapari olisi siirtynyt joskus kesän mittaan vakituisesti dieselvetureilla ajettavaksi. | |
| 17.12.2009 22:52 | Eljas Pölhö: | Pitää paikkansa, että Hr12:lla ajettiin lyhyehköja kausia myös pikajunia Kouvolasta pohjoiseen. Omakohtaista muistikuvaa ei ole, mutta muistan niiden esiintyneen Tapani Kilpisen matkakertomuksissa. Säännöllisesti (pitempiaikaisesti) niillä oli heti 60-luvun alussa yksi tavarajunapari Kv-Pm. Se näkyy Hr12 veturikierrossa joko 60 tai 61 (en voi tarkistaa just nyt). Hr13 käyttöä pikajunissa talvikaudella alkuvuosina jarrutti höyrynkehittimen puute tai vaihtoehtoisesti ilmaisten yksikkölämmitteisten vaunujen puute. Höyrypikajunien määrä Kouvolasta Kuopioon 1964 pitäisi olla runsas 500 vuoroa ja paluu samoin (2 junaa=730 vuoroa vuodessa/suunta+lisäpikajunat). Kesälauantaisin taisi olla yksi pikajuna enemmän Kv-Pm, P17, aluksi Dm4:llä (3-numeroinen junanumero, vai oliko silloin jp Kv-Mi?) ja sitten Sr12:lla. En muista sitä koskaan höyryllä, mutta havaintojen määrä oli vähäinen. P81/82 oli höyryllä sitten vähintään 330 kertaa/suunta. Vastaako tilastoja nämä höyryjunien määrät? En voi itse tarkistaa kun olen joululomamatkalla. | |
| 18.12.2009 00:24 | Petri Nummijoki: | Hr12-vedolle on tosiaan merkitty yksi tavarajunapari Savon radalle jo 60-luvun alussa (T1073 Kouvola 2.31 Pieksämäki 7.07 / T7930 Pieksämäki 10.15 Kouvola 14.55-15.10 Kotka 16.10) mutta todella aktiiviseen tavarajunakäyttöön ne tulivat marraskuussa 1961 voimaan astuneessa aikataulussa, johon on merkitty 6 Hr12-vetoista tavarajunaparia Kouvolan ja Pieksämen välille. Näistä yksi ajoi Varkauteen saakka. Ilmeisesti tämä ei ollut pelkkää teoriaa, koska vuoden 1962 tilaston mukaan on esim. Mikkelistä Kouvolaan ajettu dieselvetureilla tavarajunia 228000 junakilometrin verran eli lähes 2000 vuoroa koko vuoden aikana. Siitä tulee noin 5,5 vuoroa päivää kohti. Kun kaikki tavarajunat eivät olleet edes päivittäisiä, on arkisin hyvinkin ajettu 6 junaparia päivässä. Lisäksi nämä mitä ilmeisimmin olivat juuri Hr12-vetureiden ajoja, koska keskimääräiseksi junapainoksi ilmoitetaan ilman veturia 1192 t ja veturin kanssa 1310 t, josta saadaan veturin keskipainoksi 118 t. Ja on Savon radan kuudesta Hr12-vetoisesta tavarajunaparista mainintakin Rautatieliikenne-lehdessä keväältä 1962, joten tämä ei ole edes pelkkää arvailua. Höyrypikajunille on merkitty 1963 suoritteita Kouvolan ja Mikkelin välille 109000 km/108000 km sekä Pieksämäen ja Kuopion välille 53000 km /53000 km. Vuoden 1963 lukemiin tietysti vaikuttaa lähes kuukauden kestänyt rautatielakko. 1964 vastaavasti Kouvola-Mikkeli 103000 km/103000 km ja Pieksämäki-Kuopio 49000 km/49000 km. Vuonna 1964 on siis Kuopioon asti ollut noin 550 höyrypikajunavuoroa. Lämmitysongelma oli Hr13-vetureiden kanssa todellinen. Lehtitietojen mukaan ensimmäiset Pasilan konepajan 1964 valmistamat teräsvaunut kaavailtiin sijoitettavaksi junapareihin P11/12 ja P75/76, josta voisi lukea rivien välistä, että näihin haluttiin saada yksikkölämmitteisiä vaunuja ympärivuotista Hr13-ajoa silmälläpitäen. | |
| 19.12.2009 01:25 | Eljas Pölhö: | P11 oli viimeinen päivittäinen höyrypikajuna Helsingistä. Lopullinen muutos dieselille tapahtui heinäkuussa 1964 (varma ajoitus), aluksi Hr13:lle ja seuraavasta aikataulukauden vaihteesta Sr12:lle kesäkuussa 1965 (varma ajoitus). Satunnaisia poikkeuksia on tietysti ollut. | |
| 19.12.2009 16:44 | Tapio Muurinen: | Lisätään vielä MP11/12 (n. 1966 -) ja seuraavan vuosikymmenen alussa Hr12 oli hyvin yleinen pitkissä viikonloppujunissa, jolloin vakiokokoonpano oli 3 teräs, 6 puu. | |
| 19.12.2009 17:46 | Eljas Pölhö: | Näinhän se P11/12 kalusto vaihteli. Dm9 oli aika tyypillisesti 2xDm9 (välillä jopa 3xDm9) ja niiden kausi jatkui marraskuun loppuun 1967. Sen jälkeen palattiin Sr12-kauteen, paitsi viikonloppuisin Hr12/Hr13 (60-luvun puolella). Kovasti harmittaa, etten ollut mukana 21.5.1968, jolloin Vv15 1957 toi junan P12 Helsinkiin (2712 oli simahtanut matkalla). | |
| 19.12.2009 19:05 | Tapio Muurinen: | Mukaviin kesälomamatkamuistoihin pikkuveljeni Timon kanssa 1960-luvun alusta kuuluu junanvaihto Kotkan junalta M736 (Dm4) P12:een. Esimerkiksi 1965 elokuussa oli P12:n vetäjänä 2702. Ihastelimme komeaa veturia ja kuinka nämä saavatkin junan niin huomaamattomasti liikkeelle. Seuraavana vuonna oli vastaavassa junassa Dm9. Se olikin luultavasti ensimmäinen kerta, kun sellaisessa kyydissä matkustimme. - Aluksi Dm8:t ja 9:t olivat meille samoja junia. Vain ovet olivat erilaisia ja toisessa oli mukavammat penkit :) - Sitten 1970 luvulla tätä junaparia P11/12 tuli usein pe-iltaisin ja ma-aamuisin käytettyä, kun matkustin opiskelijalitteralla. | |
| 21.12.2009 11:29 | Petri Nummijoki: | Onko tiedossa, poistuiko Hr13 junaparista P11/12 heti kesäaikataulukauden 1965 alkaessa vai vasta kesäkuun lopulla 1965? Ensimmäiset Sr12-veturithan on luovutettu juhannuksen 1965 aikoihin. Tarkoitan siis, että ajettiinko junaa P11/12 alkukesästä 1965 ensin muutaman viikon ajan Sv12-vetureilla ennen Sr12-vetoon siirtymistä? Entä Porin pikajuna P43/44, joka myös on merkitty kesästä 1965 lähtien Sr12-vetoiseksi? Varsinkin siinä Sv12 tuntuisi järkevältä, koska toisella mahdollisella vaihtoehdolla eli Hr12-sarjalla oli Porin radalla tiukemmat nopeusrajoitukset. | |
| 21.12.2009 20:07 | [Tunnus poistettu]: | Nopealla otannalla Tapani Kilpisen numeroiduista matkapäiväkirjoista: 31.5.1965 P11 Sv12 2543, 3.6. P11 Sv12 2543 (sama veturi), 4.6. P11 Sv12 2544, 28.6. P12 Sr12 2702, 2.7. P11 Sr12 2701, ----- 31.5.1965 P42 Hr12 2225, 31.5. P43 Sv12 2544, 2.6. P43 Sv12 2544, 28.6. P42 Hr12 2217, 2.7. P42 Hr12 2208, 2.7. P43 Sr12 2702. | |
| 21.12.2009 20:31 | [Tunnus poistettu]: | 42 tuli tuossa vähän ylimääräisenä mukaan vaikka siitä ei ollut kyse. 1.6.1965 P44 Sv12 2542, 21.6.P44 Sv12 2544. | |
| 22.12.2009 08:13 | Petri Nummijoki: | Kiitos tämän pitkään mieltä askarruttaneen kysymyksen ratkaisusta. Minulla oli tiedossa, että Sv12 2544 on ollut 60-luvun puolivälin paikkeilla ajossa Helsingissä ja koska sen luovutus on tapahtunut juuri ennen kesäaikataulun 1965 alkua, kohdistui epäilys tähän hetkeen ja mainittuihin juniin. Ilmeisesti Helsingissä oli sitten lainassa ainakin kolme Sv12-veturia, kunnes ensimmäiset Sr12-veturit saatiin ajoon. | |
| 22.12.2009 18:02 | [Tunnus poistettu]: | On ilo, mikäli voin olla edes hivenen avuksi kaltaisellesi rautatieliikenteen tutkijalle. Kiitokset kuuluvat siis Tapani Kilpiselle, joka vuosikymmeniä kiersi rataverkkoamme ja kirjasi tarkasti näkemänsä ylös. Sitten hän kotona kirjoitti muistiinpanonsa koneella paperille ja kalkkeeripaperin avulla monisti jaettavaksi "omalle ringilleen". Ilman hänen havaintojaan näitä erikoisempia liikenteen kalustomuutos ym. tapahtumia joutuisi etsimään mm. tapahtuma ilmoituksista ja työkirjoista. Ja sehän on erittäin työlästä ja sattuman varaista hommaa tällaisten löytöjen suhteen. Monissa meissä työkirjojen kopioijissa on ollut vikana mm, että olemme paljon ottaneet ylös höyryveturi tapahtumia dieseleiden jäädessä vähemmälle. Nyt sen huomaa kuinka tärkeätä olisi aikoinaan ollut ottaa enemmän myös dieselien ajoja talteen mm. työkirjoista. - Minulla oli ilo muutaman kerran nähdä suuresti kunnioittamani Tapani Kilpinen havainnoimassa radan varrella. Kiikarilla hän usein tarkkaili junia ja kirjasi näkemänsä ylös. Hänestä oli vuosien saatossa kehittynyt erittäin taitava havainnoitsija, jopa niin taitava, että olen luottanut joissain tapauksissa enemmän hänen matkapäiväkirjoihin kuin VR:n virallisiin papereihin. Tällainen tapahtuma on mm. milloin Hv3 782 muutettiin kesällä 1968 halkopolttoisesta takaisin hiililämmitteiseksi. Luotan enemmän Tapanin omin silmin kirjaamaan, kuin VR:n virallisiin paperihin, jotka ainakin tässä tapauksessa laahasivat kuukauden jäljessä. (Vahinko, kun tätä en ole voinut vedenpitävästi (km)tilastoista tarkistaa). Toki näissä matkapäiväkirjoissakin on virheitä, mutta sitä minimoi matkalla ylösotettujen tapahtumien jälkipuinti muiden harrastajien kanssa jäljestäpäin. Ja näissä matkapäiväkirjoissa oli yleensä lopussa yhteenveto matkan erikoisemmista tapauksista havainnollisine piirroksineen, miten esim. veturit sinä ja sinä päivänä tallilla seisoivat. - Nyt en ole kyllä tarkastanut huomioiko Tapani jollainlailla jälkikaneeteissaan näiden Sr12:n tulon tuolloin kesällä 1965 liikenteeseen. |