??.07.1977 / Mora, Ruotsi
??.07.1977 Kysymys: Missä? (Kuvauspaikan olen unohtanut täysin. En muista muuta kuin, että Ruotsissa, ja kesällä 1977 - Falunin seutua arvelen). Muistomerkkiveturi 1282 (onko tuo B-sarjaa?, valm. 1916) ympäristöineen oli tuoreen näköinen. Muutkin yleistiedot veturista olisivat mielenkiintoisia. - Eljas varmaan tuntee tapauksen, muutkin saavat avustaa. - Oikea paikka siis Mora.
Kommentit
| 17.05.2009 22:28 | [Tunnus poistettu]: | Oi tää on hieno! Tipahdin tuoliltakin kun oli niin hieno! Tän ohjaamoon olis kiva päästä! Samoin ajamaan. | |
| 18.05.2009 01:43 | Joni Lahti: | Kaunis on! Asustelisiko Morassa? | |
| 18.05.2009 09:04 | Petri Koskela: | Osoitteesta http://www.jarnvag.net/banguide/Borlange-Mora.asp : "Morastrand (Mras, 105 km/km 220). I parken ned mot Siljan står ångloket typ B nr 1282 uppställt." | |
| 18.05.2009 09:51 | Tapio Muurinen: | Tack så mycket! - "Puukkokuntahan" tämä. Mora kyrkan torni näkyy taustalla. Tämä veturi oli ja on edelleen (satelliittikuvan perusteella) samalla paikalla Saxvikenin rannalla, asemalta vähän matkaa länteen. | |
| 18.05.2009 09:58 | Risto Itkonen: | Ohjaamo täysin suojattu kylmyydeltä. Suomessa on höyryvetureissa käytetty pelkkää pressuverhoa sivuovien sijasta vaikka Suomi on jopa kylmempi maa. Verhon käyttö lienee saksalaista perua? Ruotsalaisilla on aivan oma höyryveturien muotoilu! | |
| 18.05.2009 10:12 | Tapio Muurinen: | Muotoilua katselin minäkin; kartio kattilan pää ja ilmoja halkaiseva hytti, samoin tenderiveturissa suljettu hytti. Meillä ovellisia hyttejä oli vain tankkivetureissa. Tämä oli varmaan joku pikajunaveturi, isopyöräinen loikkari. Aika paljon muistuttaa meidän Hv:tä. Tämä voi olla vähän suurempi ja tehoisampi. | |
| 18.05.2009 16:42 | Tunnus poistettu: | Eihän ruotsalaisille kannata kateellinen olla, vaikka heillä höyrykaluston sn oli suurnopeusluokkaa jo 10-luvulla ja kiskoliikenne siirtyi sähkövetoon vain nelisenkymmentä vuotta myöhemmin. Voimme sentään lohduttautua sillä, että kansankodissa on tänäpäivänä monin kohdin asiat kehnommin kuin meillä Puukkorannikolla. | |
| 18.05.2009 19:06 | Eljas Pölhö: | Ainakaan höyrykaluston sn:n suhteen ei kannata olla kateellinen. Se oli Ruotsissa 90km/h 1910-luvulla, eikä SJ:llä noussut ikinä siitä. SVR:llä oli tuohon aikaan 80km/h, mutta VR:llä nousi myöhemmin arvoon 110km/h. Sähköistys Ruotsissa oli vilkkainta ajanjaksolla 1920-1942, millä välillä tärkeimmät pääradat sähköistettiin. Kuvan veturin sn oli myös 90km/h. Kooltaan se oli Hv1-3:n ja Hr1:n välistä. Käyttötavaltaan se oli yleisveturi, jota käytettiin kaikenlaisissa junissa, yhtä lailla pika-, henkilö- ja tavarajunissa. 2C-pyörästö (tai 4-6-0 tai 2-3-0) oli yleensä aika varmajalkainen, eikä sutinut niin helpolla kuin esim 2C1 (4-6-2/2-3-1). Kaikkiaan B-sarjan vetureita valmistettiin 99kpl ajalla 1909-1944. Lähes kaikki päätyivät varmuusvarastoon ja sitä kautta 47 yksilöä (1 romutusuhan alla) sai jatkaa olemassaoloaan patsaina ja liikkuvina museovetureina, Ruotsin lisäksi Englannissa, Hollannissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa. | |
| 18.05.2009 19:34 | Eljas Pölhö: | Matkustin viimeksi tällaisen (B 1038, omistaja Ruotsin Rautatiemuseo) vetämässä junassa 4.5.2008 kiertoajelun Ängelholm-Kattarp-Åstorp-Ängelholm ja sain samalla tilaisuuden kokeilla matkustamista vanhassa SJ:n A2-sarjan vaunussa (I lk) ja siinä vasta oli mukavat nojatuolit, ainakin salonkiosastossa. 6-vaunuisen junan kanssa veturilla ei ollut mitään vaikeuksia ylläpitää museojunanopeutta (n. 70km/h). Mutta kyllä se vaikuttaa pieneltä Hr1:een verrattuna. Veturien painot ilman tenderiä Hv3 =57tn. B =70tn ja Hr1 =93tn. B-sarjan vetureissa oli alunperin 4-akseliset tenderit (kuten kuvan veturillakin), mutta kun niitä siirrettiin sähköistyksen tieltä sivuradoille, vaihdettiin osaan 3-akselinen tenderi kääntöpöytien lyhyyden takia ja siten kokonaispainoissa (vet+tenderi) pitäisi ottaa huomioon tenderin tyyppi. | |
| 18.05.2009 21:42 | [Tunnus poistettu]: | Mä olen kateellinen ruotsalaisille. | |
| 18.05.2009 21:43 | Tapio Muurinen: | Kiitokset Eljakselle, sieltähän tuli tietoa kuin savupiipun suusta. Otin muutamia dioja eri puolilta tästä muistomerkistä. Näkyy olevan Nohabin (Nydqvist&Holm) tekosia. Vai voisiko se muuta ollakaan. Tähän mennessä edellisiä jo yli tuhat veturia valmiina. - Taalainmaalla kun ollaan, niin tietenkin pitää mainita Dalahäst ja monet muut mielenkiintoiset jutut. | |
| 18.05.2009 22:44 | [Tunnus poistettu]: | Onko tämä muuten enään tuola morassa vai onko tämä veturi siiretty jonnekin muualle? | |
| 18.05.2009 23:25 | Eljas Pölhö: | Oli Morassa vielä viime kesänä. Myös Motala Verkstad ja V&M, Falun valmistivat B-sarjan vetureita. | |
| 18.05.2009 23:52 | [Tunnus poistettu]: | kiitos Eljas! :) Täytyy käydä ensi kesällä morassa. Eikös tuola morassa ole joku rautatiemuseo vai oliko se museorautatie? No mutta jotakin rautatie toimintaa sielä oli. | |
| 18.05.2009 23:56 | Eljas Pölhö: | Tämä veturi sai umpinaisen hyttinsä vuonna 1931. Sitä ennen hytti oli samankaltainen kuin suomalaisissakin vetureissa. B 1282 siirrettiin varmuusvarastoon n. 1964 ja myytiin Moran kunnalle 1977. 1940-luvulla se oli jonkun aikaa halkolämmitteinen tai oli varauduttu halkolämmitykseen. vuosittaisen veturikatsahduksen (julkaisu SJ str77) mukaan. Luultavasti siinä oli silloin ruotsalaismallinen turbiinipiippu. | |
| 19.05.2009 00:05 | Eljas Pölhö: | Luettelo Ruotsin museorautateista ja rautatiemuseoista aukioloaikoineen on liitteenä TÅG-lehden ja Allt om hobby-lehtien huhtikuun numeroissa. TÅG on ilmestynyt jo yksi sen jälkeen. Löytyy pdf ja html versioina täältä http://www.teknikarv.se/ts2009/ | |
| 19.05.2009 00:08 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos todella paljon Eljas! Lähen kesällä ruotsiin junia bongaamaan ja täytyy käydä museoissakin. :) kiitos vielä kerran ja hyvää yötä! | |
| 07.06.2009 00:31 | Eljas Pölhö: | Sain tänään suullisia moitteita Katajiston Jussilta siitä, että käytin ilmaisua "ikinä" aiemmassa kommentissani. Juhani on aivan oikeasa siinä, että BJ:n sarjalla H3s/SJ:n sarjalla A8 oli sn 100km/h ainoana höyryveturisarjana Ruotsissa. Olin vähän yksioikoinen, kun en ottanut sitä huomioon, ja Jussi oli "liian kiltti" minua kohtaan, kun kun ei heti korjannut mokaani. Mutta asiasta kiinnostuneet: korjatkaa tieto itsellenne nyt. Ja Kiitos Jussi! on kiva nähdä, että joku lukee kommenttejani!! (edit typo)(edit typo taas) | |
| 21.06.2009 23:24 | Eljas Pölhö: | Ruotsin Rautatiemuseon ystävien sivuilla keskustellaan juuri höyryvetureiden nopeusennätyksistä Ruotsissa ja vähän muuallakin. Laitan linkin keskustelun keskelle, missä mielestäni pääasia Ruotsin osalta on esitetty ytimekkäästi. Ao tekstistä puuttuu maininta, että Uppsala-Järva väli on 59 km (siis niinkuin Hyvinkää-Hki). H3s ajo taas oli vastaava kuin Lahti-Kouvola, 38 min ja risat v. 1914. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=32653 | |
| 24.02.2010 23:10 | Jorma Toivonen: | Erittäin hyvässä kunnossa on veturia pidetty yli 30-vuotta http://vaunut.org/kuva/57704 | |
| 13.08.2012 19:30 | Jouni Airaksinen: | Ruotsissa tuntuu kyllä museoita riittävän. |