04.07.2009 / Jyväskylä
04.07.2009 Sievissä 8.6.2009 palanut ja Hyvinkään konepajalle matkalla ollut Dv12 2519 sekä tätä hinannut radio-ohjauksella varustettu Dv12 2563 pitkällä tauolla Jyväskylässä.
Kommentit
| 09.07.2009 22:58 | Marko Vornanen: | Tuliko tämä paketti Jyväskylään Haapamäen vai Pieksämäen kautta? | |
| 09.07.2009 23:08 | Olli Aalto: | Kuulemma olisi tullut Haapajärven kautta? Pystyykö joku vahvistamaan tätä? | |
| 09.07.2009 23:10 | Jussi-Pekka Halonen: | Kuvaushetkellä paikalla olleet eivät tienneet varmaa reittiä. Veikkailivat juuri tuota Haapajärven rataa. | |
| 10.07.2009 03:33 | Markku Blomgren: | Mitenkäs näissä hiljaissa vetureissa jarrut toimii vai toimiiko ollenkaan? Eli toimiiko 'hiljaisen' veturin jarrut vaunujen tavoin, vai onko kyseessä jarruton painolasti? Jos jälkimmäinen, niin eikös silloin joku säännös rajoita nopeutta aika kovasti joten haapajärven reitti kuullostaisi mukavan rauhalliselta körötellä esim. 50 km/h? | |
| 10.07.2009 11:12 | Joona Kärkkäinen: | kyllähän ne vaunujen tapaan toimii. en tosin tiedä että onko palo vaurioittanut paineilmalaitteita tässä veturissa. | |
| 10.07.2009 11:18 | Olli Aalto: | Jos ei jarrut toimi niin silloin jarrupaino on 0 tonnia. Rajoittaa nopeutta jos jarrupaino-% alittaa aikataulussa osoitetun. Tosin nämä veturien suoratoimijarruthan taitavat toimia niin että suoraan pääsäiliöstä jarrusylinteriin lasketaan ilmaa. Sisemmät siniset letkut ovat suoratoimijarrulle. | |
| 10.07.2009 19:23 | Topi Lajunen: | Toimii vetureissa itsetoimijarrukin. Ymmärtääkseni kaikkia käytössä olevia veturimalleja voidaan hinata jarrullisena tai jarruttomana. Junana liikkuessa jarruton vaunu (tai veturi) ei saa olla viimeisenä. | |
| 10.07.2009 20:34 | Markku Blomgren: | Jaa ei saa olla viimeisenä? MRY:n syysretkellä Turkuun, Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin kävi hieman hassusti, kun lätän liitevaunun läpi ei saatu ohjausviestejä kulkemaan. Naantalissa valtion viljavaraston raiteilla kun oltiin, joten pienellä järjestelytoimella liite siirrettiin viimeiseksi junassa. Siirron syy oli kyllä enemmän toi ohjausviestien läpikulku kuin jarrut, mutta jos oikein muistan, liite oli jarruttomana. | |
| 11.07.2009 00:00 | Topi Lajunen: | RVI:n määräys "Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu" kohdan 3 kolmas kappale: "Junaan ei saa viimeiseksi liittää jarrutonta vaunua tai muuta jarrutonta kalustoa". http://www.finlex.fi/data/normit/32345-Junan_jarrutuskyky_seka_jarrujen_tarkastus_ja_koettelu_26_5_2008_ehja.pdf Oliko viimeisen vaunun käsijarru miehitetty? |
|
| 11.07.2009 00:57 | Marko Vornanen: | Ei se aina VR:kään operoimissa junissa mene JT:n mukaan. Olen itse ollut jarruttomassa vaunussa Kouvola-Pieksämäki välin ja voin vakuuttaa ettei käsijarru ollut miehitetty. | |
| 11.07.2009 01:36 | Markku Blomgren: | En ole varma oliko käsijarru miehitettynä, missähän se lätän liitevaunussa sijaitsee, rahtiosastossa varmaankin? Aika hassua tuo määräys, että jarrutonta vaunua ei saa sijoittaa junaan viimeiseksi, sinnehän se maalaisjärjellä parhaiten sopisi. Tietenkin jos ilma menee läpi, niin sitten ei ole ongelmia missä se sijaitsee junassa. | |
| 11.07.2009 12:30 | Topi Lajunen: | Jore, tarinastasi ei selvinnyt, oliko vaunu viimeisenä. Eikä se, kuljettiinko junana. ;) Markku, määräyksen hassuus paljastunee viimeistään siinä vaiheessa, kun kahden viimeisen vaunun väli syystä tai toisesta irtoaa. Jarruton vaunu, joka ei ole kiinni missään, ei ole mukava juttu oikein kenenkään kannalta. | |
| 11.07.2009 15:45 | Markku Blomgren: | Totta tosiaan...ei tulisi mitään varoitusta (tyyliin äkkijarrutus) jos vaunut jäisivät matkalle. Voisihan jaruttoman vaunun laittaa toki ilmajohtoon kiinni, jos se irtoaa niin silloin aukeaa ilmajohtokin ja... :) | |
| 11.07.2009 16:06 | Joona Kärkkäinen: | Aivan, mutta vaikka siinä jarruttomassa vaunussa olisi jarruletku läpi, niin silti se on jarruton. Jos jos muu juna tekee hätäjarrutuksen letkun laukeamisen takia vaikka ylämäessä niin se jarruton vaunu alkaakin rullata alas sitä mäkeä. | |
| 11.07.2009 17:44 | Jorma Toivonen: | En tiedä nykyisistä määräyksistä, mutta ken omistaa vanhoja Jt-kirjoja voinee sieltä löytää määräykset jarruttomien vaunujen sijoittelusta junaan. Muistaakseni tuo jarruttomien viimeisten akselien lukumäärä oli rajoitettu (4-aks?), mikäli vaunua ei voinut kytkeä junan jarrujohtoon, täytyi kytkentä varmistaa apukytkimin. Jos viimeisenä oli jarruton matkustaja-vaunu, ei siellä saanut olla matkustavaa yleisöä. Menivätköhän nuo määräykset jotenkin tuohon tapaan??? Aikoinaan kun Riihimäeltä jouduttiin kuljettamaan jarruttomia Sm-junia apuveturilla Ilmalaan, miehitettiin myös Sm:n ohjaamo. Riihimäen ja Hyvinkään konepajan väli oli taasen niin lyhyt, että jarruttomia vetureita saatettiin kuljetella useampiakin varsin suppealla miehistöllä.. - ja Monniinhan ne olisivat valuneet jokatapauksessa. Onneksi taitavat laiminlyönnit olla jo vanhentuneet ja nopeusmittareiden piirturien nauhat hävinneet, useimmiten tuo matka taitettiin varsin nopeasti riipumatta "junan" kokoonpanosta. | |
| 11.07.2009 19:35 | Pekka Porkkakoski: | Määräys jarrullisesta viimeisestä vaunusta oli edellytys sille, että loppuopastimista voitiin luopua. Jarrujen toiminta junan läpeensä pysäyttää katkenneen junan molemmat puoliskot ja junan kokonaisuus voidaan näin varmistaa sillä, että paineet pysyvät läpeensä kunhan jarrujenkoettelu on kunnolla tehty. Jarruttoman junan, jossa veturin ja ensimmäisen vaunun välinen jarruputken venttiili on kiinni, katkeamista ei huomata. Toisaalta suuri osa verkosta on suojastettua tai sen kaltaisella järjestelmällä varustettua, joten turvalaitesysteemit hokaavat kyllä osan junasta jääneen matkalle. Tietysti nekin voivat vikaantua, mutta sitten pitääkin olla jo enemmän kuin yksi vika samaan aikaan. | |
| 12.07.2009 20:18 | Jukka-Pekka Manninen: | Mutta jos se matkalle jäänyt osa on jarruton, eikös se voi valua mäkeä takaisin alaspäin ja törmätä siihen punaiselle suojastusopastimelle pysähtyneeseen, katkenneen junan perässä tulleesseen junaan? |