??.??.1953 / Kaskinen, Kaskinen
??.??.1953 Aamujuna lähdössä Perälään. Hk1 300:n perässä P,EP,DE,F ja Ga.
Kommentit
| 16.08.2009 00:02 | Pekka Viitamäki: | 300 oli Pariisin maailmannäyttelyssä v.1900 ennen Suomeen tuloaan. | |
| 16.08.2009 01:02 | Jorma Toivonen: | Vielä keväällä 1956 ajoi Riihimäen "Hv-vuoro" henkilöjunaparin 261/262 Riihimäeltä Lahteen ja takaisin Hk1-sarjan veturilla (324 tai 325). Ri-Lh klo 8.10-9.40, Lh-Ri 15.30-17.06. | |
| 16.08.2009 18:31 | Eljas Pölhö: | Jorman kommenttiin liittyen: Vuotta aikaisemmin (18.1.1955) sama juna Lh-Ri oli varmaan H264, kun Sk3 392:lla oli vähän vaikeuksia sen kanssa: Lähtö Lh 15:40 (-5min), Hr 16:09-16:10, Tennilä 16:20-16:37 (höyryn keitto), Jr 16:50-17:21 (odotti P2), La 17:34-17:35, Mla 17:45-17:46, Oi 17:55-17:56, Hk 18:05-18:06, Ri 18:22 (-81min). Hk1 oli vielä seuraavana talvena käytössä Lahden ja Heinolan välillä, kun 4.12.56 Hk1 322 veti junan H292 hienosti Ha 25min myöh-->Lh 14min myöh. Nämä sinänsä kuvaan liittymättömät kulkuaikahavainnot ovat johdanto kysymykseen: Kiinnostaako kulkuajat ketään muuta niin paljoa, että olisi muistiinpanoja vastaavista (vanhoista tai uusista)? Laita vaikka yksityisviesti. (edit lisäsin kulkupäivän H264:lle) | |
| 16.08.2009 21:11 | Markku Blomgren: | Mikäs noiden Sk-koneiden huippunopeudet oli, jotain 40-60km/h? Aikataulunopeudet varmaan jotain 30-40km/h? Oliko noi märkähöyryjä alkujaan ja muutettiinko niitä tulistinkoneiksi jos olivat? Lahden henkilöjunan kokoonapano olisi myös mukava kuulla, kaksiakselisia vaunuja kuten kuvan junassa vai pari Ei:tä ja F? | |
| 16.08.2009 23:20 | Eljas Pölhö: | Sk-koneiden sn oli 65km/h, eikä niistä ole mitään isoja huippunopeushuhuja tiedossani. Tk1-2 sn 45-50km/h, mutta huhujen mukaan 115km/h (heh heh, sanon minä), Hk1 80km/h, mutta olivat tiettävästi aika nopeakulkuisia, joten yli 100km/h ei ole poisluettu. Lahden seudulta minulla ei ole 50-luvun vaunuluetteloita, vain akselilukuja. Ne olivat paikallisjunissa tyypillisesti välillä 10-20 akselia. Veikkaisin 2xEi (4-aks)+F ja siitä sitten lisävaunut 2- tai 4-akselisia. Kaikki Sk:t olivat alkujaan märkähöyrykoneita, mutta osa sai myöhemmin tulistinkattilan. Kuvan Hk1-veturit olivat myös valmistuessaan märkähöyrykoneita, mutta saivat myöhemmin tulistinkattilat. Märkähöyrykoneina niissä oli tasoluistit, jotka korvattiin mäntäluisteilla tulistinkattilan asennuksen yhteydessä. Kuvan veturissa on mäntäluistit, joten myös tulistinkattila. | |
| 10.09.2009 19:49 | Ilkka Hovi: | Resiinassa oli veturien huippunopeuksista, sieltä voi laskea todennäköisen huippunopeuden. Käytännössä ei yli 6 kierrosta / sek ole todennäköinen. Siispä Hk1 olisi 106 km/h ja Sk1-2 86 km/h. | |
| 08.04.2012 10:59 | [Tunnus poistettu]: | Hk-veturit olivat suuri sarja - mutta niin vain kävi että yksi ainoa on jäljellä. Tuossa Sk-vetureista sen verran että muutamat sarjat niistä olivat aluksi myös yhdyskoneistollisia, niistä ainakin yksi muutettiin kaksoiskoneistolle kattilan uusinnan yhteydessä. Se oli se kappale joka oli rautatietykkien veturina, mikäs se nyt olikaan... |