??.??.1960 / Riihimäki

??.??.1960 Hr12-vetureilla sallittiin 120km/h:n nopeus 54-60kg/m:n kiskotuksella (missähän noita osuuksia sijaitsi?), 43kg/m:n painoisilla kiskoilla, joko 110km/h (sepelöity rata) tai 95km/h (sepelöimätön rata). Listassa näyttäisi olevan kuitenkin olevan kaikki "pääradat". Epäilisin, että rajoitukset ovat vuodelta 1960 tai 1961???

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Riihimäki

Kuvaaja: Jorma Toivonen
Kuvasarja: Aikatauluja yms.
Lisätty: 27.09.2009 00:51

Dieselveturi
Hr12:

27.09.2009 23:30	Tapio Muurinen:	Tämähän on mielenkiintoinen. Tuo "erikoisnopeusrajoitus", olikohan se ehdoton katto, jota ei saanut ylittää, vai haittasiko jos lipsahti yli esim. aikataulua ajettaessa kiinni? Tuolloin ei kai ollut vielä nopeuspiirtureita. Muilla verureilla sai kai mennä kovempaakin, jos värkeissä oli varaa. 60-kiloiset olivat Helsingin - Riihimäen välillä, ja siitä Tampereelle oli ainakin tulossa 54-kiloiset, samoin Helsingistä Espooseen. Myös Kouvolan - Luumäen väliä rakennettiin kovasti. Olisiko Kaitjärvelle jo ollut valmista.
28.09.2009 00:02	Eljas Pölhö:	Näkyy siellä päiväys 14.3.60 ja Käskylehti 12 vuodelta 1960. Ei vielä saanut ajaa Kokkolaan eikä Turkuun, minne myös oli erikoisnopeusrajotuksia. Riihimäen ja Kouvolan välillä oli tuolloin paljon ratatöitä, kiskonvaihtoa ja taisi olla jotain pieniä kaarteiden oikaisujakin. Sn 80 tuo myös mahdollista lisäsyytä siihen, miksi esim P75/76 ja P11/12 jatkoivat Hr1-vedolla vielä pitkään sen jälkeen kun esim P67 oli muuttunut Hr12:lle. P67 tuli Hyvinkäälle ensin dieselvedolla, ja sitten perässä minun junani P75 höyryllä, mikä pettymys vielä kesällä 1961. Erinomaisen mielenkiintoinen dokumentti.
28.09.2009 08:39	Petri Nummijoki:	Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä oli tuohon aikaan 43 kg:n kiskot lukuunottamatta muutaman kilometrin osuutta toisessa raiteessa Riihimäen pohjoispuolella, joka oli 60 kg:n kiskoilla varustettua rataa. Riihimäen ja Hämeenlinnan väli vaihdettiin 54 kg:n kiskoille vasta 60-luvun puolivälissä. Sen sijaan Hämeenlinna-Tampere saatiin vaihdettua 54 kg:n kiskoille kevääseen 1961 mennessä, joten luultavasti Hr12-vetureiden nopeusrajoitus nousi Hämeenlinnan ja Toijalan välillä pian tämän määräyksen jälkeen. Toisaalta Haapamäen radalla Hr12-vetureiden nopeus pudotettiin kohta arvoon 80 km/h. Millähän veturilla P75 ajettiin talvikautena 1960-61, kun Moskovan vaunut kulkivat siinä eivätkä P1:ssä? Syksyllä 1961 olivat P1 ja P75 ilmeisesti jo molemmat Hr12-vetoisia, kun kolmennen tilauserän Hr12-vetureita (numerosta 2220 alkaen) saatiin liikenteeseen.
28.09.2009 11:33	Eljas Pölhö:	Jos muistan oikein, niin Hr12 tuli P75:een syksyllä 1961. Muistini on kyllä vähän turhan epävarma lähde tarkkojen vuositietojen lähteeksi. Edelliseltä talvelta minulla ei ole mitään muistikuvaa P75:stä eikä käsillä ole mitään muistia piristävää dokumenttia.
28.09.2009 12:19	Petri Nummijoki:	Syksy 1961 sopisi hyvin ajankohdaksi, jolloin P75 on muuttunut vakituisesti Hr12-vedolle. Mutta kiinnostaisi, että onko P75:ta vedetty tietyissä tilanteissa Hr12-veturilla tai Nohabilla jo aikaisemmin? Lähinnä siis tilanteet, jolloin juna oli normaalia huomattavasti raskaampi (lauantaisin Imatralle kulkevien vaunujen vuoksi ja/tai talvikaudella 1960-61 Moskovan vaunujen takia). Jo kesän 1961 aikataulussa on P75:n vetovoimaksi merkitty "Hr1, Hr12" ja P1:n aikataulussa vastaavasti "Hr12, Hr1", josta voisi tulkita aikataulusuunnittelijan ajatelleen, että pääsääntöisesti P1 olisi Hr12-vetoinen ja P75 Hr1-vetoinen mutta tilanteen vaatiessa veturit saattoivat mennä Kouvolaan myös päinvastoin.
28.09.2009 12:39	Petri Nummijoki:	Aikataulujen veturisarjamerkinnäthän eivät välttämättä kerro mitään mutta lauantaisin ja talvikaudella 1960-1961 oli P75 luultavasti raskaampi kuin P1, joten Hr12-veturin käyttäminen P75:ssa olisi ollut tässä mielessä loogista. Lisäksi olisi vielä sekin etu, että Kouvolaan jäisi enemmän kääntöaikaa P2:lla suoritettavaa paluuta varten.
28.09.2009 13:44	Eljas Pölhö:	Minun muistiinpanoni tuolta ajalta ovat aika hatarat ja satunnaiset. Lisäksi suuren osan tein Turisteihin, jotka sitten möin SRHS:n huutokaupoissa. 10.7.61 P75 veturi oli Hr1 1007, 40 aks, Hy-Ri (12,53km) 11min 43s, Ri-Lh (58,86km) 48min 29s, Lh-Kausala (39,27km) 31min 19s ja Kausala-Kv (22,11km) 18min 39s. Lappilan ja Järvelän välillä oli ratatöitä ja 5,90km:n matkaan meni 8min 28s. Nopein asemaväli oli Mommila-Lappila 6,28km 3min 30s = 107,6km/h. Tammikuulta 1962 löytyy merkintä P75 nyt Hr12. Kesältä 1962 löytyy merkintä, että seuraavat junat ovat olleet Hr1: P5, P6, P9, P10, P11, P12, H15, H16, P81, P82 ja TK1077. P82 kohdalla lisäys marraskuussa Hr12. P75 venäläisten vaunujen kanssa löytyy yksi nopeustaulukko: 6 suomalaista+4 venäläistä vaunua, 23.9.1958 veturi Pr1 1803. Ratatöiden takia myöhään jäänyt juna ajoi hirmuista vauhtia Järvelästä Lahteen ja Lahdesta Kausalaan. Jr-Hr (12,20km) 6min 23s (114,7km/h), Hr-Okeroinen (9,14km) 4min 14s (129,5km/h), Ukä-Mankala (9,42km) 4min 41s (120,7km/h). Jukka Nurminen mittasi tämän ajon. Veturi ja Jukka palasivat junassa P2, minkä suurin nopeus oli n. 110km/h.
28.09.2009 15:19	Petri Nummijoki:	Kiitos näistä tiedoista.
01.10.2009 07:33	Petri Nummijoki:	Onko muuten Hr1- ja Pr2-vetureista olemassa niin paljon vertailukelpoisia nopeustaulukoita, että voisi tehdä johtopäätöksiä, kumpi näistä pystyi käytännön junanvedossa parempaan suoritukseen? Entä Tr1-veturi pikajuna-ajossa Hr1-veturiin verrattuna?
01.10.2009 09:54	Eljas Pölhö:	Materiaalia Hr1-Pr2 vertailuun on liian vähän. Mainitut junat olivat selvällä erolla parhaat tiedossa olevat Pr2-ajot. Siihen mennessä Jukan muistiinpanojen mukaan hänen nopein junansa koskaan ja veturi heilui kauheasti. Samaa Jukka myös suullisesti joskus kertoi, että oli hurjannäköistä menoa. Meistä kummastakin paras matkustuspaikka oli etummaisen vaunun eteinen, jos vaunussa oli päätyikkunat. Niistä oli helpompi napata kilometritolpat kuin sivuikkunoista. Pr2 käytettiin myös klo 16 lähteneessä pitkässä ja nopeassa paikussa Riihimäelle, mutta käytännössä Tr1 ja Tr2 pystyivät samaan sen junan kanssa. Tr1 vertailumateriaalia on runsaasti, tosin pääasiassa juhlapyhiltä, jolloin sääolot tuppasivat sotkemaan liikennettä. Tyypillisen 48-56 akselisen pikajunan kanssa Tr1 pystyi pitämään matkanopeutta 90-100km/h, mikä riitti yöjuniin hyvin, illan paluujuniin niukin naukin. Pisimpien 72-80 akselisten kanssa pelivara tilapäisten hiljennysten paikkaamiseen oli vähäinen. Lyhyemmissä pikajunissa Hr1 oli selvästi nopeampi, mutta lyhyissä paikuissa Hki-Ri (esim 13 ja 14 lähteneet) puntit olivat ihan tasan. Rulla-Ristoilla näytti helposti(?) pääsevän yli 100km/h nopeuksiin, mutta varsin usein niissä oli matkan päättyessä jotain vikaa (sylinterit vuotivat tms), joten ilman jotain muutoksia niistä ei varmaan olisi ollut suurinopeuksisiin pikajuniin päivittäisessä käytössä.
10.03.2010 21:29	Eljas Pölhö:	Jukka Nurmisen papereista löytyy merkintöjä pikajunien vetureista 1960-luvun taitteessa ja niiden mukaan P75 Hki-Kv siirtyi Hr1:ltä Hr12:lle vuoden 1961 kuluessa. Vuonna 1960 Helsingistä lähteviä Hr12-junia olivat mm. P1, P5, P53, P61, P65, P67 ja P95. Tampereelta pohjoiseen Hr12 veti ainakin P61, P63 ja P65. P67:stä on havaintoja sarjoista Hv1, Hv3 ja Hr12. Huomattakoon, että minun havainnoissani oli P5 Hr1-vetoinen 1962 (ks yllä). Yritän keksiä jonkun paremman paikan tällaisille havainnoille, kun ei niitä täältä kukaan osaa etsiä.
11.03.2010 08:38	Petri Nummijoki:	Kiitos tiedoista. Milloin P75:sta on ensimmäinen havainto Hr12-vedolla? Entä onko materiaalia niin paljon, että voisi päätellä, vedettiinkö P75 heti viikon jokaisena päivänä Hr12-veturilla vai oliko se aluksi Hr12-vedolla vain jonain tiettyinä päivinä (esim. lauantaisin)? P5 oli ilmeisesti 1960 jonkinlainen täyteajo, jossa Helsinkiin illalla saapunut Hr12 kävi yön aikana Kouvolassa kääntymässä. P5 muuttui taikaisin Hr1-vedolle ilmeisesti siinä vaiheessa, kun P71 siirrettiin Hr12-vedolle. Tällöin veturi ei palannut enää Kouvolasta suoraan takaisin Helsinkiin vaan jatkoi tavarajunassa Pieksämäelle.
16.04.2010 21:48	Eljas Pölhö:	P75:stä en ole vielä saanut kaivettua lisää tietoja, mutta eräistä muista pikajunista kyllä. Yhdistelemällä Tapani Kilpisen ja Jukka Nurmisen muistiinpanoja näyttää siltä, että huomattava lisäys Hr12-vetoisiin pikajuniin tapahtui joulukuussa 1961, olisiko ollut 14.12 alkaen (kirjoitan muistin varaisesti) ja saattaa olla, että P75 olisi siirtynyt samalla kertaa. Laitan vaikka blogiini havaitut "kuin veitsellä leikaten"-muutokset, kunhan olen jossain vaiheessa kotona vähän pitempään. Hr12 ajoi 28.5.61 alkaen junat T1073 (Kv 2:31-Pm) -T7930 (Pm-Kv 14:55)-T7317 (Kv 15:10-Kta)-T7318 (Kta-Kv)-T7349 (Kv-Kta)-T7350 (Kta-Kv) ja sitten yöpikajunassa Helsinkiin (Kierto on aikataulupaketissa 1b, ks ketjun lopulla http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,1808.0.html )
30.09.2010 21:17	Eljas Pölhö:	Höyryaikana veturikierto oli P75 Hki-Kv -> P76 Kv-Hki. Tällä perusteella viimeinen säännöllinen Hr1 havainto on 1.9.1961 ja ensimmäinen lopullisesti säännöllinen Hr12 havainto on 2.9.1961. Höyryhavainnot vs dieselhavainnot muuttuivat kuin veitsellä leikaten mainittuina päivinä ja sillä aikataulukaudella ei ole yhtään poikkeusta (vaikka niitä tietysti voi olla ollut todellisessa elämässä). Mutta jo edellisellä aikataulukaudella P75 näytetään ajetun Hr12:lla lokakuusta 1960 toukokuulle 1961 (n. 100 kertaa havaittu tällä välillä vs 1 kerta Hr1:llä). Tämä selittää oman muistikuvani, että P75 dieselöitiin paljon P67 jälkeen, koska matkani Hyvinkää-Mikkeli/Haukivuori tapahtuivat kesäkuukausina. P67 kulki pääsääntöisesti Hr12:lla heinäkuun 1959 jälkeen (poikkeuksellisesti sen jälkeen Nohabilla tai Hr1:llä jonkun kerran).
30.09.2010 23:00	Petri Nummijoki:	Kiitos tiedoista. Näyttää tosiaan siltä, että P75:sta vedettiin 1960-1961 Hr12 veturilla silloin, jos junassa kulkivat myös venäläiset vaunut. Poikkeuksena tästä olisi vain syyskuu 1960. Toukokuun loppupuolelta elokuun loppuun venäläiset vaunut kulkivat 1960 ja 1961 junassa P9 Helsingistä saakka.
30.09.2010 23:09	Petri Nummijoki:	Muuten paluujuna P76 ei kai ollut vielä talvikaudella 1960-1961 Hr12-vetoinen vaan Hr12 palasi Kouvolasta P2:ssa ja vastaavasti P1/P76 ajettiin Hr1:llä? Vasta syksyllä 1961 olisi myös P76 siirtynyt Hr12-vedolle?
01.10.2010 10:41	Eljas Pölhö:	Hyvä huomio. Hr12-kierto oli vielä 26.9.60 P1 -> P2, mutta 1.10.60 P75 -> P2. Aivan tarkka muutospäivä ei ole vielä selvillä, mutta aika lähellä ollaan. Samana päivänä (ilmeisesti) muuttui myös Hr1-kierto siten, että P75 -> P76:sta tuli P1 -> P76. Tosin P1:stä ja P76:sta on käsillä vain yksi havainto samalta päivältä (9.10.60 1013 ajoi molemmat), joten on vielä vähän rohkeaa vahvistaa kierto tällaiseksi. P9 kulki kesällä 1960 990-sarjan Hv3:lla ja 1961 781-785 Hv3:lla. Muutaman kerran on junassa havaittu Hr1. Vastaava paluujuna oli P10.
09.08.2021 10:44	Petri Nummijoki:	Löytyyköhän helpolla tietoa, milloin P71/P6 muuttui Hr12-vetoiseksi Helsingin ja Kouvolan välillä? Oletettavasti näin on ollut viimeistään marraskuussa 1960, kun Hr12 tuli Kouvola-Pieksämäki- ja Kouvola-Kotka-radoille tavarajuniin mutta olisiko 1.10.1960 ollut suurempi muutos Kouvolan suunnan pikajunien vetovoimassa ja ajoittuisi jo siihen? Vai kenties elo-syyskuun vaihteessa 1960, jolloin P9/10 lopetti kulkunsa talvikauden ajaksi ja 900-sarjan Hv3-veturit lienee poistettu Helsingin ja Kouvolan välisestä pikajunaliikenteestä? Tai käytettiinkö P5:ssa kesällä 1960 Hr12-veturia, kuten aikatauluun oli merkitty vai Hv3-veturia, joka veturikiertojen kannalta sopisi paremmin?
09.08.2021 11:59	Eljas Pölhö:	Havainnot on tehty välillä Helsinki-Riihimäki: P71 veturi oli 29.5.1960 1016, seuraava havainto 7.9.1960 2205, sitten 29.9.1960 lähtien havaintoja 2-3 viikossa ja aina Hr12. P6 havaintoja 2.7.1960 = 1040, 4.7.1960 = 1014, 8.9.1960 = 2205 ja 30.9.1960 2-3 havaintoa viikossa ja aina Hr12. P5 ei ole yhtään havaintoa ajalta kesä-joulukuu 1960.
09.08.2021 13:19	Petri Nummijoki:	Kiitos. P5:n veturin piti kesällä 1960 palata Kouvolasta junassa P6, jos niitä Hr12-veturilla ajetiin, joten viittaisi paremminkin siihen, ettei näin ollut, joskin havaintoja on vain kaksi. 1040 on veturina sikäli mielenkiintoinen, että on Kouvolan varikolle kuuluva, kuten 900-sarjan Hv3-veturitkin, joten voisi tarkoittaa junaa ajetun Kouvolan toimesta. Tosin 4.7.1960 veturina on ollut Pasilan varikon Hr1 mutta ko. päivä on maanantai, jolloin TK1076 ei kulkenut, joten vetovoima saattaa olla poikkeava muihin viikonpäiviin verrattuna.
11.08.2021 12:50	Eljas Pölhö:	Pekka Honkanen kertoi seuraavat havainnot ja merkinnät virantoimituspäiväkirjoista: Kaikki havainnot on ilmoitettu Helsingin ajan mukaan, P5 tulo Kouvolaan seuraavana päivänä. P5 1960-08-15 Tr1 1059 + 38 aks P12 1960-08-16 Tr1 1059 + 24 aks P5 1960-11-09 Hr1 1005 + 42 aks P12 1960-11-10 Hr1 1005 + 24 aks P5 1961-02-03 Hr1 1010 + 38 aks P12 1961-02-04 Hr1 1010 + 24 aks P5 1961-04-11 Hr1 1012 + 38 aks P12 1961-04-12 Hr1 1012 + 24 aks P5 1961-05-24 Hr1 1010 + 38 aks P12 1961-05-25 Hr1 1010 + 24 aks P5 1961-06-14 Hv3 784 + 42 aks P5 1961-06-15 Tr1 1041 + 38 aks P5 1961-06-17 Hv3 785 + 42 aks P5 1961-08-03 Hr12 2213 P5 1961-09-02 Hv3 781 + 42 aks P5 1961-12-23 Tr1 1056 + 46 aks P5 1961-12-26 Hr1 1001 + 40 aks P5 1961-12-31 Hr1 1004 + 24 aks P5 1962-01-06 Hr1 1004 + 24 aks
11.08.2021 19:09	Petri Nummijoki:	Suuret kiitokset veturitiedoista ja junien akseliluvuista. Ajattelin, että Hv3-veturit olisi saatu tehokkaampaan käyttöön, jos pareina olivat P6/9 ja P10/5. 1961 näin ilmeisesti toimittiinkin mutta 1960 todennäköisesti ei, jos kaikissa tähän asti löydetyissä kesäajan 1960 P5- ja P6-havainnoissa on ollut veturina Hr1 tai Tr1 ja selväsi P5/12 olivat pareina kierrossa. P9 lähti kesällä 1960 Helsingistä klo. 10:15 mutta 1961 oli lähtöä myöhennetty klo. 11:00 asti. Vuoden 1960 aikataulun mahdollistama reilun 3 tunnin kääntöaika Helsingissä (P6/9) olisi varmaan ollut Hv3-veturille tiukka mutta tuskin mahdoton, jos Turun kierroissa P32/31 voitiin ajaa Hv1-2:lla jopa 2 h 15 min kääntöajalla.
11.08.2021 21:04	Eljas Pölhö:	Pasilaan kesä-marraskuussa 1961 lainattuja Hv3 781, 784 ja 785 käytettiin säännöllisesti myös Riihimäen paikuissa, etenkin H225 (lähtö 23:20) ja H201 (lähtö 00:35) sekä Kelan järjestelijässä (J1303/J1304) useammin kuin Tk3 tai Vr11 (joskus harvoin siinä oli myös Pr1 tai Hr1) sekä hieman vähäisemmin myös Pitäjänmäen järjestelijöissä.
11.08.2021 21:56	Petri Nummijoki:	Esiintyikö muuta käyttöä yleisesti jo kesällä vai vasta ajalla syyskuu-joulukuu 1961? Kesällä kierrot P5/10 ja P9/6 sitoivat kaksi veturia, joten kovin ahkeraa muuta käyttöä ei kai voinut olla ellei sitten ko. pikajunakierroissa ajettu yleisesti muillakin vetureilla Hv3:n ohella. Syyskuusta lähtien Hv3-vetureita riitti varmasti muuhun käyttöön hyvinkin.
11.08.2021 22:49	John Lindroth:	Vaikka en juuri tähän kiertoon olekaan perehtynyt mutta yksi trendi oli voimakkaasti lisääntyvä Dieseleiden määrä. Näinollen ne ns. muut tehtävät saattoivat olla vähenemään päin.
12.08.2021 00:09	Eljas Pölhö:	Hv3 käyttö järjestelijöissä lisääntyi kyllä syksyllä. Havaintojen määrä ei anna täysin selvää kuvaa pikajunakierrosta, mutta ainakin kerran 781 ajoi P9-P10-P5 samana päivänä. Aika usein, mutta ei aina, P9 ja P10 vedettiin samalla veturilla. Noin 10% havainnoista meni Hr1:llä ja joku yksittäinen Tr1:llä tai Hr12:lla. Jostain syystä, voi olla sattumaa, melkein kaikki pikajunahavainnot ovat 781:llä ja 785:llä. 784 olisi havaintojen mukaan näille varalla ja vapaana muihin töihin. Pitänee vielä katsoa Pasilan varikon kirjasta eri vetureiden ajopäivät, mutta valitettavasti kopioimani kirja ei kerro missä junissa niitä käytettiin, vaan ainoastaan ajossa/huollossa/korjauksessa/kylmänä varalla sekä kuukausittaisen kilometrimäärän.
12.08.2021 09:44	Petri Nummijoki:	Tarkoitetaanko, että P9 ja P10 ajettiin peräkkäisinä päivinä samalla veturilla? P9 ja P10 olivat samaan aikaan kulussa vastakkaisiin suuntiin Lahden ja Kouvolan välillä, joten samana päivänä ei voisi molemmissa olla sama veturi tai sitten toinen junista lienee poikkeusaikataululla kulkeva lisäjuna. Helsingin jakelujuna- ja vaihtoveturikierroissa tuskin tapahtui olennaista vähenemistä höyryvetureiden käytössä noin ajalla heinäkuu 1961 - huhtikuu 1962. Sinä aikana Helsinki sai kyllä 7 ensimmäistä Vv15-veturiaan mutta luovutti vastaavasti pois 8 Vr11-veturia. Olennainen muutos höyryvetureiden käytössä lienee tapahtunut loppukevään ja alkukesän 1962 aikana, jolloin Helsinki sai Vv15-vetureita 13 kpl lisää. Sen sijaan Hr12-vetureiden käyttö lisääntyi pika- ja kiitotavarajunissa syksyn 1961 aikana. Vaikka Hr1-vetureista 1012-1014 siirrettiin Kouvolan varikolle vuoden 1962 alusta, esiintyi Pasilan Hr1-vetureilla syksyn 1961 jälkeen ilmeistä vajaatyöllisyyttä ja tämä varmaan mahdollistikin Hv3-vetureiden 781, 784 ja 785 palauttamisen Tampereelle joulukuussa 1961.
12.08.2021 10:20	Eljas Pölhö:	Piti tarkistaa oikein uudelleen, että oliko silmät hyppineet päiviltä toisille. Normaalitapaus oli, että 9:n veturi palasi seuraavana päivänä 10:ssä. Kuitenkin 25.6.1961 781 lähti Helsingistä junissa 9 (Hki 11:00-Kv 14:02) ja 5 (Hki 23:00-Kv 2:05). Paluu näiden välissä ei tapahtunut 10:ssä, kuten kirjoitin vaan ilmeisesti sinä päivänä kulussa olleessa LP2A:ssa (Kv 15:50-Hki 19:00). Sitten 28.7.1961 781 lähti junassa 9 (Hki 11:00-Kv 14:02) ja palasi 10:ssä (Kv 12:45-Hki 15:25). Kolme vaihtoehtoa: a) 10 oli tolkuttomasti myöhässä, b) 9 [vain venäläisiä vaunuja] oli ajettu jostain syystä huomattavasti etuajassa ja c) junien veturi vaihtui matkan aikana Lahdessa (toisessa veturissa esim veturirikko) ja oikeastaan d) harvinainen kirjausvirhe. Kirjanpidossa ei asiaa ole selitetty mitenkään.
12.08.2021 11:24	Petri Nummijoki:	Jos P9:n veturi palasi usein Kouvolasta seuraavana päivänä junassa P10 niin voisiko tehdä tulkinnan, että P5/6 ei ollut vakituisessa Hv3-kierrossa myöskään kesällä 1961 vaan ajettiin Hv3:lla vain veturipulan yllättäessä? Edellä mainituista Hv3-vetoisista P5-havainnoista 17.6.1961 ja 2.9.1961 ovat lauantaipäiviä, jolloin P17 ja P45A vaativat ylimääräiset Hr1-veturit muihin arkipäiviin verrattuna ja 25.6.1961 on juhannuksen paluuruuhka ja oletettavasti mahdollisimman monta Pasilan pikajunaveturia silloin ajossa. Tämä voisi selittää myös havainnot junista H225 ja H201. Ehkä Hv3-vetureiden vakikiertona oli P10 Kouvolasta Helsinkiin ja H225 tai H201 Helsingistä Riihimäelle sekä seuraavana päivänä H202 tai H204 Riihimäeltä Helsinkiin ja P9 Helsingistä Kouvolaan mutta kierto mahdollisti myös sen, että veturit saatiin helposti lainattua juniin P5/6.
12.08.2021 15:45	Petri Nummijoki:	Näyttää tilaston mukaankin olevan, että 2 % Hv3-vetureiden ajoista vuonna 1961 tuli Helsingin paikallisliikenteestä. Suorite olisi vähintään 154 ja enintään 256 edestakaista matkaa Helsingistä Riihimäelle (2 * 71 km). Jos kierto olisi tehty 6 päivänä viikossa (H225 ma-pe, su, H202 ma-la) niin alarajakin 154 matkaa vastaisi 6 kuukauden käyttöä eli osapuilleen aikaa, jonka 784 ja 785 olivat Pasilassa lainassa 1961. Tosin Hv3 saattoi kai olla myös junissa H220 (la, su) ja H201A (su, ma) mutta tätä kiertoa ajettiin myös Hv1- ja Hv2-vetureilla ja varmaan useamminkin kuin Hv3:lla, joten ei vaikuttane olennaisesti asiaan.
12.08.2021 15:51	Hannu Peltola:	P5 on ollut 1961 mielenkiintoinen juna, siinä on ilmeisesti varsin säännöllisesti saattanut olla neljää eri veturityyppiä.
12.08.2021 16:39	Petri Nummijoki:	Mielenkiintoinen juna ehdottomasti mutta epäilisin ainakin vielä nykytiedoilla, ettei Hr12 ollut P5:n vetäjänä säännöllinen (vielä tässä vaiheessa). Päivän 3.8.1961 osalta kysymys voisi olla siitä, että yöjunien P71 (Hki 21:50) ja P95 (Hki 22:15) vetäjät (Hr12) tulivat varmaan junasta P42 sekä Riihimäen ruuhkapaikallisjunan palautuksena (H220 ma-pe, H222 la, su) eli veturilla vain parin tunnin kääntöaika Helsingissä. Ehkä tuolla kerralla veturilla oli jostain syystä vaikeuksia ehtiä vakijunaan niin laitettiin tunnin verran myöhemmin lähtevään P5:een. Kouvolassa veturi saattoi silti ehtiä klo. 2:31 Pieksämäelle lähtevään T1073:een tai vähintään Helsingin aamupikajunaan ja T1073:n veturi voitiin ottaa Kotkasta Kouvolaan klo. 22:50 saapuvasta junasta T7350. Näin kierto oli mahdollista saada muutamassa tunnissa takaisin suunnitelmalliseksi.
15.08.2021 09:35	Petri Nummijoki:	Onko muuten vuodelta 1960 havaintoja 900-sarjan Hv3-vetureista Helsingin ja Riihimäen välisistä henkilöjunista? Tilaston mukaan myös 1960 tuli 1 % Hv3-vetureiden suoritteista Helsingin paikallisliikenteestä, joten jättäisi mahdollisuuden, että kesällä 1960 olisi näilläkin ajettu P10/9:n välillä yksi reissu Riihimäelle paikallisjunissa. Toisaalta loppuvatko Hv3-havainnut junasta P11/12 Kouvola-Imatra vuodenvaihteeseen 1960-1961, jolloin viimeiset 900-sarjan Hv3-veturit siirtyivät Kouvolasta Seinäjoelle vai olisiko vielä kesällä 1961 ajettu tätä kiertoa vetureilla 781 ja 785? Nehän olisivat ehtineet ko. vuorot hoitaa sellaisina päivinä, jolloin P9:n veturi palasi Kouvolasta seuraavana päivänä junalla P10.
15.08.2021 18:05	Eljas Pölhö:	Juhani Katajisto soitti ja mainitsi havainneensa Tapio Kilpisen matkakertomuksesta mm seuraavan Riihimäen paikun: 12.7.1960 H225 (Helsingistä 23:20) veturi Hv3 996. P11/12 Kv-Imr en pysty vastaamaan suoraan. Katsoin viiden eri kuljettajien virantoimituspäiväkirjasta kesältä 1961, mutta ainoat Imatran suunnan henkilöjunat niissä olivat H975 (Kv 12:42-Imr 15:31)-P706 (Imr 17:25-Kv 19:36, vain sunnuntaisin), mikä pari ajettiin kahdesti Hv2:lla. Turistiin 975 on merkitty kiskoautoksi, mutta näköjään sunnuntaisin se oli veturijuna.
17.08.2021 09:31	Petri Nummijoki:	Kiitos lisätiedoista. Nyt alkaa olla uskottavan tuntuinen teoria, miten Hv3-käyttö on Helsingin kierroissa 1960 ja 1961 mennyt.
19.09.2021 14:53	Petri Nummijoki:	En ole aikaisemmin tullut tilastoista katsoneeksi, voiko niistä päätellä jotain P11/12-vetovoimasta (Kv-Imr) mutta näköjään 1959 annetaan pikajunavetureiden keskipainoksi 115 t välillä Imatra-Kouvola ja vastaavasti 127 t vuonna 1960 sekä 136 t vuonna 1961. Nuo laskettanee vetureiden keskipainoina eli ei täysin säiliöin, kuten työpainot yleensä ilmoitetaan. Jos P2 meni koko ajan Hr1/Tr1:llä ja P706 Hv2:lla niin P11/12 sopii hyvin Hv3-vetoiseksi vuonna 1959 ja Hr1-vetoiseksi 1961 (ehkä pari kertaa kuukaudessa olisi Hv voinut olla tuuraamassa) mutta jo 1960 pitäisi P11/12 olla useammin Hr1- kuin Hv3-juna. Olisiko niin, että P11/12 (Kv-Imr) siirtyi pääsääntöisesti Hr1:lle kesäaikataulun 1960 alussa, kun Kouvola sai Hr1-veturit 1015-1019 ja Jukka Nurmisen mittauksiin kesällä 1960 osui veturiksi Hv3 joko tuurilla tai hänellä oli ennakkotieto käytettävästä veturista? Tämä selittäisi, miksi Kouvolan Hr1-vetureiden ajomäärissä ei ole suurtakaan eroa vuosien 1960 ja 1961 välillä.
19.09.2021 15:21	Esa J. Rintamäki:	Haapamäki - Pihlajavesi - osuudella oli sepelitukikerroksen takia sallittu ainakin Hr11-sarjalle 120 km/t. Ainakin näin muistan hämärästi asian olleen mainittu vuoden 1961 aikataulukirjan A - osassa. Teppo Niemi, saanko pyytää sinulta palvelusta? Jos sinulla on alkuperäisasuinen JT 1969, niin sen Jtt - osassa pitäisi tämä nopeusrajoitus olla mainittuna kilometrisijaintilukuineen, tarkistaisitko asian?
20.09.2021 10:09	Teppo Niemi:	Tuohan löytyy.... JTt 5.61 kertoo Hr11 vetureille B2 rataluokan radoilla suurimmaksi nopeudeksu 120 km/h ja Hr12 vetureille vastaavasti 110 km/h. B1 radoilla nopeudet olivat 85 ja 80 yläviitteellä 3: B1 radalla, jonka kiskoitus on K54, on suurin sallittu nopeus 95 km/h. JTt 2.12 kertoo vastaavasti koko Haapamäki - Seinäjoki osuuden olevan B1 rataa. Eli sieltä ei löydy Esan kaipaamaa varmistusta.
20.09.2021 16:01	Esa J. Rintamäki:	Kiitos, ja kumarrus,,Teppo!
11.05.2022 09:17	Petri Nummijoki:	Onko muuten kesältä 1961 yhtäkään lauantaipäivän havaintoa (Helsinki-Kouvola) junasta P75 tai P1, josta voisi päätellä, palasiko Hr1 kesäkaudeksi 1961 junaan P75 päivittäin käytettynä vai oliko juna lauantaisin silloinkin Hr12-vetoinen, kun P75:ssä menivät myös P705:n vaunut Imatralle?
12.05.2022 08:51	Petri Nummijoki:	Niin ja jatkokysymyksenä, että onko P76 ollut Hr1-aikana sunnuntaisinkin Hr1-juna vai Tr1:llä vedetty? P76 pysähtyi Kausalassa, joten Hr1 on varmaan sunnuntaikokoonpanossa ollut Mankalan mäessä tiukoilla, kun vauhtia on tuskin saatu otettua edes sitä 85 km/h, jonka silloiset kaarrenopeusrajoitukset olisivat mahdollistaneet.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!