02.03.2004 / Välillä Tornio-raja–Tornio asema
02.03.2004 Torniojoen ylittävä rautatiesilta. Suomen puolella siltarakenne on harmaata ja Ruotsin puolelta sininen.
Kommentit
| 03.03.2004 14:34 | lari: | Kun tuossa kerran on 2 raideleveyttä, ajetaakos Suomesta junia Ruotsin puolelle, tai päinvastoin? | |
| 03.03.2004 14:40 | Korkki: | Taidetaan nykyään ajella pelkästään eurooppalaisella leveydellä Suomeen ja telinvaihtoon tai siirtokuormaukseen. Onkohan tuosta edes mennyt muuta Suomalaista kalustoa kuin lättähattuja... | |
| 03.03.2004 14:45 | JukkaH: | Onhan tuosta ajeltu mm. deeverillä | |
| 03.03.2004 15:12 | okeskira: | Deeverillä on ainakin menty, Haaparannan puolella on havaittu mm. Occ-vaunuja. | |
| 03.03.2004 15:21 | Ville: | Resiinassa 3/03 on kuva Deeveristä vaihtotöissä Haaparannassa. | |
| 03.03.2004 15:23 | Repe: | Ruotsissa kapeampi raideleveys? | |
| 03.03.2004 15:29 | Korkki: | Mutta taitaa ruotsalainen kalusto olla enemmän sääntö kuin poikkeus... | |
| 03.03.2004 16:17 | JukkaH: | T44 taitaa olla tavallisin veturi tällä sillalla nykyisin. | |
| 03.03.2004 18:17 | Korkki: | Onkos muuten mitään tietoa kuinka usein tästä menee juna yli? Ja säännöllisesti vai satunnaisesti? | |
| 03.03.2004 18:23 | laurih: | Ruotsissa leveämpi | |
| 03.03.2004 18:25 | Arto P: | Suomessa on leveämpi | |
| 03.03.2004 18:25 | Dakkus: | Eikös jossain tuollapäin ole Talgon väsäämä akselinpituudenvaihtaja. Elisiis härveli, joka mahdollistaa saman junan ajamisen samoilla (erikoisvalmisteisilla) teleillä eri raideleveyksiä pitkin. | |
| 03.03.2004 18:27 | laurih: | Tarkoitinkin jotain muuta. Naiset on leveämpiä =) | |
| 03.03.2004 19:47 | JukkaH: | Ruotsin puolella oli parivuotta käytössä Talgon valmistama raideleveyden vaihtolaite. Talgon systeemi on kuitenkin teknisesti monimutkainen ja vaatii erillisen hallin missä lukkomekanismit sulatetaan jäästä. Tällä hetkellä Ruotsin puolella käytössä oleva saksalainen DB/Rafil-järjestelmä ei tarvitse erillistä hallia vaan juna voi ajaa periaatteessa säällä kuin säällä laitteen läpi 10-15 km/h nopeudella ja jatkaa saman tien matkaansa. | |
| 03.03.2004 20:25 | Korkki: | Käytetäänkö tuota DB:n raideleveyden vaihtajaa kovinkaan paljoa? En ainakaan muista kuulleeni muusta systeemistä kuin tuosta Talgon epätoimivasta. | |
| 03.03.2004 23:32 | Johannes Erra: | Ruotsin rautatieseuran (SJK) Postvagnen-foorumissa jokin kuukausi sitten sanotun perusteella keskeinen ongelma on raideleveysvaihtajiin sopivien telien korkea hinta. | |
| 04.01.2006 22:52 | Miikka Leppänen: | Asun tuossa n.1 kilometrin päässä ja otin selvää junista.Tuosta menee jokapäivä 10.40-11.20 paitsi viikonloppuisin ruotsalainen tavarajuna,lähinnä aihioita Ruotsiin.Junia ajetaan ns.ristikkäin.Toinen juna vuoro on perjantaina joka menee 15.00-15.40.Yleensä keulilla on deeveri. | |
| 23.02.2007 13:56 | Olli Aalto: | Suomalainen? | |
| 23.02.2007 14:06 | Olli Aalto: | Deeveri siis | |
| 14.07.2009 22:37 | [Tunnus poistettu]: | Tää HaparandaTorneå-alue on kyllä nykyään varsin ainutlaatuinen jopa maailmanlaajuisessakin mittakaavassa: valtakunnanraja kulkee nykyisellään about siinä uuden ostarin viereisessä liikenneympyrässä. Lisäksi Tornion puolelle on bygattu uusi ostoshelvetti, jonne mennään sisään Torniosta ja jonka takapihan ovet aukeavat Haaparannan puolelle. Tuolla käydessäni mietin, miten Ruotsin ja Suomen rajalla voisi syyllistyä valtiorajarikokseen? Venäjän puolelle kun heität epähuomiossa uistimen, niin samantien paukkuu esitutkintaa ja tulee sakkoa. Sen sijaan voit vaikka jäädä puoleksi päiväksi pyörimään Suomen ja Ruotsin väliseen liikenneympyrään, mutta kukaan ei sano siihen mitään. Toki paikalliset tuumaavat pyörijän kaiketi sekopääksi, mutta lähimmät rajavartiolaitoksen hemmot lienevät joko Vartiuksessa tai Sallassa. Suomen puolen Ylitornion vanhan tullin seinässä muuten luki "ILLUT", kun kyltti oli käännetty väärinpäin. | |
| 15.07.2009 00:41 | Niila Heikkilä: | Ruotsin purkaessa itärajansa rajavartioasemien miehitystä vilkkaimpien rajanylityspaikkojen valvonta jäi rajavalvontasopimusta uudistettaessa pääosin Suomen vastuulle. Tornion tullissa on toki päivittäinen miehitys. Vaikka pohjoiseen mentäessä seuraava säännöllisesti miehitetty tulliasema löytyy vasta Muoniosta, se ei tarkoita sitä etteikö rajanylittäjiä valvottaisi. Syrjäisellä Kolarin jatkuvasti miehittämättömällä rajanylityspaikalla tehdään tiettävästi länsipohjan suurimmat huumetakavarikot. Valvonta perustuukin varsin pitkällevietyyn ammattitaitoon. Toisaalta nykypäivänä ei enää tarvitse tullata joka nippeliä ja nappelia, kuten aikoinaan, joten menneitten aikojen ns. rasvareissut ovat taaksejäänyttä elämää. Pohjoissuomalaiset muistavat kuinka esimerkiksi voi oli Ruotsissa huomattavasti halvempaa, ja sitä kannatti tuoda tullessaan suuria määriä kerrallaan. Mutta jos olit ahne ja toit liikaa, kyllä Ruotsin tulli rokotti Ladan takakontin sisällöstä kruunun poikineen. | |
| 15.07.2009 01:39 | Niila Heikkilä: | Vielä 1980-luvulla Ruotsikin kumarteli suurelle idälle ja pelkäsi Neuvostoliittoa. Tornionjokivarressa on isot määrät maahankaivettuja ja osin naamioituja betonibunkkereita. Niitä on melko paljon ihan jokivarren maatalojen pihapiireissäkin. Eräskin Kolarin tasalla asuva ruotsalaisisäntä vastasi, kun kysyttiin (tämä tapahtui 2000-luvulla) että milloinkas tuo bunkkeri on rakennettu, kutakuinkin tällä tavoin: "Ai mikä, onko siinä jotain"? Aikoinaan kun bunkkerit rakennettu, maanomistajien kanssa on selvästi tehty pysyvä vaitiolosopimus. Samaten rajan pinnan tieverkosto on pääosin pohjois-eteläsuuntaista. Kartasta näkee selkeästi kuinka vähän on Suomen rajalta suoraan länteen johtavia teitä. Moni Ruotsissa liikkunut muistaa Pohjois-Ruotsin suoja-alueet joille ei saanut mennä kuin Ruotsin kansalaiset, ulkomaalaisilta vaadittiin erikoislupa. Hieman aikaisempaa historiaa onkin sitten pohjanlahden rannikkoa seuraileva päärata, joka pääasiallisesti rakennettiin niin kauaksi sisämaahan ettei laivatykistö yltänyt mereltä sinne, ja toisaalta mahdollisen maihinnousun uhatessa vihollinen ei pääsisi heti katkaisemaan rataa ja joukkojen huoltoa. Rannikkokaupunkeihin tulee radalta vain pistot. Haaparannastakin lähdetään ensin pohjoiseen kohti Karunkia, josta rata kääntyy vasta kohti länttä ja edelleen etelään. Paraikaa Nylandista Uumajaan rakennettava Botniabanan - rantarata on ensimmäinen rataosuus joka puhtaasti uhmaa tätä muinaista merellistä "uhkaa". Samaan aikaan rakentuu suora rantarata Kalixista Haaparantaan. |
|
| 15.07.2009 10:31 | [Tunnus poistettu]: | Kuulemani mukaan ruotsalaisissa kiertoliittymää (kansankielellä liikenneympyrä) osoittavissa liikenne merkeissä lukee "korkeintaan viisi kierrosta" (oletettavasti kuitenkin ruotsiksi). Mutta tätä erikoisempi rajahan on Norjan ja Suomen välillä, sehän kun on myös EU:n ulkoraja. Ainakaan Kilpisjärvellä tai Karigasniemellä ei tarvitse juuri hidastella rajaa ylittäessä - mitä nyt aina avoimen puomin kohdalla on kolmenkympin rajoitus. Nuorgamista en tiedä kun en ole käynyt. | |
| 15.07.2009 13:21 | Topi Lajunen: | Veikkaisin pohjois-eteläsuuntaisten teiden pääasiallisena syynä olevan ennemminkin rajalla kulkevan joen. | |
| 15.07.2009 17:49 | Pirkko Alanen: | Kyllä ruotsalaisten "ryssänpelko" on ollut ihan todellista. Muutama vuosi sitten (muistaakseni 2002) kävimme tutustumassa Luulajan ja Haaparannan välillä olevaan uudehkoon sairaalaan (jonka nimeä en nyt saa millään päähäni)ja siellä kerrottiin sairaalan rakentamisessa käytetyn vanhoja, maastosta poistettuja panssari esteitä mm. sisäpihojen pengerryksiin. Niilan kertoman tapaista salailua asiassa ei ollut, vaan sairaalan esittelijä kertoi asiasta ihan avoimesti. | |
| 15.07.2009 18:21 | [Tunnus poistettu]: | Tuossapa yksi todiste hurrien ryssänpelosta http://johannes.1g.fi/kuvat/kiskoilla/Sweden/060730Mjv-016.jpg/full Bunkkeri on rakennettu turvaamaan Kainuunjoen ylittävää siltaa Bodenin ja Haaparannan välisellä rataosuudella. |
|
| 15.07.2009 23:48 | Jorma Rauhala: | Olisivatkohan nuo ratojen varsien bunkkerit kuitenkin kuninkaallis-ruotsalaisten eli pohjoismaisten ns. ystäviemme raaka käsitys Suomen tasavallan finnjäveleitä ja ruotsalaisille vastenmielistä suomalaisuutta vastaan? Neuvostoliitto eli "ryssänpelko" on näiltä sijoilta vielä melko monen peninkulman takana. Jos näin ei ole, niin tiedättekö maailmassa muita maita kuin Ruotsi, jotka tekivät bunkkereita alueilleen naapurimaansa ohittaen kolmansien maiden kuvitellun uhan takia? Ruotsi on kyllä toiminut edellisessä elämässään kuin entinen Albania tai nykyinen Pohjois-Korea. | |
| 16.07.2009 01:00 | Niila Heikkilä: | Mitkään lähteet eivät ainakaan suoraan tue epäilystä että suomalaisten hyökkäys länteen olisi ollut ruotsalaisten ykköspelonaihe enää 1950-1970 luvuilla. Epäsuorasti se olisi toki saattanut olla mahdollista, jos Neuvostoliitto olisi ensin miehittänyt Suomen ja tämän jälkeen pakkovärvätyllä suomalaisarmeijalla vyörynyt kohti länttä. Ruotsi oli ahtaassa raossa puolueettomuutensa puolustamisessa sodan aikana ja heti sotien jälkeen, jolloin tukea ei olisi tullut oikein miltään taholta. Yksinäisen puolustautujan puolustuskyky oli turvattava itse, kaikin mahdollisin konstein. Tuo pääosin etelä-pohjoissuuntainen tieverkko on yksi harkittu tapa toimia, ja se ei johdu pelkästään rajajoesta. Lännestä tuleva tiestö ja rataverkko oli samalla suunniteltu siten että se oli katkaistavissa nopeilla toimenpiteillä tietyissä etukäteen valituissa paikoissa. Näitä tieverkon katkaisupaikkoja on maastossa havaittavissa vieläkin. Osa maastollisista suojaustoimenpiteistä on näin nykypäivän mittapuun mukaan melkoisen ylimitoitettuja, ja hankaloittavat jollain lailla yhä arkipäivän elämää, esimerkkinä vaikkapa paikka paikoin liikenteen kannalta tarpeettoman mutkaiset radat. Jos taas mietitään mikä maa osasi bunkkerien rakentamisen kolmansien valtioiden (lue: NATO:n) hyökkäystä peläten, ensimmäisenä tulee mieleen Neuvostoliitto. Sillähän ei ollut suoranaisesti pelättävänä lähimpien naapurimaiden hyökkäystä, koska kaikki ne olivat jo kiltisti Varsovan liiton talutusnuorassa. Onneksi kylmä sota on historiaa. Ruotsalainen folkhemmet on lauhkea lammas, verrattuna 1600-luvun valloitussotiin jolloin sillä oli vaihtelevin väliajoin puoli eurooppaa hallussaan ja sodittiin aina 30 vuotta kerrallaan :) | |
| 16.07.2009 08:16 | [Tunnus poistettu]: | Boden-Karungi välihä on rakennnettu 1900-luvun alussa jolloin suomi oli mitä suurimassa määrin ryssäläinen maa ja samalla äärimmäisen pelottava. Luulis myös ruottalaisten ryssänpelon olevan niinkin suuri jotta se helposti kantaa köyhän ja alkeellisen naapurimaan ylitse. Pieni suomihan ei ole ryssille mikään suuri este tulla ryövään rikas ruotti. Korkeintaan pieni hidaste vaan. | |
| 16.07.2009 08:55 | Petri P. Pentikäinen: | Ja kyllä tämä bunkkeriasetelma on puolustuspolitiikassa olemassa edelleen. Ei Ruotsi voisi pitää niin pientä ja alueellisesti epätasapainoista armeijaa, jos sillä ei olisi kilpenä Suomea. Suomessakaan koko maan asuttuna pysyminen ei enää ole mikään tavoite, mutta koko maan pinta-alan puolustamista pidetään itsestäänselvyytenä, koska asumattomilla korvilla ja kairoilla on suora reitti Venäjältä Suomeen. |