??.??.1952 / Tampere, Lentokonetehdas
??.??.1952 Koska Dm3:sta on niukasti materiaalia sivuilla, niin laitetaan tällainen vähän erikoisemmalla maalauksella oleva nähtäville. Huomaa pitkät kaarevat tuulilasit ja kardaani. Viheltimet pystymallia ja kello matala. Matkustamon tuuletusventtiilit yhtenäisen lipan alla. Onko jollakin tietoa 1500:n sijoituksesta alkuaikoina?
Kommentit
| 08.10.2009 13:32 | Tunnus poistettu: | Varmaan useassakin kohtaa on mainittu, mutta joku tietävä voisi kertoa, kuinka monta Dm3-4 moottorivaunua valmistettiin? Tehtiinkö heti valmiita nelosia, vai muutettiiko vain kolmosista? | |
| 08.10.2009 14:24 | Tunnus poistettu: | KVG! Katsoinpa Wikipediasta joka kertoi valmistetun tai ainakin tilatun yhteensä 24, joista nelosia neljätoista ja kolmoset muutettiin myöhemmin nelosiksi. | |
| 08.10.2009 15:09 | Joni Lahti: | Huomaa, että III luokka oli vielä käytössä! Kysymys ei ole siis kolmen tolpan kaljasta. | |
| 08.10.2009 15:23 | Joni Lahti: | Kolmas luokka yhdistettiin toiseen luokkaan 3.6.1956. Syntyi ns. yleisluokka kaikkia matkustavaisia varten. | |
| 08.10.2009 15:43 | Tunnus poistettu: | Huomasin tuon, mutta en saa selvää toisen pään merkinnästä. Oliko siellä ehkä kakkosluokka. Minulla on jo sen verran ikää, että muistan kun isän kanssa oltiin liikkeellä, matkustettiin kakkosluokassa, mutta jos äidin kanssa kahden, niin kolmosessa. (Äitini ansaitsi kyllä enemmän, mutta tarkka kun oli...) | |
| 08.10.2009 15:49 | Teppo Niemi: | I ja II luokka yhdistettiin !. luokaksi ja III luokasta tuli 2. luokka. Tämä näkyy sarjamerkinnöissä: C oli ennen 1.6.1956 I ja II luokan tunnus, 1.6.1956 se oli 1. luokan tunnus. II luokan vaunut, joiden tunnus oli D, siirrettiin sarjaan C (Di -> Ci) ja E merkitsi taas III luokkaa, mutta 3.6.1956 se merkitsi 2. luokkaa. | |
| 08.10.2009 16:15 | Tunnus poistettu: | Aloin 1957 matkustaa säännöllisesti junilla kouluun Tampereelle. Silloisista puuvaunuista vielä erotti, olivatko olleet kolmos- vai kakkosluokkaa. varsin karuja olivat molemmat. Kolmosen vaunut ihan paljain puupenkein. Jos joskus (vähän myöhemmin) pääsi Dm4:n kyytiin, niin olipa juhlavaa! | |
| 08.10.2009 18:07 | Tunnus poistettu: | Todella harmi että noita ei ole säilytetty ainoakataan vaikka niitä oli noinkin monta. Tätä sivustoa seuratessani olen saanut käsityksen, että yksi Hr11 ja kiitojunarunko olisivat vielä hahmollaan. Niistä saisi ihan hienon junan jos vain rahaa ja työtä löytyisi jostain. | |
| 08.10.2009 18:36 | Markku Blomgren: | Ei ole kokonaista kiitojunarunkoa, yksi päätyvaunu, KCik, on enään jäljellä Haapamäellä. Sekin lienee aika mätä, mutta ehkä sen vielä kuntoon saisi, olisihan se mukava lisävaunu museojunissa. | |
| 08.10.2009 18:41 | Joni Lahti: | Teppo, niin se taisi mennäkin. En muistanut mikä yhdistetiin mihinkä:) | |
| 08.10.2009 19:11 | Tunnus poistettu: | Hyvähän sitä on maalta katsoa kun merellä myrskyää... Kuitenkin mielestäni olisi hienompaa saada sitä vanhempaa kiitojunakalustoa edes jotenkin talteen vaikka 'porkkanaa' kunnostetaankin. | |
| 08.10.2009 21:14 | Juhani Pirttilahti: | KCik on hyvässä kunnossa. Puuosat tietysti on jo mennyttä. Valmetin piirustuksia Kiitojunasta ei harmi kyllä ole juurikaan säilynyt... | |
| 08.10.2009 22:11 | Markku Blomgren: | Onko KCik:n runkokehikko puuta vai jo metallia, itse ulkopinta on kai metallia (alumiinia?). Itse alusta tietenkin terästä? | |
| 09.10.2009 10:27 | Teppo Niemi: | Naskalin kommenttiin 8.10.09 16:15: III luokassa oli myös muita kuin puupenkkivaunuja (Esim 60-paikkaiset Eis, 72-paikkaiset Ei vaunut ja myös putkikalusteet saaneet 90- ja 100- paikkaiset Ei-vaunut. Luokkamuutoksen yhteydessä II luokasta 2. luokkaan siirrettyjä vaunuja löytyy Koneosaston kirjelmästä KO240/618, eikä niitä ole kuin vaunut D 201 - 426, DE 501-600. | |
| 09.10.2009 12:00 | Pasi Seljas: | Vaunujen rakenne lienee samanlainen kuin moottorivaununkin, eli teräsrunko, alumiiniset runkokehikko ja pintapelti. Lentokonetehtaalla kun tuota alumiinia piisasi, jollain muulla olisikin ollut sen kanssa saantiongelma. Tarkistin isosta kuvasta tuon luokan, se on kolmonen myös toisessa päässä. | |
| 09.10.2009 13:59 | Eljas Pölhö: | Dm3 sijoittelusta ulkomuistista, kun en muutamaan viikkoon satu samalle paikkakunnalle listojeni kanssa: Kouvola, Tampere ja Turku. Riihimäellä käyneet olivat varmaan Tampereelta ja Kouvolasta, tuskin omia. Yksi Tampereelle sijoitetuista sahasi Toijalan ja Valkeakosken väliä. Turun tiedot ovat käsillä eli 1506 = 26.10.1952-22.4.1954, 19.3.1954-29.10.1954, 4.12.1954-xx.9.1956, 1507 = 5.11.1952-31.5.1953 ja 1509 = 1.6.1954-30.6.1956. 1506 oli korjauksessa ajat 30.7.53-5.11.53, 20.9.55-28.10.55 ja 1507 ajan 16.4.53-15.5.1953 sekä 1509 ajat 2.6.54-21.6.54, 24.11.54-23.12.54, 4.1.55-28.1.55, 18.4.55-12.5.55 ja 24.10.55-22.11.55. Enimmäkseen Turun Dm3:lla ajettiin paikallisjuna Turusta Paimioon ja Saloon, Kyrölle ja Loimaalle sekä Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Muutaman kerran ne pääsivät tilapäisesti pikajuniin: 1954: 1506 = 476km ja 1509 = 65km sekä 1955: 1506 = 256km. Kuvan Dm3 ei siis koskaan käynyt Turussa, mutta en muista ulkoa missä se ehti toimia. | |
| 09.10.2009 14:05 | Eljas Pölhö: | Tepon mainitsema kirjelmä Ko 240/618 vuoden 1956 muutoksista löytyy edeelleen täältä http://homepage.mac.com/eljaspolho/FileSharing3.html | |
| 09.10.2009 16:06 | Tunnus poistettu: | Teppo: En ole kalustohistorijoitsija, mutta paljon junanpenkkejä aikoinaan kuluttanut matkustaja. Ykkösluokassa olen matkustanut tasan kerran ja joskus niissä 'arvoalennetuissa' kaksiluokkaisissa joissa ent. ykköseen pääsi kakkosen lipulla. Ensimmäiset koulumatkat tehtiin joko täysin puupenkeillä tai sitten sellaisella 'kernillä' verhoilluilla ilmeisen pehmustattomilla. Sitten tuli kuvaan niitä putkirakenteisia, joissa oli jo jonkinlaiset pehmusteetkin | |
| 09.10.2009 16:25 | Tunnus poistettu: | Käväisin muuten tänään Lempäälästä Tampereella Sm4:llä Oli tasaista, nopeaa ja edullista kyytiä. MUTTA: Istuimet eivät sovi ainakaan meikäläiselle, joka mitoiltaan on kuitenkin jotakuin keskimääräinen suomalaismies. Jotenkin on sellainen tunne, että penkiltä valuu alas. Noin lyhyellä matkalla siitä ei paljon haittaa ole, mutta Helsinkiin matkattaessa jo on. Myös vanhemmissa saneeratuissa Sm1-2 vaunuissa taitaa olla samantyyppiset penkit? | |
| 09.10.2009 18:43 | Seppo Romana: | Jatkan noihin Eljaksen havaintoihin koskien Turun Dm3 1506:a. Siteeraan sanatarkasti Turun varikon vauriokirjaa: "21.4.53 Dm3 1506 vaurio moottoripyörä ajoi Ypäjällä vaunun kylkeen. Porrasraudat vääntyivät ja alimmainen askel, joka on laattaraudasta tehty, väätyi pilalle." "Dm3 1506 16.8.1954 Vaurio Ihalassa ylikäytävällä yhteenajo pakettiauton kanssa. Vauriot: peltivaurioita vaunun o.p. sivulla askelraudat vääntyneet ja itse askeltaso vioittunut." " 2.2.1955 Dm3 1506 Putosi kiskoilta klo 10.00 vaihteessa n:o 130. Saimme kiskoille vaunun klo 11.30 Vauriot: Jäähdytysputkiston kumiletku katkesi pannastaan, vaan lyhennetynä jäi paikallen. Tuulettajan siivet II moot. vääntyivät ja Psl knp tuli uusi tuuletin." "1.9.1956 Dm3 n:o 1506 km 150-151 Slo-Tku leikkuupuimurin aiheuttama vaurio. Etupään o.p. jäähdyttäjä - sekä etumaski rikki Pahoja peltivaurioita Ilmaputki poikki lyhdynlasi rikki Dm3 1506 lähetetty Psl knp." Tämän jälkeen veturi ei enää esiinny Turun vauriokirjassa kuten Eljaskin toteaa. | |
| 09.10.2009 18:58 | Topi Lajunen: | Markku, Sm1, 2 ja 4 -yksiköissä on identtiset penkit, vain kankaan väri on kaikissa eri. | |
| 02.11.2009 00:09 | Eljas Pölhö: | Dm3 1500 oli ajalla 26.1.53-4.2.53 käytössä seuraavasti: Kouvola - H254 - Riihimäki - H253 Kouvola, paitsi la ja su Lahti-Kouvola junassa H255. Samalla viikolla muut Dm3:t ajoivat reiteillä: 1501 Kouvola-Kotka (H745-746, myös osittain 733-734 ja 731-732), 1502 Kouvola-Mikkeli (H779-782), 1503 Kv-Pm (H775-778), 1504 Ikr-Hma (H751-752-753-754-755-756-757-758-761-762), 1505 Kv-Kau (H262-261) + varalla edellisiin, 1506 Turku-Toijala ja Turku-Karjaa (H364-363 ja H34-35), 1507 Turku-Naantali (N7-N8-N9-N10-N13-N14), 1508 Riihimäki-Heinola H235-236 ja mahdollisuuksien mukaan Riihimäki-Kouvola H257-258 sekä 1509 Toijala-Valkeakoski (kaikki junat 1-16). | |
| 13.01.2011 12:12 | [Tunnus poistettu]: | Harvinainen kuva, nämä muistan hyvin. | |
| 05.08.2011 13:14 | Pasi Seljas: | Taustalla näkyvä vanha ruokalarakennuskin on jo historiaa. Sen paikalla on kerrostalo ja ympärille tulee koko ajan lisää. | |
| 11.10.2012 19:17 | Eljas Pölhö: | Vaunujen sarjamerkkimuutos 1956 on täällä http://poelhoe.blogit.fi/ (edellinen linkki on vanhentunut). Dm3 sijoittelu kesäkuussa 1956 oli: 1501-1505 Kouvola, 1506 Turku, 1507 Riihimäki, 1508 Kouvola, 1509 Turku (1500 oli jo muutettu Dm4:ksi nro 1614) Dm4 sijoittelu kesäkuussa 1956 oli: 1600-1604 Kouvola, 1605-1606 Turku, 1607-1611 Tampere, 1612-1613 Kouvola, 1614 Turku |
|
| 03.01.2018 00:59 | Reino Kalliomäki: | Tämä on nyt sivuston ainoa kuva, jossa näkyy epäonnistunut telin etuakselin käyttölaite: kartiohammaspyöräkotelot ja nivelakseli (kardaani). Tampellan telien valmistajankuvissa se näkyy vielä paremmin. Laite on vain telin oikealla puolella. Sivuston kuvissa näkyvät suuret hammaspyöräkotelot, mutta akseli puuttuu, mm. seuraavissa: http://vaunut.org/kuva/23075?tag0=3%7CDm4%7C , http://vaunut.org/kuva/66768?tag0=3%7CDm4%7C , http://vaunut.org/kuva/97835?tag0=3%7CDm4%7C Tampella teki moottoritelit viiteen Dm3:seen (1503,1504, 1506, 1507, ja 1509) ja antoi jokaiselle valmistajannumeron (921 - 925). Teleihin kiinnitettiin tavanomaiset laatat. Viidessä Dm4:ssa on siis kussakin kaksi laattaa, ja numeroa! (1605, 1606, 1607, 1608, ja 1609. Tampellan numerot 926 - 935). Valmetin laatat eivät korista ulkoseiniä varhaisissa kuvissa, ilmestyvät sitten kyllä. Omaperäisesti Valmetin laatoissa ei ole valmistusnumeroa: http://vaunut.org/kuva/55078?tag0=3%7CDm4%7C Se olisikin näissä jo kolmas! Pasila teki kolmosiin toiset telit, mutta asensiko valmistajan laatan? Tampellan tekemä voimansiirtolaite näyttää piskuisen erilaiselta. Moottoriteli on iso , kuin Vv13 ilman hyttiä. | |
| 03.01.2018 02:03 | Eljas Pölhö: | Silloin kun Dm6/7-kiskoautokalustoa alkoi tulla runsaammin liikenteeseen, syntyi kysymys mitä Dm3:lle pitäisi tehdä. Tärkeimmät vaihtoehdot olivat, että asennetaan niihin kaksinajolaitteet tai muutetaan Dm4:ksi. Jokainen varikonpäällikkö, jonka alueella näitä oli käytetty, sai antaa asiasta lausuntonsa. Muistaakseni he kaikki, samoin kuin matkaneuvojat, joilta kysyttiin, kannattivat vaihtoehtoa muutos Dm4:ksi. Tyypillinen peruste oli, että yksi Dm4 joka tapauksessa vastaisi kahta Dm3-vaunua, joten saataisiin enemmän moottorijunia ja lisäksi veturikiertojen järjestäminen tulisi helpommaksi, kun samaa yksikköä voisi tarpeen mukaan käyttää sekä henkilö-, pika- että kiitojunissa. Säilynyt keskustelu pohdintoineen, piirroksineen sekä Valmetin ja Pasilan konepajan muutostyötarjouksineen käsittää ison kansiollisen materiaalia. |