06.10.2009 / Falköping, Ruotsi
06.10.2009 Kevyesti lähtee Y7-vaunu liikkeelle vaikka "0-kilon" paineella. Lähtiessä ensin kytkeytyy hetkeksi 4:s vaihde. SMOK:n kalusto on varustettu ATC (=JKV) laittein, GSM-R puhelimen istukka sijaitsee aikataulu-kaukalon edessä mittariston oikeassa päässä http://www.smok.nu/atc.html
Kommentit
| 17.10.2009 10:49 | Joona Kärkkäinen: | Miltäs tuntui ruotsinlättää ajaa? verrattuna kotimaiseen. | |
| 18.10.2009 01:29 | Jorma Toivonen: | Huomattavasti "pirteämmältähän" tuo tuntui ja liikkui "pienemmillä painella". Hallintalaitteiden asettelusta maininta kuvan http://vaunut.org/kuva/52038 yhteydessä. Turvalaitteen poljin suunnilleen samanlainen Dm7:n kanssa, tosin ei saanut painaa lattiaan asti, vaan oli pidettävä "puolessa välissä" - kuinkahan jalka väsyy pidemmillä matkoilla? | |
| 18.10.2009 22:23 | Tauno Hermola: | Sopiva puukapula kengänpohjan alle? ;) | |
| 19.10.2009 10:37 | Hannu Korpimäki: | Ja vielä lisäksi perinteiseen tyyliin puukiila seinän ja vivun väliin? Olen muuten takavuosina nähnyt kun lätän kuljettaja käy vessassa ajon aikana. | |
| 13.09.2016 16:22 | Mikko Herpman: | Voisi lisätä ajotuntumaan että jarrut tuntuivat purevan ehkä tehokkaammin kuin kotimaisessa. Toki yksilöeroja näissäkin vähän lienee. Lieneekö pienemmällä pyörällä tähän vaikutusta. | |
| 09.03.2017 16:34 | Esa J. Rintamäki: | Ruotsinlätän telin rakenne poikkesi huomattavasti suomalaisesta. Telissä jousitus oli järjestetty kulmavipuperiaatteella, samalla tavoin kuin Munchen-Kassel-telissä, sillä erolla että ruotsinlätässä oli kierrejousien sijasta kartiojousitus. Pirteä kulku johtunee ahdetusta moottorista. Ruotsinlätän jarruissa oli alkuun lievää pohtimista, mutta asiaan paneuduttiin hyvin tuloksin. Esikuvana ruotsinlätälle oli Halmstad-Nässjö-radan "snabbmotorvagn" (myöhemmin valtiollistamisen jälkeen SJ:n sarjat Yo2 ja Yo3) vuosilta noin 1940 molemmin puolin, ulkonäköä myöten. Erojakin oli: HNJ:n vaunut olivat 2-moottorisia. Alkuun Y6-vaunujakin ajateltiin aluksi varustettavan kahdella moottorilla, kuitenkin päädyttiin yhteen moottoriin. Ruotsinlättä varustettiin jo alusta alkaen viisivaihteisella vaihdelaatikolla, joten sn oli 115 km/t, ahtamisen myötä haipakkaa kyettiin vaikeuksitta ylläpitämään. Sanalla sanoen, ruotsinlättä oli aikanaan hyvä keksintö. Huonona puolena mainittakoon kevyen rakenteen myötä tullut huono kolarikestävyys. Sama tosin päti myös suomalaisella lätällä. Erona suomalaiseen mainittakoon että vetovoima kulki moottorista etupään vetotelin molemmille akseleille, takapään telin ollessa juoksuteli. Laitesijoittelu siten poikkesi suomalaisesta. Valmistusteknisesti tarkasteltuna Y6-Y7-Y8- ja Dm6-7-kalustolla oli yhtäläisyyksiä: mm. korit koottiin enimmäkseen hitsaamalla. Lisäksi ruotsinlätässä matkustamon valaistus toteutettiin loisteputkilla, toisin kuin Suomessa. |