17.03.2010 / Välillä Joensuu asema–Onttola
17.03.2010 Joensuun kehätie muuttuu nelikaistaiseksi, onpa siis hyvä ikuistaa sekin kuvaan vielä kaksikaistaisena. H782 ylittää valtatie 17:sta, kuvauspaikkana puolestaan toimii vanha nurmeksentien silta, joka sekin mennee uusiksi.
Kommentit
| 17.03.2010 22:02 | Tuomas Pätäri: | Tiehallinnon sivujen mukaan menee uusiksi. Kuvan rautatiesiltaan on jätetty viisaasti varaus tuplakaistoille, joten sitä ei tarvitse uusia. | |
| 17.03.2010 22:07 | Tunnus poistettu: | Reeveri ja Ransistori viimevuosisadalta. | |
| 17.03.2010 23:25 | Ari Palin: | Joskus silta-aukoissa ja myös tieuran leveydessä osataan hyvin varautua tulevaan, kuten ylläolevassa kuvassa. Esimerkiksi parhaillaan levennettävänä olevalla valtatie 6:lla välillä Joutseno - Imatra monet sen ylittävät sillat ovat valmiiksi nelikaistaisen tien alikuljettavia eikä niitä tarvitse nyt pidentää. Huopalahdessa osattiin varautua tulevaan jo 25 vuotta etukäteen, kun Jokeri-bussilinjan reitille valmistui radan alittava silta Huopalahden aseman kohdalle asemaremontin yhteydessä vuonna 1976. Ja osattiinpa eräällä tasan 148 vuotta sitten käyttöönotetulla rataosalla varautua lisäraiteeseen lähes puoli vuosisataa ennen sen rakentamista. Eräänä muistona tuosta raidevarauksesta lienevät asemarakennukset, jotka lähes poikkeuksetta sijaitsevat samalla puolella rataa. | |
| 18.03.2010 01:06 | Markku Blomgren: | 6-tietä ei tosin kovin montaa siltaa ylitä remontin matkalta. Ensimmäinen on Lappeenrannan kalkkitehtaan luona, seuraava pienehkö yksikaistainen silta on viipurintien liittymän jälkeen joka uusittiin, sitten on Tirilän liittymä (ABC) joka on aika tuore silta. Sitten on Hakalin liittymä jossa oli myös sopiva varaus. Seuraava 6-tien ylittävä silta löytyykin sitten Korvenkylästä joka on juuri ja juuri riittävä joskin nopeasti katsottuna näyttää liian lyhyeltä, jotta sitten kaksi lisäkaistaa alle mahtuisivat. Toki sitten Imatran puolelta löytyy vielä Saareksinmäen liittymä joka on myös hyvin tuore. Sitten alkaakin Imatran moottoritie... | |
| 18.03.2010 20:39 | Petri Soronen: | Myös Kemissä on 4-tiellä moottoritien rakennushanke menossa. Siellä on myös viisaasti kaikki sillat tehty valmiiksi 4 kaistalle. | |
| 18.03.2010 22:37 | Tuomas Pätäri: | Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetielle näitä varauksia ei 80-luvulla tehty. Kun se sittemmin levennettiin moottoritieksi, kaikki ylittävät sillat (muistaakseni 5 kpl) jouduttiin uusimaan kokonaan, ja iltapäivälehdistö nostatti "mokasta" jopa pienimuotoisen kohun. Toki ihan syystäkin. | |
| 20.03.2010 15:11 | Niila Heikkilä: | Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetie valmistui moottoritien jatkeena vuonna 1987. Yleinen tienrakennuspolitiikka oli ollut kääntyneenä moottoriteitä vastaan jo 1970-luvun puolenvälin energiakriisistä lähtien, ja hieman kärjistettynä piti niitä jopa kerskakulutuksen välikappaleina. Myöskään idän suunnan liikennemäärien suurta kasvua ei osattu ennakoida, koska Neuvostoliiton lopullinen hajoaminen rajan avautumisineen ei varmaankaan vielä tässä vaiheessa voinut olla liiemmälti ennustettavissa. Turusta Vaalimaalle läpi asti johtava E18 moottoritie olisi ollut ajatuksena melko kannattamaton hanke. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina elettiin muutenkin varsin seesteistä kautta tieverkon yleisessä kehittämisessä, ja ajateltiin että pakolliset moottoriväylätasoiset tiet, jos niitä ensinnäkään enää edes tehdään, rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen moottoriliikenneteinä, tai tyydytään parantamaan nykyistä kaksikaistaista tieverkkoa. Jopa Hämeenlinna-Tampere kolmostien uusiminen olisi senaikaisten suunnitelmien mukaan tehty Valkeakosken kautta moottoriliikennetienä. Eipä siis ihme että moottoritierakentaminen oli Suomessa käytännössä pysähdyksissä 1980-luvun loppupuoliskolle asti. Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetien lyhyet sillat olivat kuitenkin harvinainen säästöilmiö, sillä moottoriliikenneteitä rakennettaessa oli kuitenkin aina tiedossa optio mahdollisesta moottoritiestä. Järvenpää-Lahti moottoriliikennetie oli aikanaan mieleenpainuvin esimerkki valmiiksijatketuista silloista. Vaikka sitä rakennettiinkin 1980-luvulla senaikaisella rahoitusmallilla äärimmäisen hitaasti, (n. 1982-1987) ja työt olivat siitä syystä välillä jopa pitkiä aikoja pysähdyksissä, yhtään siltaa ei tarvinnut purkaa ja rakentaa uudelleen tien valmistuessa lopullisesti moottoritieksi vuonna 1999. | |
| 24.01.2018 14:03 | Niila Heikkilä: | Tuomaksen vanhaan kommenttiin liittyen sattui silmiin eräs suunnitelmaselvitys jossa mainittiin että Porvoo-Koskenkylä -moottoriliikennetien rakentamisen aikaan ei ollut vielä jatkosuunnitelmien osalta täyttä varmuutta siitä kummalle puolelle moottoritien toinen ajokaista rakennetaan luonnonsuojelualueiden vuoksi. Tämä luultavasti selittää sen miksei kaikkia siltoja rakennettu lopulliseen määrämittaansa jo valmiiksi. Täydellä varautumisella olisi ilmeisesti jouduttu kaiken varalta tekemään 3-osaiset sillat josta vain toinen puoli olisi tullut käyttöön. Moottoritien lopulta valmistuttua sinne taisi vieläpä tulla ratkaisu että kaistat vaihtavat myös puolta jossain linjan puolivälissä. |