17.03.1972 / Helsinki asema
17.03.1972 Gb oli katettujen tavaravaunujen perustyyppi 40 vuoden ajan. Vaunussa käytettiin aluskehyksenä standardoitua 8 metrin pituista niitattua U-palkkirakennetta. Puskimineen vaunun kokonaispituus oli 9180 mm. Gb-vaunuja, yhdestä sarjatunnuksesta huolimatta, oli ainakin kolmea eri päärakennetta: alkuperäinen muotorautakehyksinen korirakenne, yleisin puupylväsrakenne ja uusin ns. ruotsalaismallinen teräskehysrakenne. Kaikissa Gb-vaunuissa oli vaakasuora seinälaudoitus, vaikka Suomen olosuhteissa pystysuora laudoitus oli todettu kestävimmäksi mm. Ga-sarjassa. Suurin osa Gb-vaunuja oli varustettu paineilma- ja vipujarruin. Vipujarruna oli pitkä, yleensä jalalla painettava jarruvipu, jota käytettiin vaunuja liikennepaikalla siirreltäesssä ja muissa vaihtotöissä. Tavallisimmin vaunuissa käytettiin pitkää jarruvipua, joka ulottui lähes vaunun keskitienoille asti. 1920-luvulla innostuttiin rakentamaan vaunuja, joissa oli mekaaninen SAB-säätölaite, joka otti huomioon jarrukenkien ja jarruvipujen laakerien kulumisen. Näissä vaunuissa käytettiin lyhyttä jarruvipua. Gb-vaunuissa oli yleensä myös ilmajarru, kuten kuvan vaunussa. Tilanteen voi todeta siitä, että kummassakin pyökerrassa on jarrutönkät kummassakin pyöräkerrassa. Säästösyistä osa vaunuista jätettiin ilman ilmararrua. Se puolestaan asetti rajoituksia tavarajunan sallitulle nopeudelle. Alunperin Gb-vaunuissa kuormausovi oli pystylaudoitettu, mutta edullisempiin rakennustapoihin pyrittäessä ruvettiin käyttämämään vanria ja pystysuoraa U-palkkia ja vaakasuoria lattarautoja oven jäykistämiseen.
Kommentit
| 17.03.2010 23:55 | Tapio Muurinen: | Vieläköhän lukijaporukassa löytyy sellaisia, jotka olisivat matkustaneet näillä, esim. sotaharjoitusreissuilla? - Minä olen ollut kyydissä, ja oli se ainakin tyhjänä aikamoista tärräämistä. | |
| 18.03.2010 00:08 | Tapio Keränen: | Oma ampumaleirireissu tehtiin jo entisillä 1. luokan matkustajavaunuilla, jotka oli riisuttu turhista ylellisyyksistä. Makuulaverit olivat kahdessa kerroksessa ja nurkassa kamiina lämmitystä varten. Entiset vaunut 2301 - 23xx oli muutettu sotilaskuljetukseen sarjaan Eims. Kulkuominaisuudet olivat varmasti miellyttävämmät kuin kaksiaselisessa Gb-vaunussa, johon oli kllä mahdollisuus sijoittaa sotilaskamiina ja makuulaverit kahteen kerrokseen. Itse pidin kyllä A7-telien jousto-ominaisuuksia melko mukaivna. | |
| 18.03.2010 01:17 | Jorma Toivonen: | Parisen kertaa tuli aikoinaan matkustettua "herroiksi" Eims-vaunuilla Järvenpäästä Kokkolaan - ei ole kokemuksia tästä sarjasta. 1970-luvun alkupuolella ylimääräinen Hr12-vetoinen tavarajuna Hnk-Ri. Koneapulainenkin tarkkaili ikkunan raosta aina silloin tällöin perässä kulkevan junan kulkua. Jossain vaiheessa (kevät) vilkaisin ikkunasta taakse ja havaitsin kovin lumen pöllyävän erään vaunun kohdalla (no - talvellahan niin tapahtuukin), ikkuna kiinni ja miettimään - suojasäätä jo pidemmän aikaa, ei pitäisi irtolunta noin paljon olla, uusi katsanto ja taitaakin olla savua, joka nousi Gb-vaunun akselin päästä. Ilmoitin ikävästä havainnostani kuljettajalle - pikainen arviointi - "Katinhännässä" ollaan, seuraava Otalampi, joka suorittaa (kohtaus Ri-Lo JK-junan kanssa), yritetään selviytyä. Eihän tuolloin ollut "radioita" pienillä paikoilla, että olisi voinut ilmoittaa ongelmista etukäteen. JK-juna kakkosella - suorittaja pyörittää ohi - hieman ihmettelee hiljaista vauhtia - saan jotenkin viittoiltua omalta puoleltani JK-junan miehistöllä ongelmasta, sen havaittuaan sammuttavat jo liekehtivän laakerin lumella (todella terveellistä) - pysähdys ja vaurioituneen vaunun siirto pois junasta. JK-juna jatkaa matkaa kohti Lohjaa ja meillä kuluu aikaa vioittuneen vaunun poistamiseen junastamme sivuraiteelle - keinot, millä saivat vaunun Riihimäelle, ei ole tiedossa. Tuolla "reissulla" sattui muutakin tapahtummaa - mutta palataan tarvittaessa.... |
|
| 18.03.2010 01:24 | Jaakko Tuominen: | Taas Jormalta tarina joka ansaitsisi novellikokoelmapaikan oman palstan alle. | |
| 18.03.2010 01:56 | Jorma Toivonen: | Eihän näitä muisteloita niin paljon ole, joskus jotain muistuu mieleen 34-vuoden ajalta. Aikoinaan suomenkielen-lehtorilla oli erittäin negatiivinen asenne sanallisiin ilmaisutaidollisiin kertomuksiini - "Rauha hänen muistolleen". Mukavampaa oli katsella Riihimäen-lyseon ikkunoista liikennöintiä rautateitse itään ja pohjoiseen - paljon jäi kuulematta hyödyllistä tietoa... ehkä antanette anteekksi erittäin mahdolliset kielioppilliset virheet. | |
| 18.03.2010 02:30 | Jaakko Tuominen: | Ehkä ei paljon, mutta jos joltakin toiseltakin löytyisi lisää, siitä saataisiin mukava kokoelma. Niistä virheistä, Joku kustantaja oli sanonut sanasokealle runoilijalle että kyllä niitä maistereita löytyy korjaamaan kirjoitusvirheet. | |
| 18.03.2010 09:36 | Jouni Hytönen: | Vuonna 1995 pääsi sentään vielä Vuohijärveltä kohti Lappia Dr13-vetoisella sotilasjunalla Eims-vaunussa. Oulussa veturi valitettavasti vaihdettiin. | |
| 18.03.2010 10:27 | Tapio Muurinen: | Ennen Gbk-vaunujen tuloa nämä olivat sotajoukkojen vakiokalustoa. Sisälle viritettiin lankut poikittain, niiden päälle makuulaverit, kamiina keskelle lämmittämään, puomi oviaukkoon, olo mahdollisimman mukavaksi - ja eikun menoksi http://vaunut.org/kuva/44236?u=832&m=1&t=Gb - Muistaakseni n. 1960-luvun alussa raskaita paneeliovia alettiin korvata kevyemmillä levyovilla. Ne vanhat ovet olivat välillä niin jumissa, ettei niitä saanut auki kun kangella tai koneella; rullat jumissa, ohjauskiskot ja urat viksallaan tai kuorma kaatunut ovea vasten. - Nuoret pojat ovat innokkaita tutkijoita; kyllähän Gb käytiin läpikotaisin, no katolle nyt ei sentään kiivetty, eikä se huopakatto olisi tykännyt hyvääkään. - Kerran kokeiltiin, miten noista tuuletusluukuista tullaan ulos ilman toisten apua. Onnistui sekin; nyt ei varmaan enää... | |
| 18.03.2010 10:56 | Joni Lahti: | Taisi olla tuollainen matkapeli Ylämyllyltä Misiin kesällä 1967. Onneksi oli kesä ja matkaa tehtiin ovet auki maisemia ihaillen, kahvia keitellen ja sotaisia lauluja hyräillen. No, ei ihan niin mukavaa ollut, mutta aika kultaa muistot. | |
| 18.03.2010 11:42 | Perttu Karttunen: | Aijai, itsellä jäänyt tämä armeijajunailu täysin välistä, kun tuli aikanaan paperit, jotka vapautti palveluksesta, eipäs älynnyt isllon sanoo että voinmie sen ajan käydä aremijassa ku te junalla meette. :D Muistoja on aina mukava lukea, on niitä mukava kuunnella myös täällä omallappaikkakunnalla, kun käy aina nauttimassa kupposen kahvia Outokummunentisen asemapäällikön juttusilla. Näitä tosiaan pitäisi kerätä kirjaksi asti, koska ovathan nämäkin omalta osaltaan rautatiehistoriaa. Varsinkin erinäisiä kommelluksia on kiva lukea :) | |
| 18.03.2010 12:40 | Teppo Niemi: | Mutta muistellaanpa kesää 23 vuotta sitten, eli 1987. Silloinhan rautatiet täyttivät 125 vuotta ja muunmuassa Museorautatieyhdistys osallistui joukkueella resiinaralliin Ilomatsista Joensuun, Varkauden, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. Ja kyseisen joukkueen huoltovaununa toimi juuri Gb, sotilassisustuksella tietenkin... | |
| 18.03.2010 14:24 | Tunnus poistettu: | Milloinhan noita vaunuja on viimeksi käytetty sotilaskuljetuksissa? Menin nykyiseen työpaikkaani -75. ja silloin rata kulki ihan vierestä, joten junia tuli nähdyksi. On mielikuva, että varusmiehiä olisi roikkunut avoimen oven edessä olevalla puomilla. Voi tietysti olla niinkin, että heitä kuikuili vähän uudempien vaunujen avoimista aukoista. Varhaisemmilta vuosilta nuo kuljetukset olivat kyllä kovinkin tuttuja näkyjä kun rata kulki kotitilan läpi. |
|
| 18.03.2010 18:32 | Topi Lajunen: | Millos porukkaa roudattiin viimeisen kerran Eims-vaunuilla? 1998 allekirjoittanut pääsi/joutui vielä kokemaan sen "ilon" matkalla Haminasta Kokkolaan. | |
| 18.03.2010 18:44 | Olli Keski-Rahkonen: | Syksyllä 2007 mentiin Eims-vaunuilla Vuohijärveltä Niinisaloon. 100 km/h Parkanon radalla Sr2-vedolla oli puuvaunuille harvinaista herkkua :) | |
| 18.03.2010 21:47 | Tapio Muurinen: | Entistä haminalaista uteluttaa kysyä Topilta, oliko se valtion kyyti juuri niitä harvoja, ellei yksi ainoa, KymItR:n kuljetuksista, joka/jotka lastattiin Haminan satamassa (ajankohta passaa). Sieltä roikka vetäistiin diisselillä sähköjohtojen alle, josta Sr1:lla Riihimäkeen. Roikka oli kuulemma melkoisen pitkä, muisteli tämä herra http://vaunut.org/kuva/18466?u=832&m=1&kv=2005&liikp1=2133 joka oli puikoissa, tai oli siellä tuplamiehitys jostain syystä. | |
| 18.03.2010 23:08 | Jaakko Tuominen: | Markulle: Jos olit Lappeenrannan ja savonradan varressa olin yksi niistä roikkujista mikäli aika oli loppukesästä Misiin ja takaisin. | |
| 19.03.2010 08:37 | Riku Outinen: | Eims-vaunut poistuivat 2007 syksyn sesongin jälkeen. Oli kyllä varsin asiallista matkustaa Eims-vaunuilla Vuohijärveltä Niinisaloon ja takasin. Puuta vaan kaminaan niin ei tullut kylmä. :) | |
| 19.03.2010 09:11 | Topi Lajunen: | Tapio, Haminan satamasta tosiaan lähdettiin, veturin perässä ensin pari sinistä skappareille, tämän jälkeen Eims-vaunut varusmiehille, niiden perässä kaksiakselinen keittiövaunu, ja näiden perässä ajoneuvokalusto. Muistelisin kuitenkin, että reitti kulki Savonrataa, Iisalmesta Ylivieskaan, josta Kokkolaan, joten Riihimäellä ei käyty. Sieltä sitten moottorimarssilla Lohtajalle. Paluumatka jostain syystä tehtiin linja-autoilla. | |
| 19.03.2010 09:43 | Tapio Muurinen: | No hyvä, eli oli niitä sitten useampia vastaavia. Taka-ajatuksena oli, että nämä olisivat olleet jotain kokeiluja, eli harjoitusta sinällään, kuinka liikekannallepano hoidataan. Sellainenkin kuulokuva on jäänyt, että porukka olisi "marssinut" ensin Kouvolaan ja lastattu vasta siellä. - Nythän it-miesten ei tällaisia Haminassa tarvitse mietiskellä. | |
| 19.03.2010 11:54 | Riku Outinen: | Yleensäkin ottaen It-miesten osuus sotilaskuljetuksista rautateillä on 2000-luvulla jäänyt häviävän pieneksi. Lohtajan leirille ei ole tiettävästi enää vuosiin mennyt kokonaisia sotilasjunia. Lähinnä yksittäisiä vaunukuormakuljetuksia Kouvolasta(SalpItPsto) ja Järvenpäästä(HelItr) esim.http://vaunut.org/kuva/46694 Nyt kun HelItr on Parolassa ovat kuljetukset laskeneet vielä entisestään. | |
| 03.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki: | Eikös tämän sarjan innoittajana ollutkin Gd-sarja? Rakennustapa juontaa juurensa Venäjän keisarikunnan yhdysliikenteeseen ja silloin sinänsä järkevä Ga-sarjan rakennustapa "esineukkujen" mielestä oli niin väärin! | |
| 03.03.2017 08:05 | Teppo Niemi: | Näin voisi sanoa ja vielä enemmän tuo pätee ensinmäisiin Gb vaunuihin. |