27.03.1971 / Helsinki Sörnäinen
27.03.1971 Yksi vanhojen Hdk-vaunujen aluskehyksille uudelleen rakennetuista vaunutyypeistä oli korkealaitainen Hl. Aluksi korit maalattiin harmaiksi ja 1970-luvun alusta lähtien konepajakorjausten yhteydessä punaruskeiksi. Taustalla lienee Sompasaaren voimalaitoksen liepeillä ollut rakennus. Tietääkö kukaan sen käyttötarkoitusta?
Kommentit
| 27.03.2010 20:57 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Näenkö oikein, että sen sisään kulkee ilmarata? | |
| 27.03.2010 21:13 | Niklas Lönnroth: | Siltä se kyllä vaikuttaa! | |
| 27.03.2010 21:29 | Ilkka Hovi: | Rakennus on varmaankin Parrukadun vierellä ollut Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen koksinseulontarakennus. Purettu v. 1973 jälkeen jolloin kaasuntuotanto muutettiin hiilestä butaanille. Hiilikaasulaitos oli melkoinen kemiallinen tehdas, tosio jota ei ole ilmeisesti huomattu kun on vanhalle kaasulaitostontille ajateltu uutta käyttöä. Nyt ihmetellään kun maasta löytyy kaikki hiilivetytyypit. Hiilen kaasutuksen sivutuotteet olivat nk isoissa maissa suuren kemiaalisen teollisuuden perusta ennen raakaöljyn voittokulkua. | |
| 29.03.2010 12:25 | Risto Itkonen: | Ehkä hiilivaunuja? | |
| 29.03.2010 14:14 | Tapio Muurinen: | Arvelen noita vaunuja käytetyn rikin neutraloinnissa tarvittavien alkalien tai lopputuotteena syntyneen kipsin kuljetukseen. Sitä (kipsiä) syntyy isossa laitoksessa kohtuullisen suuria määriä. | |
| 30.03.2010 14:59 | Ilkka Hovi: | Näillä paikkein oli myös vaunujen kuormauspaikka. Maassa voikin kuvitella olevan karkuun päässeitä koksinkökkäreitä. Koksia tarvitaan mm valimoissa ja muussa metallurgiassa. Aiemmin lämmitettiin kerrostaloja myös koksilla - ei savua ja palaa hyvin sekä hitaasti. Koksi on puhdasta hiiltä, huokoista kun kaikki kaasumaiset aineosat on kuumennettu hiilestä pois. Tuolloin kaikki koksi piti tuoda maahan, elleivät kaasulaitokset pystyneet tuottamaan riittävästi. 1971 taisi vielä Turunkin kaasulaitos olla käytössä. Nykyisin Rauta Ruukki koksaa omat koksinsa Raahessa. Siksi se 2000 tonnin päivittäinen koksijuna (Hr13) lopetti kulkunsa. |
|
| 30.03.2010 19:20 | Jouni Halinen: | Tuo kaupunkikaasun teko hiilestä/koksista (kuivatislattua hiiltä) oli kyllä valmistusprosessina varsinainen ympäristöskatastrovi , (aikana jolloin kyseistä sanaa ei edes tunnettu) siitä syntyi lopputuotteen lisäksi suuria määrä erinlaisia ”sivutuotteita” jotka luokitellaan nykyjään erittäin vaarallisiksi myrkyiksi. mm. syanidia. Faija vainaa kulki 50/60 luvulla fillarilla Vartsikasta Pitskuun Rompalle duuniin ja lyhin reitti kulki Myllypuron halki, sen surullisen kuulun myrkkykaatopaikan vierestä, faija kertoi että hän näki monet kerrat kun siellä kipattiin tankki ym. muista autoista erillaisia ”liemiä” maaperään. Alueelle oli rakennettu useita hirsiralleja joihin autot peruuttivat ja kippasivat lastinsa. Alueelta laskee myös laskuojia mereen (Marjaniemen seudulle) ja siellä faija joskus pyöräili mutsin kanssa, ja usein näistä ojista nousi kuulemma aikamoinen löyhkä ja vesi oli öljyisen näköistä. Tämä homma jatkui ainakin 60 luvun puoliväliin (silloin alkoi Myllypuron rakentaminen). Nythän tätä aluetta on siivottu vuosikausia 10:en miljoonien eurojen kustannuksin, ja alueelta on mm. purettu noin kymmenen asuinrakennusta ja yksi päiväkoti. | |
| 30.03.2010 23:44 | Reijo Salminen: | Olisiko kyseessä teoksessa "Suvilahden rakennushistoriaselvitys" sivulla 42 kuvassa oleva vaakakammiouunirakennus, siinä rakenteilla vuonna 1950, käyttöönotto 1952. Kirjan tekstiä: "Vuonna 1952 käyttöön otetun uuden vaakauunirakennuksen näkyvin rakenne oli korkea betoninen, 1200 tonnin vetoinen hiilisäiliötorni, jonne polttoaine tuotiin satamasta pitkiä kuljetusratoja pitkin murskaamon ja hiilensekoitussiilojen kautta. Hiilitornista kivihiilet annosteltiin uunien yläpuolisella betonirakenteisella sillalla kiskoja pitkin liikkuneeseen vaunuun, joka vuorostaan "panosti" alapuoliset uunikammiot". Suosittelen kirjan hankkimista kaikille Suvilahden historiasta kiinnostuneille. | |
| 30.03.2010 23:54 | Reijo Salminen: | Oho, sehän löytyy myös netistä. http://www.suvilahti.fi/about/rakennushistoria/ alin linkki. |