26.09.1978 / Sköldvik, Sköldvik

26.09.1978 Sköldvikin asemarakennus 1978. Silloin siellä ei ollut mitään tietoa "Kilpilahti"-nimisestä liikennepaikasta.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Sköldvik (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Sköldvik

Kuvaaja: Eljas Pölhö
Lisätty: 13.05.2010 22:09

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

13.05.2010 22:54	Ari Palin:	Tuo mökki on tainnut olla tuolla uusiokäytössä. Rata valmistui vuonna 1972, mutta rakennus on huomattavasti vanhempaa mallia. Mistähän se oli siirretty?
13.05.2010 23:04	Ilkka Hovi:	Firma huhu kertoo, että Sköldvik oli hyvä nimi kunnes joku teki valituksen jalostamoalueella olevista kylteistä, joissa oli vain suomea. Firmalle maksoi noin 100 000 silloista markkaa muuttaa kaikki kyltit kaksikielisiksi ja siinä samassa voitiin aluekin suomalaistaa ja alkaa puhumaan Kilpilahdesta.
13.05.2010 23:36	Jouni Halinen:	Ihmeen pitkään tuolla pärjättiin (jouduttiin) ilman rautatietä, itse jalostamo kun avattiin jo vuonna 1966 (Vikipedian mukaan. Neste osti maaa-alueen vuonna 1962,niin eikö radan olisi pitänyt olla valmis jo vuonna 1966 (Kekkoslandian aika, UKK ja U Raade). Muutin tammikuussa 1967 (9 V) Kontulaan ja kotitalon "sokkeli" oli silloin korkeinmalla paikalla Stadissa. Kun talossa oli 7 kerrosta ja sauna vielä 8:sa kerroksessa, niin oli komeat näkymät, idässä näkyi Sköldvikin jalostamo ikuisini liekkeineen ja lännessä näkyi Kaivokselan vesitorni ja Seutulan (silloinen nimi) lentokentän lentokonehangarin kaarikatto.
13.05.2010 23:57	Tapio Muurinen:	Olisiko öljynkulutus silloin ollut vielä sen verran vähäistä, ehkä kymmenesosa tämänpäiväisestä, että jakelu pystyttiin hoitamaan hyvin säiliöautoilla. Raakaöljy tuotiin pääasiassa NL:sta laivoilla. Mutta oli 1960-luvun lopulla sellainenkin vaihe, että raakaöljyä tuotiin n. 100000 t/kk junilla Haminaan, josta se lastattiin rannikkotankkereihin ja edelleen Porvooseen, mm. Airismaa (punainen, tulee mieleen). Se olikin tuttu kävijä muutaman päivän välein.
13.05.2010 23:58	Jorma Toivonen:	Oikeanpuolen konttia hallitsi junansuorittaja/järjestelymestari. Vasemmanpuolen koju toimi ratapihahenkilökunnan sosiaalitilana, takaseinällä vaatenaulakot ja heti oven jälkeen seinustoilla penkit ja niiden välissä pöytä, jonka ääressä myös naposteltiin pienet eväsleivät. Isot ja pienet "tyhjennykset" tarvittaessa taustan suolla. Henkilökunta oli Porvoosta, sama porukka hoiteli aamu- ja iltajunan (ma-pe) - vakio suorittaja, vakio konduktööri, samat junamiehet. Konnarille löytyi lomantekijä/"löysäri" Keravalta, suorituksen pystyi tarvittaessa hoitelemaan joku junamiehistä (tutkinto oli) ja puuttuvaa junamiestä tuurasi kuka kulloinkin ehti, eli melko yhtenäinen porukka hoiteli Sköldvikin työt aikoinaan - yhdellä autolla pojat yleensä kulkivat työmatkansa. Junamiesten vuoro oli jotenkin kiertävä, koska he hoitelivat myös Ollin suorituksen.
14.05.2010 01:06	Jouni Halinen:	Muistan ? jostain lukeneeni että eri jalostustuotteita vietiin myös pienemmillä tankkereilla erinäisiin välivarastoihin, pitkin länsirannikkoa, Ouluun asti, ja varmaan myös vasta-avattua Saimaan kanavaa pitkin Saimaan vesistöalueelle. Ja olihan Suomessa jo toimiva öljynjalostamo Naantalissa joka oli valmistunut jo vuonna 1957 ja jonne ratayhteys valmistui samana vuonna. Jalostamosta on hieno värivideo Elävässä arkistossa http://www.yle.fi/player/player.jsp?name​=El%E4v%E4+arkisto%2F04437_1 Jossa selostaja toteaa mm. seuraavaa ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi” ja edelliseen kommenttiini viitaten, ”Presidentti Kekkonen on erittäin kiinnostunut öljynjalostamosta ja käy tutustumassa siihen jo rakennusaikana”. Filmin lopuksi valmiit liemet lähtevät ”pönttöjunalla” ja rekoilla maailmalle, Esso, Gulf ja TB (TrustivapaaBensiini ei ”Toverits Betroil”).
14.05.2010 08:51	Esko Maasalo:	Ainakin m/s TEBOSTAR ja m/s TEBONIA ajoivat Oy Henry Nielsenin alla petroolijakeita rannikkoliikenteessä Suomessa, muitakin saattoi tässä jakeluliikenteessä olla.
14.05.2010 12:41	Tunnus poistettu:	m/s Tebonia, lieneekö anagrammistin nimeämä tankkeri. Hilpeä paatti :)
14.05.2010 13:36	Juha Liimatta:	Minäkin olen vähäisessä määrin osallistunut Sköldvikin alueen ratatöihin. Olin kesätöissä vuonna 1971 siellä. Tehtävänä oli mm. suorittaa painokairauksia tulevalla ratapohjalla. Myöhemminkin olen ollut erilaisissa hommissa Sköldvikissä. Ei tuolloin kukaan puhunut mistään Kilpilahdesta, sen sijaan suomenkielisissä suissa sanottiin usein "Lötviikki" tai jotain sinnepäin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!