06.06.2010 / Jokioinen, välillä Jokioinen (uusi) (JMR)–Jokioinen (vanha) (JR)
06.06.2010 Muutamin paikoin kiskot vielä näkyvät, muuten ratapenkka on täysin metsittynyt vanhalla Jokioisten radalla.
Kommentit
| 12.06.2010 16:49 | Pekka Soininen: | Jos kiskoja on jäljellä ennen Jokioisten vanhaa asemaa, niitä on siis Loimijoen puretun sillan eteläpuolellakin? | |
| 13.06.2010 23:20 | [Tunnus poistettu]: | Ei ole; ne vietiin tarkkaan pois kun silta oli pakko tuhota erään byrokraatin pakkomielteen vuoksi: se oli mukamas "vaarallinen" vaikka Museovirasto nimenomaan suositti säilyttämistä! Kiskoja jäi jäljelle noin siirappitehtaalle asti ja niitä hyödynnettiin vuosina 1974 - 79 ensin puutavaran kuljetuksessa sahalta ns. vanhaa veturivajaa varten ja sittemmin junan ympäriajossa vuosina 77 - 79 ennen Jokioisten nykyisen aseman sivuraiteen valmistumista. Tilausjunat v.m 77 ja 78 sekä 79 avajaispäivä ajettiin niin että siirappitehtaan vanhaan vaihteeseen tehtiin parin veturin mittainen väliaikainen radanpätkä johon höyryveturi meni siksi aikaa kun järjestelyveturi - Move21 tai Move4 - työnsi junarungon vanhalle pääraiteelle ohi vaihteen, häipyi tieltä ja sitten höyryveturi olikin oikeassa päässä. Hankala ja hidas menetelmä josta luovuttiin ensi tilassa eli kun sivuraide saatiin. Siirappitehtaan vaihde ja pääosa nyt tarpeettomaksi jääneestä kiskotuksesta tuotiin pois; vaihde palveli Minkiöllä loppuun ja on nyttemmin poistettu käytöstä, vanhaa muutaman sadan metrin pätkää joka jäi tien 2813 taakse hyödynnettiin jonkin verran väistöraiteena tai lyhyillä resiinaretkillä kunnes tämä uusi hanke merkitsee sen poistamista uuden tieltä. |
|
| 14.06.2010 19:01 | Niila Heikkilä: | Kartasta sihtailemalla Loimijoen ja Forssan välinen vanha ratalinja näyttäisi ainakin osin olevan rakennusten tiiviissä puristuksessa. Analyyttinen kysymys: Jos loimijoen silta rakennettaisiin uudelleen, minkälaista käyttöä jäljellejääneellä osuudella voisi (edes) olla? Nyt en tarkoita sitä että rataa rakennettaisiin täysin uudelle linjaukselle Forssan keskustan torille, vaan lähinnä sitä minne asti junalla olisi nykypäivänä loppujen lopuksi mahdollista päästä ja liikennöidä järkevässä mittakaavassa. Eli hyödyt ja haitat listattuna? | |
| 15.06.2010 17:52 | [Tunnus poistettu]: | Lähinnä kysymykseen tulisi kai radan palauttaminen ensiksi vanhalle Jokioisten asemalle. Se olisi erittäin hyvä vaihtoehto nyt tulossa olevalle sahan alueelle. Huomattavin osa vanhasta ratalinjasta Forssaan on epävirallisena pyörätienä eli käytännössä joutomaana eli kyllä Forssan rajalle asti päästäisiin... ehkä siihen johonkin elementtitehtaan tietämille. Toinen asia on kuka jaksaisi niin pitkää rataa hoitaa? Jos rata sinne asti saataisiin niin sitten radalle pitäisi saada ainakin vakinainen valtion palkkaama ratavartija, joka huolehtisi siitä jatkuvasta huollosta. Kun nyt saataisiin ensin se kauimmin puhuttu vakinainen laitosmies niin sitten voidaan suunnitella suurempia... tietysti valtakunnalliseksi erikoismuseoksi määrittely helpottaisi asioita - mutta silloin tarvittaisiin pari ihmistä lisää eli museonjohtaja ja ainakin yksi amanuenssi... mistä nekin palkat otettaisiin! |
|
| 21.06.2010 13:31 | Pauli Ruonala: | Museorautatien jatkaminen entiselle Jokioisten asemalle epäilemättä lisäisi radan näkyvyyttä Jokioisilla ja tekisi siitä enemmän "oikean" rautatien, sellaisen joka yhdistää toisiinsa kaksi paikkakuntaa. Katsoin virallisesta historiikista ("Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta") Loimijoen sillan viralliset mitat: 4 13 metrin jännettä ja päissä 2 kpl 10,8 m kiviholvisiltaa, yhteensä 73,6 m. Sillan korkeus vedenpinnasta 12,6 metriä. Virallinen syy purkamiseen oli se että maatuet eli kiviholvisillat alkoivat kallistua jokeen päin. Asiantuntijoilla ehkä olisi tiedossa jossain radanvarressa käyttöä vailla oleva tarpeeksi pitkä silta jolla olisi jopa museaalista arvoa (jossain täällä saattaa olla jo kuvakin siitä) mutta ne maatuet pitäisi purkaa ja rakentaa uudet, eli sillan korvaamisessa kyse ei ole vain uuden sillan paikalleen nostamisesta. Toinen este näkyy tehtaan aidalla, missä ratalinjalle on pystytetty useita säiliöitä joiden tieltä rataa ei ole purettu, kiskot on aikanaan vain väännetty syrjään. | |
| 07.11.2010 11:53 | [Tunnus poistettu]: | Kallistuminen oli tekemällä tehty tekosyy. Museorautatiellä oli vihollisena muuan byrokraatti jolle toiminnan haittaaminen oli pakkomielle; hän mm. esti tarkoituksella maakaupat Pohjolan Liikenteen kanssa kun Humppilan rataa suunniteltiin - hätyytti jopa Humppilan kaavoittajia että ratalinjalle on saatava taloja - ja paljon! Kuuroille korville meni, ja lopulta pitkä mies Turusta hermostui herraan erinäisistä muistakin syistä ja potkaisi eläkkeelle... todistaahan on mahdoton mutta aika kummalta tuntuu se että heti tämän väistyttyä Ole Norrback pisti nimensä paperiin jolla radan rakentaminen varmistui... | |