01.03.1959 / Välillä Kouvola asema–Imatra tavara

01.03.1959 Vielä yksi lisäys Simola-Lappeenranta 125v muistolle. Aikataulu ajalta 1.3.59-30.5.59, missä on vielä jokunen juna Lappeenrannan vanhalle asemalle. Kesäaikataulussa 1960 niitä ei enää ollut, mutta muistaakseni ajot sinne loppuivat keväällä 1960 (sopivaa aikataulua ei nyt ole käsillä). Kannattaa huomata myös juna H721 Raippo-Vainikkala. Siinä, ja vastaavassa paluujunassa H718A (Vna 13:31-Rpo 13:52), oli vain venäläisiä vaunuja. Veturina oli Tv1 tai Tv2 niin kauan kuin venäjän vaunut kulkivat omana junanaan vain Raipon ja Vainikkalan välillä. Moottorivaunujunat olivat ilmeisesti vielä tässä vaiheessa sarjan Dm2 hoidossa (vaihtoehtona Dm4 tai höyryveturi), mutta muuttuivat vuonna 1960 Dm7:lle (ja sittemmin vielä Dm4:lle ja uudelleen Dm7:lle). Laitan toisen suunnan taulun jossain vaiheessa blogiini, koska vorgin vaatima jpg-tallennusmuoto yhdistettynä max 900pikselin kuvaan ei tee oikeutta sivun luettavuudelle.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Aikatauluja
Lisätty: 09.08.2010 00:40
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen

Kommentit

09.08.2010 00:55 [Tunnus poistettu]: Kiitoksia todella paljon näistä Simolan/Raipon seudun aikatauluista, olivat kesäaikaan minulle tuutuja junia, mutta alle kymmenvuotiaan nöösin muistot eivät järin tarkkoja ole... Paljon noista ajettiin tosiaan noihin aikoihin puumotilla. Olipa toiveammattinikin noina aikoina kysyttäessä kuulemma ollut "motinkuljettaja".
09.08.2010 09:47 [Tunnus poistettu]: Mikäs Eljas sun blogisi osoite on?
09.08.2010 10:35 Eljas Pölhö: Kappas vaan, sitä ei ole kelpuutettu linkkeihin. Se on http://poelhoe.blogit.fi/ Googlaamalla löytyy nimellä Eljaksen junasivut
09.08.2010 20:20 Markku Blomgren: Hienoja aikatauluja vaikken alkuperäisasukas seudulla olekkaan. Valtavasti pysähdyksiä monilla junilla, ainoana poikkeuksena tuo moottoripikajuna 705. Ajettiin kaiketi Dm4 + kiitojunarunko? Yllättävää, ettei yöjunallakaan ollut kuin 6h matka-aika Helsingistä Lappeenrantaan, ja siinäkin 30min pysähdys Kouvolassa. Vetovoima kaiketi vielä höyry tuohon aikaan?
09.08.2010 22:38 Petri Nummijoki: Tuskin MP705 ajettiin kiitojunarungolla. Se oli lauantaisin Imatralle kulkenut viikonloppujuna, jonka vaunut tulivat Helsingistä Kouvolaan yhdistettynä Kuopion pikajunaan P75. Lieneekö vetäjänäkään oikeasti ollut Dm4? Saattoi tuolloin ollakin mutta aikataulukirjassa juna oli joinain kausina merkitty myös Hv2-vetoiseksi pikajunaksi ja myöhemmin junassa käytettiin Hr1-vetureitakin.
09.08.2010 23:55 Eljas Pölhö: On tainnut MP705:llä ja vastaavalla paluujunalla ollut koko joukko eri veturisarjoja vetäjänään eri vuosina ja ehkä eri vuodenaikoina. Minulla on havaintoja siinä sarjoista Hv2, Hv3, Hr1, Tr1, Dm4 ja Hr13. Samaa mieltä Petrin kanssa, että siinä kulki puuvaunusto, eli CEi+EFi+1-4Ei. Vuonna 1959 kaikissa, missä ei ollut junatyyppinä M, oli pääsääntöisesti Hv2 tai Hv3 (paitsi em venäläisten vaunujen vedossa). Hr1 tuli kuviin mukaan vasta 60-luvulla, aluksi juniin P1 ja P2 sekä H5 ja H6. 60-luvun alkupuolella P9 (venäläiset vaunut Kv-Vna) oli rulla-Ristojen kierrossa ja P10 (Vna-Kv) on havaittu Hr1:llä ja Rulla-Ristolla. P11/P12 Kv-Imr-Kv oli ainakin vuoden pidempään Hv3-vedolla kuin P1/P2 ja Jukka Nurminen kellotti Hv3:lle nopeuksia 105-110km/h Kouvolan itäpuolella vuonna 1960.
10.08.2010 09:54 Petri Nummijoki: Onko muiden Imatran junien vaunustosta säilynyt tietoja tai edes akselilukuja? Arvauksena (osin vanhoihin valokuviin tukeutuen), että P1/2 ja H5/6 olivat noin 24-28 akselisia ja P11/12 hieman lyhyempi. Mutta tuo vähän epäilyttää, että oliko P1/2 todella vielä tuohon aikaan Hv-vetoinen, vaikka se kuljetti venäläiset vaunut Kouvola-Raippo-välillä vai käytettiinkö siinä kaksinvetoa? Venäläisten vaunujen kanssa P1/2:n junapainon on kai täytynyt pyöriä jo 500-600 tonnin kieppeillä?
10.08.2010 11:30 Eljas Pölhö: Hv-pariveto ei ollut mitään tavatonta harvinaisuutta, joskaan en oikein jaksa uskoa, että se olisi ollut päivittäistä toimintaa. Koetan tarkistaa P1/P2-tilannetta kun seuraavan kerran käyn kotona. Samalla voin katsoa Jukan listaamia akselimääriä. Mikäli P1/P2 menivät Hr1:llä olisi se ollut Pasilan kone ja matka toiseen suuntaan olisi tapahtunut junilla H6 ja H5. Ei se tietysti mahdotonta ole, koska Pasilan Pekoilla ajettiin myös Päijänteen ympäri kumpaankin suuntaan (Hki-Kv-Pm-Hpk-Tpe-Hki ja Hki-Tpe-Hpk-Pm-Kv-Hki). 3-4 P1:n vaunuista jatkoi Kouvolasta Pieksämäelle, joten Kouvolasta itään jäi jäljelle 4-5 puuvaunua ja muistaakseni 4 venäläistä, eli junapaino 140-180t+200t = 340-380t, mikä oli kyllä Hv3:n suorituskyvylle mahdollista ja olisi mahdollista vielä lisätä muutama puuvaunu.
10.08.2010 14:24 Petri Nummijoki: Missä junissa Pasilan Pekat ajoivat Savon radalla? P81/82 ja/tai H771/772? Haapamäen ja Pieksämäen välillä ilmeisesti kierrossa olivat H91/92 (keväästä 1961 lähtien, kun Hr11 ja Dm4 poistuivat ko. junasta) sekä H95/96? Tosin vuoden 1962 alkuun mennessä käsittääkseni kaikki Helsinki-Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-radan päivittäin kulussa olevat pikajunat oli muutettu Hr12-vetoisiksi, joten Päijänteen ympäriajo lienee Hr1:llä loppunut vuoden 1961 kuluessa.
10.08.2010 15:00 Eljas Pölhö: Pasilan Pekat ajoivat Tpe-Pm ja Pm-Tpe junissa P/H95 ja H/P96, veturin kääntö Haapamäellä. Pieksämäen Pekat taasen ajoivat H/P96 Pm-Hpk ja paluu P/H95 Hpk-Pm. Silloin P95 Tpe-Hpk ja P96 Hpk-Tpe olivat Hr12-vetoisia ja jos muistan oikein, niin P95 veturi jatkoi postijunassa (H511?) Seinäjoelle ja P96 veturi tuli postijunassa Seinäjoelta (H512?). P81/P82 Kv-Pm-Kv ja H771/772 olivat Hv3:lla toukokuun lopulle 1960, mutta siihen muisti tyssää. Muihin tarvitsen jotain muistia vahvempaa, joten lisää myöhemmin.
10.08.2010 18:45 Petri Nummijoki: P/H95 ja H/P96 lienee ajettu Pasilan Pekoilla vuoden 1961 loppupuolelle. Mahdollisesti siihen 14.12.1961 asti, jolloin Hr12-vetureiden käyttöä pikajunissa olennaisesti lisättiin. Tähän kuvioon sopisi, että P/H95 ja H/P96 ajettiin seuraavaksi Kouvolan varikon Pekoilla, koska Hr1-veturit 1012-1014 siirrettiin Pasilasta Kouvolaan vuoden 1962 alussa. Pieksämäki sai omia Pekkoja vasta kesäksi 1963. Olettaisin, että Hr12-kierto meni P95/96:n osalta aluksi (1961-1962) seuraavasti: P95 lähtö Tpe 1.30 tulo Hpk 3.38, paluujunana T4092 lähtö Hpk 5.20 tulo Tpe 8.34. Vastaavasti toinen veturi ajoi T4091 lähtö Tpe 20.20 tulo Hpk 0.20, paluujunana P96 lähtö Hpk 0.55 tulo Tpe 3.02. H511/512 ei vielä tässä vaiheessa ollut Hr12-kierrossa ainakaan kuukausitilastoista päätellen, koska ajalla tammikuu-toukokuu 1962 on tilastoitu Helsingin paikallisliikenteen ulkopuolista henkilöjuna-ajoa dieselvetureille vain 1000-4000 km kuukaudessa ja tässä ovat kaikki dieselveturisarjat mukana. Kesäaikataulukauden 1962 alusta lukien tilanne muuttuu. Sen jälkeen dieselvetureille on henkilöjuna-ajoa 17000-19000 km kuukaudessa mutta muutos selittynee kokonaan sillä, että H53/54 siirrettiin Tampereen ja Seinäjoen välillä Hr12-vetoiseksi. H511/512 tuli Hr12-kiertoon mahdollisesti kesäaikataulukauden 1963 alussa. Tuolloin P65 lopetti yhden aikataulukauden ajaksi kulkunsa välillä Helsinki-Seinäjoki ja sen vaunut jaettiin junien P63 ja P95 kesken, joka oletettavasti lisäsi myös H511/512:n vaunumäärää.
10.08.2010 20:52 Markku Blomgren: Kuinka kaukana Hr11:t kävivät? Itsellä oli joku harhakäsitys, että ne jämähtivät rantaradalle lähes koko aktiiviajakseen, voinee johtua siitä, ettei ole juurikaan linjakuvia moisesta yhdistelmästä nähty, siis rantarataa lukuunottamatta.
10.08.2010 22:21 Eljas Pölhö: Ennen rantaradalle tuloaan Hr11:t ajoivat Hki-Tpe-Pori, Tpe-Seinäjoki, Haapamäki-Pieksämäki ja Hki-Kouvola-Kuopio. Viimeksi mainittu tosin vain juhlapyhien ylipitkissä kiitojunissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole havaintoa Kouvolasta itään.
16.08.2010 13:00 Eljas Pölhö: Honkasen Pekan ja Jukka Nurmisen papruista löytyi Kv-Imr välin tietoja tammi-toukokuulta 1960. Junaparit H5 -> P2 ja P1-> H6 vedettiin jo silloin Hr1:llä. P11 -> P12 meni Hv3:lla ja H701 Hv2/3:lla. Kesällä 1960 P11 kulki edelleen Hv3:lla, 28 aks (Kv itäpuolella) ja samoin P12 (24 aks). Nopein ajo Taavetti-Kouvola noilta ajoilta oli 36min 48s. Matkaa oli 47,05km eli keskinopeus 76,7km/h, vaikka Kaipiaisissa oli hiljennys 35km/h 360m matkalla. Nopein kilometri 33s = 109,1km/h (tolpat 217->216) ja tolppien 202 ja 196 välillä jokainen kilometri meni yli 100km/h vauhdilla. Veturi oli Hv3 996 ja lastia 24aks eli 218/242t. Laitoin viime viikolla blogiini vanhoja aikatauluja Lappeenrannan seuduilta.
18.08.2010 23:22 Petri Nummijoki: Kiitos. Kaikki tämmöiset yksityiskohdat kiinnostavat.
19.08.2010 00:54 Mika Hakala: Ovatkos nuo "kuokka vastaan kuokka" jotain työläisluokkaa?
19.08.2010 01:06 Petri Nummijoki: Tarkoittaa, että juna on kulussa arkipäivinä eli maanantaista lauantaihin (jos ymmärsin oikein, mitä merkkiä ajat takaa). Vastaavasti risti tarkoittaa, että juna kulkee vain sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
19.08.2010 13:46 Eljas Pölhö: Junaa H703 Kv-Luumäki ja paluu J7234 ajettiin Pr2 1800:lla talvella 1958.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!